Lue keskustelun säännöt.
Ottaisitko alle 170cm miehen puolisoksesi?
Kommentit (24)
Mies on 182 cm, mutta kelpaisi mulle ihan yhtä hyvin lyhyempänäkin painoksena
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
The Rasmuksen Lauri on 169cm.
Ja kelpais mulle mainiosti ;)
pienillä miehillä usein napoleon syndrooma...
...jos olisin itse häntä lyhyempi tai samanmittainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaksi muutoin samanlaista miestä mutta toinen olisi 165cm ja toinen 175cm niin valitsisin kyllä pitemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen itseni tosi isoksi ja kömpelöksi lyhyempien miesten kanssa. Lyhyemmillä tarkoitan alle 180cm. Ei niissä miehissä vikaa ole mutta en voi tuntemuksilleni mitään. Ja kokeillut olen joskus nuorempana seurustelua itseäni hiukan lyhyemmän kanssa. Ei tuu mitään.
Saattaisi näyttää aika hassulta jos mieheni olisi vaikka 190cm:)
Eli pidän lyhyemmistä miehistä :):)
MUTTA jos itse olisin vaikka 175cm niin saattaisin ajatella toisin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tottakai, mun mies on 167cm ja mä olen 162cm.
Mä olen 162cm. Heilani on 173cm. Minusta hän on sopivan kokoinen. Tykkään tanssia ja on kurjaa jos ei näe miehen olkapään yli. Itseäni lyhyemmät miehet eivät kiinosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
tottakai, mun mies on 167cm ja mä olen 162cm.
Sentti sinne tai tänne, kun tuollaisen pakkauksen saa. :) Mutta olen kyllä ihan iloinen, että hän on pitkä (188 cm) kun itsekin olen yli 170 cm.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisi paljon itseäni (167 cm) lyhyempi, niin tiukkaa tekisi. Sanotaan etten hakeutuisi romattisessa mielessä kovin lyhyiden miesten läheisyyteen, joten sikäli puolisoksi ottaminenkin olisi epätodennäköisempää.
En aio enää koskaan naimisiin. Mutta seurustelu ei ole miehen pituudesta kiinni. Itse olen alle 160cm. Nykyinen armas on pari senttiä vajaa 180cm. Mulla on kyllä yleensä tapana retkahtaa hongankolistajiin, tiedä mistä se sitten johtuu.
jopa miehen kanssa, joka oli vain 165 cm! No, en ole itsekään pitkä, 162 cm. No nämä on näitä " hömppäkyselyitä" , ei todellinen rakkaus kysy pituutta tai ulkoisia mittoja. Mielestäni muuten mieheni ja minun 10 cm pituusero on ihan ideaali: ylettyy mukavasti suukottelemaan jne. :-)
Mua vaan viehättää pitkät miehet, ei voi mitään. Lyhyen miehen kanssa tuntisin itseni amatsoniksi, sillä mulla on ilmeisesti jonkin sortin napoleon-kompleksi (olen itse 160 senttinen...). ;)
MUTTA ei voi koskaan sanoa ei koskaan, eikä rakastuminen ole ihan niin yksinkertaista. Ei miehen pituus ole edes mulla se ainoa syy viehättymiseen. Tosin onneksi on jo se oma mies, joka on 187 cm pitkä. Ihana karjuni. :)
Ei mullakaan ole miestä, joka ihastuu blondeihin, kappas vaan. :)
Eikä ole miehellä minkäänlaista syndroomaa. Enkä mä tunne itseäni kömpelöksi hänen seurassa. Päinvastoin, mun mies saa mut tuntemaan itseni kauniiksi ja 100% naiseksi...
Parin sentin pituusero ei haittaa kumpaakaan.