Purkaus: minä en kestä näitä 2-4 vuotta, kun miehen ex-suhteen lapsi

Ihan paskaa tuollaisen vaatiminenkin. Mieshän on vielä etäisä, joten me rakennamme täällä elämämme omilla ehdoillamme ja piste. Johan se nyt mahdottomaksi menisi, jos eron jälkeen sen etävanhemman pitäisi yksin asua ja elää, koska on olemassa lapsi joka käy silloin tällöin.

Mua on alkanut nyppiä tuo vaatimus, että "otit koko paketin..." Ei sitä mitään koko pakettia oteta vaan puoliso. Ja puolison vuoksi voi yrittää, mutta silti se etälapsi ei kuulu kauppaan.

Minä, minä, minä, minä... ja mun lapsi jne.

Etkö sä urpo tajua että se miehen lapsi on osa TEIDÄN elämää.

Vai että oikein etäisä. Luuletko että se tekee siitä jotenkin vähemmän isän sille edellisen suhteen lapselle?

Kuvottava olet.

Oikeasti olet oksettava, en käsitä mitä lapsi on sinulle tehnyt. oikeastaan tiedän jo vastuksen, lapsi ei ole oksettava vaan se ettei hän ole sinun ja miehesi. Sinä et pysty hyväksymään, että miehelläsi on todistettavasti ollut joku toinen nainen ennen sinua, todisteena siitä on tämä lapsi.



Toivottavasti miehesi älyää pian mistä on kyse, mietippä hetki sitä. luuletko oikeasti, että mies luopuu tapaamasta lastaan??? En oikeen usko, mies on isänä kaikille lapsille ketä hänellä on, sopi se sinulle tai ei. Sinä et voi asiaan mitenkään vaikuttaa, tai voit lähde menemään ja jätä lapset isälleen.

Minä, minä, minä, minä... ja mun lapsi jne.

Etkö sä urpo tajua että se miehen lapsi on osa TEIDÄN elämää.

Vai että oikein etäisä. Luuletko että se tekee siitä jotenkin vähemmän isän sille edellisen suhteen lapselle?

Kuvottava olet.

vaan ei meidän.

En minä toivonut mitään tunnesuhdetta isäni uuteen kumppaniin, vaan pidin ihan normaalina, että isällä on uusi kumppani. Isä asui kanssani ja tämä kumppani oman lapsensa kanssa omassa talossaan. Vähitellen isäni alkoi viettää enemmän aikaa kumppaninsa ja tämän silloin 10-vuotiaan lapsen kanssa. MInä olin enemmän ja enemmän yksi, jep 13-vuotiaaana. Muutin omilleni 17-vuotiaana ja silloin isäni meni naimisiin kumppaninsa kanssa ja kumppani, kyllä tämä kumppani kielsi minua tulemasta heille tai jos soitin puhelimella isälleni, hän kielsi soittamasta. Noh, osuutensa varmaan isällänikin oli. Sikäli mielenkiintoista, että äitini maksoi elatustukea minusta 18-vuotiaaksi asti ja minä kävin kerran jopa sosiaalitoimistossa hakemassa ruokarahaa. Ja tämä on täysin totta.



Aikuistuin, yritin pitää isääni yhteyttä ja isä minuun. Jos menin kylään isäni luo, tämä nainen lähti pois, ei voinut olla saman katon alla. Vähitellen suhteet isääni kuihtuivat, koska esim joulukortit tämä nainen palautti ja kun sain lapsen, lapsen kuvan hän myös palautti. Laittoi viestin mukaan, että heillä on jo lapsenlapsia, eivät kaipaa muita.



Vaikeinta tämä on selittää lapsilleni, missä ukki on? Eikä ukki välitä? No ei välitä ja eikä anneta välittää, kiitti vitusti kaikki äitipuolet. Olette tosiaan kuvottavia!!

Oikeasti olet oksettava, en käsitä mitä lapsi on sinulle tehnyt. oikeastaan tiedän jo vastuksen, lapsi ei ole oksettava vaan se ettei hän ole sinun ja miehesi. Sinä et pysty hyväksymään, että miehelläsi on todistettavasti ollut joku toinen nainen ennen sinua, todisteena siitä on tämä lapsi.

