Joka helvetin elokuu päiväkoti täyttyy parkuvista kakaroista.

Näinhän se on, tietyt lapset itkee vanhempiensa perään.

Ei häiritse minua pahemmin mutta, kivempaa olisi jos aamut alkaisivat rauhallisemmin, eikä ensimmäisenä olisi vastassa mahtava itkukuoro.

kun oma lapsi ei saakaan kaikkea huomiota.

Vierailija:

Ja nyt huolta. Tänään aamulla toisia lapsia kehotettiin menemään eteiseen odottamaan. Tädit itse olivat näitä parkujia lohduttelemassa ja eteiseen ei näkyvyyttä ole. Nämä eteislapset siis ihan yksin siellä. Mä sitten odottelin niin kauan että joku tuli katsomaan ja ohjaamaan näitäkin lapsia.

Sitten ihmetellään kun päiväkodista karataa ja sattuu ja tapahtuu.

Ja teiniäiti en ole. Lapsia on kaksi, joista toinen jo koululainen.

Ja silloin kun oma lapseni itki perään, mua ei kiinnotanut muut vanhemmat tai heidän mielipiteensä.

Sanokaa vaikka sitten tunnevammaiseksi, sitä en kuitenkaan ole ja kun sen tiedän niin muulla ei väliä. Vihastunut en ole näihin itkijä lapsiin, vaan ärsyyntynyt.

ole kyllä tullut mieleenkään EDES ärsyyntyä jos jollain lapsella sattuu pk:ssa itkettämään. Ja jos joudut ääntäsi korottamaan että saat asiasi perille niin sekös se niin rasittaa?

En kait mä muuten tälläistä aloitusta olisi laittanut. Seuraavat n. kolmeviikkoa mä ja ei pillittäjä lapset joudutaan tästä kärsimään. Kunnes tulee seuraava elokuu ja uudet pillittäjät!

Laita lapses vaikka pp-hoitoon niin ei o niin monta pienokaista häiritsemässä sinun tärkeitä juttujasi!

Nyt pitää tehdä välillä töitäkin, että on rahaa maksaa tarhamaksut. Sainpahan purettua ahdistukseni. Hauskaa päivänjatkoa!

Ihana...

sun lapsesi hyvinvointi on kiinni että itkeekö toiset lapset pk:ssa ja saako äiti asiansa sanottua? No on se pienestä nykyään..

Eikä siis tarvitse hoitajaa perseeseensä kiinni koko aikaa. Kuulostaa normaalilta elämäänsä tyytyväiseltä lapselta.

3 vuosi alkoi päiväkodissa. Silloin alkuun kyllä, ei vaan riitä sympatiat näille toisille itkeville, ne on ärsyttäviä!

Siis tarkoitatko, että nämä toiset parkujat ovat niitä, jotka ovat kesän ajaksi siirtyneet sinun lastesi päiväkotiin??

Tarkoitatko, että muut lapset parkuvat, mutta sinun lapset ja samassa päiväkodissa vakituisesti hoidossa olevat lapset eivät paru? Koskaan?



Muiststhan, että varahoitopaikka on ja uudet hoitajat ovat pienille lapsille aina suuri mullistus. Lapsi on kuitenkin lapsi, ja lapsilla on itku herkässä silloin kun elämä mullistuu jollain lailla.



Anna vähän armoa.

voi voi, taidat olla joku huomiota kerjäävä teiniäiti! Noin lapsista ajattelevan ei pitäis ikinä saadakaan omia! Sääliksi käy sun lapsia.

Mutta, en mä sitä ääneen kerro!

Onko pojalla lyhyt vai pitkä päivä, ym. Näiden parkuvien ipanoiden takia, meinaa itse aina myöhästyä töistä. Kun pitää odottaa että Matti ja Maija rauhoittuu.

Ja nyt huolta. Tänään aamulla toisia lapsia kehotettiin menemään eteiseen odottamaan. Tädit itse olivat näitä parkujia lohduttelemassa ja eteiseen ei näkyvyyttä ole. Nämä eteislapset siis ihan yksin siellä. Mä sitten odottelin niin kauan että joku tuli katsomaan ja ohjaamaan näitäkin lapsia.

Sitten ihmetellään kun päiväkodista karataa ja sattuu ja tapahtuu.

Ja teiniäiti en ole. Lapsia on kaksi, joista toinen jo koululainen.

Kirjoitin vaan julki mielipiteeni. Sekös ihan ilmiselvästi potuttaa joitakin. Hauskaa!

Reppanoita ovat. Eikä se useimmille vanhemmallekaan ole helppoa, kun lapsi jää itkemään. Jos meinaa joka aamu myöhästyä, kun tädit lohduttelevat näitä pieniä, kuten tietysti heidän pitääkin, kannattaisiko lähteä vaikka viisi minuuttia aikaisemmin päiväkotiin?



Pikkuisen hirvittää ajatella, että noin itsekkäitä ja kylmiä äitityyppejä siellä päiväkodeissa parveilee. Vai olisiko aloitus provo?

jos joku kiristelis hampaitaan kun oma kullannuppusi tirauttas muutamat kyyneleet kun on ikävä omaa äitiä?? Kun sehän on niiiiin rasittavaa ja ärsyttävää... ja sitä paitsi sitä sun lastas joutuisi joku hoitotäti sitten lohduttamaan ja sehän olisi taas toisilta lapsilta poissa...