Mitä ajattelet heistä, joiden silmät katsovat kieroon?
Tunnetko myötähäpeää, nauratko selän takana, haluaisitko sanoa tai huomauttaa asiasta asianomaiselle?
Kommentit (5)
aikuisen kohdalla ehkä saatan ajatella, että onko hoito (leikkaus) aikanaan epäonnistunut tms. Nimittäin karsastavia aikuisia näkee todella harvoin lasten määrään verrattuna.
teille ei Jumala luonut kieroja silmiä! Vois sitten joku naureskella teillekin!
Hoplaa!
Mun velillä alkoi puolivuotiaana katsoa silmät pahasti keskellepäin. Niitä leikattiin, ja sen jälkeen ne oli olleet jonkun aikaa suorat, mutta sitten alkaneet katsoa ulospäin. Semmoiset ne on nykyäänkin.
Itse pikkusiskona en tajunnut velin silmissä mitään outoa, ennekuin lukiolaisena. :) Silloin veli kertoi olleensa yläasteella historianopen sijaisuutta tekemässä, ja saaneensa joltain oppilaalta palautetta ettei tiedä ketä veli katsoo kun silmät on niin kierot. Silloin vasta katsoin, että totta niinpä onkin. :)
En useinkaan oikein huomaa muillakaan sitä, kai olen niin tottunut. Velillä karsastus ja useat muut pienet hankaluudet fysiikassaan johtuvat siitä, että hän syntyi pikkuisena keskosena.
joskus on tosiaan vaikeaa sanoa kumpaan silmään katsoa jos haluan katsekontaktin esim. oppilaitteni kanssa. Tuntuu, että aina valitsen sen väärän silmän enkä saa tätä katsekontaktia.
oletteko te taas päissänne?