Toivottavasti miehesi älyää pian mistä on kyse, mietippä hetki sitä. luuletko oikeasti, että mies luopuu tapaamasta lastaan??? En oikeen usko, mies on isänä kaikille lapsille ketä hänellä on, sopi se sinulle tai ei. Sinä et voi asiaan mitenkään vaikuttaa, tai voit lähde menemään ja jätä lapset isälleen.

Tai edes toivoisi, etteivät tapaisi? Kyse oli siitä, että ap itse ei välittäisi tavata.

ja kyllähän tuo ap selkeästi toivoo ettei lapsi heidän kotiin tulisi, että Hänellä olisi helpompi olla. En tarkoittanut että mies ei tapaa lastaan vaan selkeästi ap:n tarkoitus on se. Ja oikeen odottaa että lapsi kasvaa ja jättää tulematta.



Miten helvetissä sinä ap oikein kuvittelet tuon mykkäkoulun toimivan vuosikausia???

Uudella ihmisellä onkin mahdollisuus tulla teinin elämään enemmän kaverisuhteen ja roolin kanssa.

Ei 14-16 vuotias ole aikuinen tai kypsä elämään ilman aikuisia.

Tuki ja turvallinen ympäristä tuossa iässä voi pelastaa monelta pahalta kolhulta, muuttaa koko tulevan elämän suunnan.

Murrosikäinen nuori ei tarvitse edes biologisilta vanhemmiltaan huolenpitoa samalla tavalla kuin ennen, eikä hänellä ole mitään motiivia alkaa vastaanottaa sitä enää uudelta ihmiseltä.

Lapsi kärsii turhaa vuoksesi. Ikäviä tuollaiset äitipuolet. Olisi parempi kun eläisitte yksin tai lapsettomien kanssa. Pakkoko on sotkeutua tuollaisiin perheisiin jossa lapsia. Vastuuntuntoa kehiin.

laitettu, niin kyllä siinä vikaakin on ja sama pätee naiseen.

Mitä sitten ajattelet, kun tämä nykyinen miehesi haluaa sinusta eron, kun löytää jonkun mukavan naisen ja muuttaa tämän uuden naisen kanssa yhteen? Saako se uusi nainen samalla lailla inhota ja vihata näitä sinun lapsiasi kuin sinä nyt vihaat miehesi lasta? Elämässä nimittäin jollain tapaa tulee jossain vaiheessa itselle vastaan se, miten on itse joskus käyttäytynyt! Muistahan tämä.

Tietysti se on asiatonta vaatia tuollaista ja se todennäköisesti katkeroittaisi puolison -> avioliitto hajoaisi jossain vaiheessa. Joka tapauksessa tiedän, että ei mies tietenkään hajoittaisi meidän perhettä sen takia, että saa kerran kahdessa viikossa viettää kaksi päivää lapsen kanssa, joka ei ole edes erityisen läheinen. Ei tuollaista tietenkään kukaan vaadi, mutta musta on ihan hyvä muistaa, että on naivia väittää, että miehellä ei olisi muita arvoja ja rakkauden kohteita kuin edellisen liiton lapsi. Puolisoon rakkaus voi olla todella voimakasta ja ne yhteiset lapset on vähintään yhtä rakkaita joka päiväisellä läsnäololla kuin lapsi, jonka kanssa isä ei ole koskaan edes asunut.



Toivottavasti miehesi älyää pian mistä on kyse, mietippä hetki sitä. luuletko oikeasti, että mies luopuu tapaamasta lastaan??? En oikeen usko, mies on isänä kaikille lapsille ketä hänellä on, sopi se sinulle tai ei. Sinä et voi asiaan mitenkään vaikuttaa, tai voit lähde menemään ja jätä lapset isälleen.

[/quote]

.

biologinen eikä oma. Omalta, toivotulta lapselta sitä sietää negatiiv. asioita aivan eri tavalla.

vaan riesa, jota pitää sietää. Uudet naiset kun menee naimisiin vain miehen kanssa, eikä ota sitä koko pakettia.

Olisiko sittenkin kannattanut ottaa toivottuna se koko paketti, niin siltä miehen lapseltakin sietäisi negatiivisia asioita aivan eri tavalla.

miten ihmeessä voit väittää ettei lapseen suhde ole yhtä lämmin ja tärkeä vaikka toinen asuu muualla???



ethän sä saatana tiedä tunteista mitään, saatikka välitä niistä.

