Miksi synnärille korvatulpat mukaan?

ja en kyllä ole mitään tulppia tarvinnut.

minä en pystynyt nukkumaan ilman niitä, sillä naapurisängyn rouva piereskeli ja kuorsasi koko yön..

ja tämä on siis totista totta

siis ihan koko ajan. Ja kuorsaava huonetoverikin on koettu..

yöllä kun oli muuten hiljaista niin niistä saleista kuului naisten tuskanhuuto aika selkeästi. vähän selkäpiitä karmi, olisin ehkä mieluusti käyttänyt korvatulppia jos olisin pökkyrältäni älynnyt pyytää jotakuta tuomaan.

Vierustoveri piti ääntä, samoin huoneessa ramppasi hoitajat vierustoverin vauvan kanssa läpi yön ja tuntuivat puhuvan ihan normaalilla äänellä keskellä yötäkin. Kolme lasta ja joka kerta sama rumba ollut sairaalassa. Näin ainakin kuopiossa.

kätilöopistolla, vauvat itkivät läpi yön. Ensin yksi aloitta, toinen jatkoi ja kohta itki koko osasto. En usko, että siellä aina semmoista on, mutta siinä ei olisi auttanut korvatulpatkaan. Valvoin siis ne kaksi yötä kokonaan jota siellä vietin.

Varsinkin, jos haluat nukkua päivällä, korvatulpat ovat tarpeen. Ellet sitten ole sellainen kadehdittava mestarinukkuja, joka osaa nukkua melussa ja hälinässä.

Mulla ei kyllä auttanut korvatulpatkaan. Nukun kotonakin korvatulpat korvissa ja herään ihan kaikkiin ääniin. Olen kaikkien synnytysten jälkeen valvonut yöt sairaalassa. Siinä hormonihöyryssä ei edes hirveästi valvominen ole väsyttänyt.

Minä sain korvatulpat hoitajalta. Joka ilta hoitajat tiedusteli haluaako tulpat tai onko jo saanut sellaiset :)

Kyllähän ne äänet tulppien läpikin kuuluu mutta sen verran vaimeampina että ainakin vähän saa levättyä.

varmaan tulppienkaan kanssa, niin levotonta oli toisella kerralla.

Meitä oli neljä samassa , pienessä huoneessa (osastolla oli remontti menossa). Hoitajien kanslia oli vieressä, sieltä kuului koko ajan, siis

yölläkin, puhetta ja naurunremakkaa. Viereinen äiti piti loisteputki-

valoa koko yön päällä, yhtä äitiä opastettiin imetyksessä, menivät edestakaisin käytävälle imetysnurkkaukseen ja taas takaisin sänkyyn.

Ja vauvojen itkut siihen päälle...jos kolmannen kerran vielä sinne

joudun, se on sitten perhehuone, maksoi mitä maksoi. Paitsi että niitäkään

ei aina ole vapaana välttämättä

Varmaan se kuorsaaja ja piereskelijä olin minä, sektiomamma. Kipu pakotti nukkumaan selällään (siitä se krooh-pyyh) ja sektio oikeasti kerryttää ilmaa mahaan. Yritin kovasti olla pieremättä (sattumiseen asti ja ylikin) kun sinä kahisit verhoni takana, mutta uni varmaan päästi töräykset irti. Varokaa muutkin mamit, saatan tehdä toisenkin lapsen.

Jos miehet synnyttäisivät ei meno olisi näin törkeää. Heillä olisi varmaankin oma hoitaja sekä vauvalle, että isälle ja tietenkin lempeä yksityishuone.



Mutta kuten sanoin, niin maksakaa yksityismkasu, niin saatte oman huoneen. Miehenne maksaa, tietenkin.