Lue keskustelun säännöt.
toimiko ne mun kanssa ihan fiksusti synnärillä?
29.12.2006 |
tuli tässä mieleeni.. ja mainitsen heti kärkeen että en valvoskele öisin asian takia tms. tuli tosiaan vaan mieleen ja nyt ihmetyttää että menikö ihan taiteen sääntöjen mukaan.
nimittäin kun: mulla oli vaikea synnytys, reippaasti tikattavaa ja noin. oli verenhukkaa ja sain " hemohessiä" suoneen. verenpaineet ja varsinkin hemoglobiini tosi alhaiset. tikit (joita ommeltiin melkein kaksi tuntia, oli siis paljon) teki kipeää ja muutenkin olin ihan töttöröö, napsin kipulääkkeitä. mua kiellettiin kävelemästä yksin vauva sylissä ettei mitään käy.
ja kuitenkin ne tälläs mut ihan perimmäiseen peräkammariin siellä lapsivuodeosastolla. kaikki muut potilashuoneet oli saman käytävän varrella, ja sinne käytävälle tuotiin ne ruoka- ja kahvikärryt, kanslia ja muut oli siellä. sinne minun huoneeseen hiippailtiin nurkan taakse vielä sen päivähuoneen (tai miksi sitä nyt sanotaan, se missä on telkkari ja vieraita vastaanotetaan) ja yleisten vessojen ohi. mahdollisimman kaukana kaikesta siis.
useammin kuin kerran kävi niin että vauvalla oli nälkä koko sen puoli tuntia kun ruoka tai kahvi oli jaossa ja mä en päässyt mihinkään siitä imettämisestä, ja sitten kun pääsin niin hiippailin hissukseen itku silmässä kivusta kärvistellen koko sen pitkältä tuntuvan matkan ensin nurkan takaa ja vielä pitkän käytävän toiseen päähän. ruokalautasia onneksi oli täsmälleen se määrä kuin synnyttäneitä eukkoja ja tulivat sitten kyselemään jos joku oli jättänyt hakematta, mutta siinä oli minusta hiukan sellainen moittiva ja kyllästynyt sävy siinä kyselyssä, ja tuntui jotenkin hölmölle. siis että eivätkö ne työn puolesta ole huomanneet siellä ettei kaikki oo ripeitä ja nopeita heti suoraan synnytyksen jälkeen.
osastolla oli kyllä tilaa, ohi hiippaillessani kurkin avonaisista ovista huoneisiin ja vapaita sänkyjä oli. minäkin olin osan aikaa ihan yksikseni siellä peräkammarissa (jossa oli 4 potilaspaikkaa).
joo siis tuli vaan mieleen että laittoiko ne minut tarkoituksella sinne että saisin heti kärkeen kuntouttavaa liikuntaa vai eikö kukaan ajatellut että kovasti kurmootettu ihminen kaipaisi (ainakin omasta mielestään) edes hiukan paapomista ja helpotusta hommiin? olisko niiden pitänyt ajatella? ajatellaanko sitä äitien sijoittelua ylipäätään sen erityisemmin?
Kommentit (8)
Se on tosi kenkkua, koska monesti synnytyksen jälkeen on muutenkin herkillä. Mutta tämä on homman nimi.
Siitä en tietysti osaa sanoa, laittoivatko tahallaan nurkkahuoneeseen, vai ajattelivatko, että saat siellä olla rauhassa..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä repesin pahasti, eikä ompelu onnistunut noin vain, kärräsivät aika pian leikkuriin ja nukuttivat.
pian kävelevän ja liikkuvan normaalisti. Eivät varmasti erikseen tule tarjoamaan ruokaa vuoteeseen ellei ole leikattu. Minun huonekaverini oli huonossa kunnossa synnytyksen jälkeen ja kyllä vierestä katsoen ajattelin, että hänä kohdellaan aika kurjasti. Asenne oli, että turhaa mariset.