Samoin kuin nämä muutamien kertomukset omasta lapsuudestaan ilkeän äitipuolen kanssa. Oikeita tosielämän Tuhkimotarinoita.

Haluaisin todella tietää, minkälaista keskustelua ap ja se 3v:n äitipuoli kävivät miehensä kanssa ennen yhteenmuuttoa. Jos naiselle oli ihan selvä asia, että ei ole mitään "koko pakettia", niin tiesikö mies sen? Eikö miehelle ollut väliä sillä, että uusi kumppani ei piittaa paskan vertaa miehen lapsista? Millaisia sellaiset miehet ovat? Tai millaisia ovat naiset, jotka eivät kerro miehelle ajoissa asenteestaan?



Aivan kamalan surullista, että lapset joutuvat elämään tuollaisissa perheenriekaleissa. Varsinkin se 3v... Hirveää, miten suuresti äitipuoli voi pilata sen pienen lapsen elämää pitkälle tulevaisuuteen! Luultavasti olisi tuolle lapselle terveellisempää, ettei tulisi käymään äitipuolen talossa, vaikka se sitten tarkoittaisikin bioisän menettämistä. Itkettävää. :(

Isä-lapsi-suhde on voimassa kunnes kuolema erottaa. Toisin kuin yli puolet avioliitoista.



Lapsi on aina elämässäsi, tai siis niinkauan kun miehesi kaltaistasi koppeloa suostuu katselemaan. Sopeudu siihen. Yksin et näemmä sopeutua pysty, siksi suosittelenkin sinulle ammattiapua.

kiinnostaa enemmän. Harmi, meikä kun juuri alkoi tykkäämään "järkevämmästä" lapsesta. Niin ja omia lapsia meillä ei ole omasta tahdostamme. Sosiaalinen elämä vei voiton.

Isä-lapsi-suhde on voimassa kunnes kuolema erottaa. Toisin kuin yli puolet avioliitoista.

Lapsi on aina elämässäsi, tai siis niinkauan kun miehesi kaltaistasi koppeloa suostuu katselemaan. Sopeudu siihen. Yksin et näemmä sopeutua pysty, siksi suosittelenkin sinulle ammattiapua.

Jos nyt vaikka ensin vastaisin tähän: en kiellä enkä tule kieltämään lapsi-isä-suhteen arvoa, mutta se ei tarkoita, että luonnostaan pitäisi olla lapsi-äitipuolisuhde. Meillä ei ole ollut 8 vuoteen mitään suhdetta lapsen kanssa, enkä usko, että näin murrosiässä mitään sellaista enää syntyykään.

Lupauksista: olen jo suhteen alussa tehnyt miehelle selväksi, että hän kantaa täysin vastuun ja ajankäytön kaikesta lapseensa liittyvästä. Näillä sanoilla ja suoraan. Lapselta ei luonnoll. lupaa avioliittoon kysytty. Pelin henki on siis ollut selvä koko ajan, mutta huomaan nyt, että tässäkin pelissä pysyminen vaatii minulta joka kerta yhä enemmän.

Ja vielä kerran: jos oma lapseni edes miettii uusioperhettä, tulen kertomaan hänelle omat kokemukseni korutta. Moka, mikä moka.

esim. firman asiakastilanteeseen tai muuhun small talk-tilanteeseen, jossa kesk.osapuolet kohteliaisuudesta yrittävät keksiä jotakin puhumista vaikka kaikki tietävät, ettei kiinnosta niin pätkääkään. Ketään ei kiinnosta puhua eikä kukaan halua itse asiassa kuulla, täytetään vaan hiljaisuus turhanpäiväisellä löpinällä.



Kohtalaisen stressaavaa. Haluaisitko itse olla joka toinen viikonloppu 3 päivää tässä tilassa?

. Meillä ei ole ollut 8 vuoteen mitään suhdetta lapsen kanssa, enkä usko, että näin murrosiässä mitään sellaista enää syntyykään.

.

Etkä ole sen ikäiseen saanut muodostettua mitään suhdetta? Olisi ehkä kannattanut yrittää. Tuon ikäinen on vielä jopa ostettavissa leluilla, karamelleillä ja Linnanmäellä. Mutta nytpä sitten maksat hintaa. Ikävä kyllä niin maksaa lapsikin.