Surua odotellessa :,)
Sukulaiseni sai juhannuksena aivoverenvuodon ja pari päivää myöhemmin hänet leikattiin. Leikkauksen jälkeen häntä on pidetty nukutuksessa, mutta nyt hän on ollut jonkun aikaa ilman nukutusainetta mutta hän ei ole kuitenkaan herännyt tajuttomuudestaan. Hän ei ole kuollut mutta ei kyllä elossakaan. Elämme kuin jossain välivaiheessa, toivomme parasta mutta toivo hiipuu. Tulisi jo lopullinen ratkaisu - puoleen tai toiseen. Ajatella jos hän ei enää koskaan herää, makaa sairaalassa vuosia... Voi itku.
Kommentit (8)
Otsikossa oikeasti piti olla :,(
väsymys tekee tepposet.
ap
Onni onnettomuudessa oli se, että kuolema tuli heti eikä tarvinnut maata vihanneksena sairaalassa. Sitä ei olisi kestänyt kukaan :(
tämä sukulaiseni on niitä läheisempiä sukulaisia...
ajattelinkin et jos virhe.
vaikee asia ja surullinen,siksi kimpaannuin!
Hyviä vointeja jatkoon ja voimia teille!
Toisaalta jokaisen aika se joskus koittaa jossain vaiheessa elämää... :' (
Hän pääsi juuri vähän aikaa sitten eläkkeelle ja tarkoitus oli tehdä vaikka mitä kun nyt olisi aikaa. Hän on aina ollut aina hyvin eläväinen ja meneväinen ihminen. Mutta tosi surullista että juuri nyt uuden elämän kynnyksellä käykin noin. Hän on vasta vähän päälle 60, eli suht nuori vielä... Meillä on sen verran välimatkaa ettei säännöllisesti nähdä tms. mutta tämä sukulainen on niitä joista on muistoja lapsuudesta asti ja jolla on aina pienestä asti ollut erityinen paikka sydämessäni.
Ottakaa opiksi toisten virheistä: pitäkää sukulaisiinne säännöllisesti yhteyttä - ei tarvitse kuin sekunnin sadasosan niin se saattaa olla myöhäistä.
Terv. liian harvakseltaan yhteyttä pitänyt ap :,(
tämä sukulaisen kohtalo, fucking asshole!!!
oot muuten ihan vitun kiva sukulainen!!!