Mutta tosiaan sitä varten se soittokello on ja työnekijät saavat työstänsä palkan, joten sinulla on oikeus vaatia hyvää hoitoa ja apua, jos sitä koet tarvitsevasi!
hyvä kun tolkku pysyi. en siis osaa sanoa miksen saanut verta tai miksi laittoivat mut just siihen huoneeseen.
en koko siellä olo aikana tajunnut mistään mitään, sain purra huulta ja keskittyä täysillä joka vessakäyntiin ja lakananvaihtoon.
tiedän että ne tiesi mulla olleen vaikea kokemus, mua tuli ihmiset oikein kurkkaamaan sinne huoneeseen tyyliin " hei mä oon minna, iltavuoron lastenhoitaja.. ..tuota.. oletko sä ihan kunnossa..?"
sitä vaan tavallaan ihmettelen että eikö niille tullut mieleen laittaa mua johonkin hiukan keskeisemmälle paikalle (tai kysyä että haluanko rauhaa).. että oliko se ihan sattumaa vai tarkoituksellako laittoivat juuri sinne.
no joo ja oikeasti olen kyllä miettinyt sitäkin että miksei mua nukutettu tikkaamisen ajaksi, eihän minkään leikkauksenkaan päätteeksi ihmistä kursita kahta tuntia kasalle hereillä ja puuduttamatta. mutta kai siinä ois ollut omat riskinsä sitten, kun eivät halunneet antaa enää puudutustakaan niin nukutus ois ehkä ollut vielä arveluttavampi.
ap
Kuulostaa kyllä todella kurjalta :( Välillä tuntuu, että sairaanhoitohenkilökunnassa on harvinaisen paljon, niitä, joiden sisällä asuu pieni vittuilija. Noin niin kuin suomeks sanottuna. Tai ainakin se maalaisjärki pääsee luvattoman usein unohtumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaalassa on myös sosiaalityöntekijä ja potilasvahinkoasiamies. Synnyttäneitten hoito, siis ne joilla on ollut vaikea synnytys, siis toooSi VAIKEA, ON HUONOA JA ALA-ARVOISTA! En ymmärrä miksi. Akat hoitaa akkoja ja kaikki on kateellisia; ei saa passata?
Harva synnyttänyt ja avun tarpeessa oleva jaksaa tai osaa pyytää hoitoa.
T.2, joka edelleen RAKASTAA naistenklinikkaa ja sen ihania " hoitajattaria"
raskauden myötä nää aiemmat kokemukset varmaan nyt mielessä pyöriikin. tästä kurjaksi kokemastani synnytyksestä on aikaa puolitoista vuotta.
käsittääkseni siellä pelkopolilla on mahdollista käydä läpi koko aiempi synnytyskertomus ja varmaan käsitellä sitä lapsivuodeaikaa myös. olen muuttanut eri kaupunkiin ja eri sairaalaan menossa synnyttämään, ja se tuntuu ihan hyvältä ainakin sikäli että tunnen voivani vapaammin purkaa tuntojani (siellä pelkopolilla siis, synnytyshommissa en uskalla ruveta purkautumaan etten leimaannu hankalaksi).
jonkin aikaa kuvittelin jo olevani ihan sinut tämän koko kokemukseni kanssa, mutta sitten tuli tämä uusi raskaus ja toinen reaktioni (heti suunnattoman ilon jälkeen) oli kamala pelko ja paniikki.
ap
Vai olisitko nimenomaan halunnut seuraa? Mulle tuotiin ruoka huoneeseen, kun en pystynyt käveleen. Siellä on se soittonappula sitä varten. Tietysti hoitajat ja keittiöapulaiset näyttävät happamalta ja vinkuvat, että pitää passata. Tahallani en heitä passuuttanut ja palvelua tuli, kun pyysin. Yhtä paskaa oli kyllä muuten koko aika siellä kuuluisalla naistenklinikan osastolla 51. Aivan järkkyä touhua!