Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Huomenna aion olla parempi äiti, huokaus. . . .
30.07.2006 |
Tänä päivänä mennyt hermot sata kertaa lasten kanssa (10,7,ja2v. ) huutanu oon ku hyeena ja rangaistuksia jaellut kuin hullu. On niin paha olla ja itkettää, miksi mun hermot ei kestä noita lasten kinasteluja, tappeluita, känkkäränkkiä. Huomenna yritän taas aamusta aloittaa päivän niin, että ei verisuoni katkeais heti aamusta. Onko täällä muita heikko hermoisia äitejä? Ja hyvä hermoiset äidit antakaa minulle vinkkejä ja neuvoja, jotta huominen ois parempi.
Kommentit (10)
Mulla sentäs vaan yksi 2vuotias ja silti usein iltaisin itkettää että olen huono äiti kun välillä päiviä että ei pinnaa mulla yhtään ja raivoan joka asiasta. Teen vuorotyötä ja olen yh, koko ajan huono omatunto jostain, mutta silti hermot väsyneenä menee tosi helposti ja tulee turhaa huudettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vitsi, tää lasten kasvattaminen on vaikeaa puuha.. Tarttis olla tiukka, lempeä, joustava, leikkiä, ja hoitaa, että on puhtaat siistit elinolosuhteet, hyvänä esimerkkinä ja osata antaa elämän eväitä. Kaikki alkaa jo pienestä. Jos uhmaikäiselle antaa kaiken periksi, niin vaikeuksia on tiedossa.
Pelkään jo tulevaa, mieheni haluaa toisen lapsen ja olen nähnyt, millaista helvettiä se voi pahimmillaan olla kahden kiukuttelevan mukulan kanssa.. hui!
ainakin meillä niissä iltahetkissä on niin paljon semmoista herkkyyttä että on itse hyvin pahoillaan siitä ettei semmoista seesteistä ilmapiiriä kertakaikkiaan pysty säilyttämään kun arki painaa päälle.
Nukkuva lapsi on niin viaton ettei sille tulis mieleenkään mennä räyhäämään jotakin, vaan silloin sitä haluaisin suojella kaikilta pahoilta asioilta. Kuitenkin takaraivossa painaa tunne siitä että minä olen tuon lapsen ainut äiti ja tänäänkin aiheutin hänelle varmasti mielipahaa moneen otteeseen olemalla liian ankara ja epäjohdonmukainenkin.
Kaikki päivät eivät suinkaan ole yhtä riehumista puolin ja toisin, mutta joka ilta sama tunne: huomenna yritän olla vieläkin parempi äiti....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siihen luottaen, hyviä öitä.
t. ap
nuo isommat lapset tappelevat koko ajan ja olen aamun laskenu sataan ja yrittänyt rauhallisesti selvittää riitoja, mutta sitten kärähti. Rangaistukseksi jatkuvasta tappelusta pelikiellot loppupäiväksi. Huokaus, mitähän vielä odotettavissa. . . . . . mieski työreissulla ja tulee vasta sunnuntaina. . . . .
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
nuo isommat lapset tappelevat koko ajan ja olen aamun laskenu sataan ja yrittänyt rauhallisesti selvittää riitoja, mutta sitten kärähti. Rangaistukseksi jatkuvasta tappelusta pelikiellot loppupäiväksi. Huokaus, mitähän vielä odotettavissa. . . . . . mieski työreissulla ja tulee vasta sunnuntaina. . . . .
t. ap
Moi!
Olen itse huomannut, että tuo huutaminen ei kyllä juuri auta tippaakaan. Laita vanhemmat lapset keskenään samaan huoneeseen, ja ovi kiinni, ja käsket pohtiä päivän tekosia..
Sitten menet ja keität itsellesi kahvit :)
ihan hyvä huomata, että sillä on seurauksensa miten käyttäytyy. Ja miten sen tietäisi, jos ei oma äiti tai isä sitä näyttäisi. Jos taas äidistä tai isästä tuntuu, että rähjää turhaan tai ylireagoi tms. niin jo melko pienikin lapsi lapsi ymmärtää anteeksipyynnön merkityksen. Sillähän sitä anteeksipyytämistäkin parhaiten opettaa, että pyytää välillä itse (jos siis on syytä).
Olkaa armeliaita itsellenne välillä...
No ei muuta kuin jaksamisia arkeen.
Alue: Aihe vapaa
mulle tulee aina näin iltasin kun lapset (2v ja 5v) rupeaa nukkumaan semmonen hirveä morkkis.
Aina lupaan itelleni että huomenna oon kiva äiti...ihan varmasti oon, mutta sitten se sama rumba alkaa taas. Ja taas illalla harmittaa...