Millä herättää mies siihen etten ole sen henkilökohtainen palvelija? Ja kotimme ei ole täysihoitola?

kokeile sinäkin tietokonetta :D

ehkä se herättäs??

että tietokone avataan vasta kun lapset ovat menneet nukkumaan.



Ja kirjoita lista, mitä hommia tavalisimmin pitää tehdä töiden jälkeen (ja viikonloppunakin) ja pyydä miestäsi valitsemaan siitä puolet.



Älä missään nimessä suostu palvelijaksi, ihan tasan yhtä suuri velvollisuus miehelläsi on osallistua kotitöihin.



Ja jos ei hyvällä mene jakeluun, niin tosiana ala tekemään ruoka itsellesi+lapselle, samoin pyykää vain omat+lasten vaatteet jne.

Oletko sanonut miehelle selvästi, mitä odotat? Oletteko yrittäneet tehdä selkeää työnjakoa?



Miehelle joko "auttaisit sinäkin joskus" ei merkitse oikein mitään, mutta "hoida sinä keittiön siivous sillä aikaa, kun minä laitan pyykit" on paljon konkreettisempi. tai mies voisi ottaa tehtäväkseen lasten iltapuuhat kokonaan, mikä nyt teillä toimiikin. Ja se on sitten hänen vastuullaan, yksityiskohtiin et saa puuttua, jos homma pääpiirteissään menee järjellisesti.



Jos taas mies on vastuunpakoilija, on varmaan otettava järeämmät keinot käyttöön, tse tunnet miehesi ja teidät mikä voi tehota. Aina sekään ei auta ja sitten on vain sopeuduttava tai erottava.

Sopikaa miehen kanssa työnjaosta. Sano, että et jaksa hoitaa kaikkea yksin, mutta älä lähde "kun sinä et koskaan" -linjalle. Minusta se, että ilman keskustelu yritystä alkaisit pesemään vain omat ja lasten pyykit jne, on suoranainen sodanjulistus.

Oletko sanonut miehelle selvästi, mitä odotat? Oletteko yrittäneet tehdä selkeää työnjakoa?

Miehelle joko "auttaisit sinäkin joskus" ei merkitse oikein mitään, mutta "hoida sinä keittiön siivous sillä aikaa, kun minä laitan pyykit" on paljon konkreettisempi.

On niinkuin ei kuuliskaan. Ja tähän asti oon ollut ihan 100% varma että rakastan häntä ikuisesti emmekä koskaan eroa, mutta nyt olen jotenkin tässä väsymyksessäni alkanut miettiä että ansaitsisinko sittenkin parempaa elämää?

Ja meneekö työt sen mielestä tasan? Ei varmaankaan ole pokkaa sanoa, että menee. Sitten vaan kysyt, että onko hänellä mitää aikomustakaan alkaa osallistua hommiin?



Jos vastaus on ei, niin en kyllä katsoisi enää tuollaista miestä. Sorry vaan. Tai sitten hän on fiksu ja palkkaa teille siivoojan tms. jos ei kerran kiinnosta itse osallistua kotihommiin.



Tosin jos kyseessä on vähänkään normaali mies, niin kyllä se myöntää, että ei mene tasan ja lupaa parantaa otettaa. Heh, mutta tekeekö se sen oikeasti on sitten enää sinusta kiinni. Mutta palaa asiaa aina kun ote alkaa lipsumaan, niin eiköhän se siitä.

Teet vain kerta kaikkiaan selväksi, että tämä ei käy. Totta kai mies teettää sinulla kaiken, jos sinä vain kiltisti teet.

Eli meillä mies laittaa ruuat joka päivä kun on kerran aikaisemmin kotona. Tästä syystä en uskalla kitistä siitä, että minä hoidan vaatehuollon siivouksen lasten vaatetuksen katson koululaisen repun ja läksyt huolehdin näistä kaikista mies istuu tietokoneella siitä hetkestä kun ruoka on syöty ja kömpii esille kun lapset on nukkumassa.



Tämähän on ihan tyhmää meillä se olen minä joka joustaa ei mies. Minä en pääse jumppaa jos miehellä on jotain menoa, mutta jättääkö mies omat harrastukset minun menojen takia ei jätä minä en sitten mene.



Tuntuu, että minä olen täällä vaan jotta muut voivat elää elämäänsä. Minullakin on elämä ja tarpeet ne ei vaan tunnu muita kiinnostavan hitto mä nousen kohta kapinaan.

niin tosiaankin jätä hänen pyykkinsä pesemättä. Tee ruokaa vain itsellesi ja lapsille jne. Kyllä mies huomaa nopeasti mistä kenkä puristaa ja pääsette asiallisesti keskustelemaan toimivasta systeemistä. Joskus ihminen vaan tarvitsee kantapään kautta opetusta. Ja hyvä on kun et aio draamaa asiasta tehdä. Se kun ei toimi koskaan.

siivous-, ruoka-, pyykkäyspalveluista. +22% alv (ei ole pakko tilittää, mutta on selvä merkki miehelle, että laskujen kokonaissumma ylittänee vuositasolla alv-velvollisuuden alarajan 8,500 euroa).

oli viime vuoden ulkomailla töissä ja sinä aikana käytiin näistäkin asioista keskustelua spostitse sekä keskustelemalla lomien aikana. Mies on selvästikin tajunnut vihdoin ja nykyään hän on kuin eri mies. Meillä on mm. sovittu että joka toinen ilta on toisen vuoro hoitaa iltarutiinit ja nukutukset.

Kiitos ap, että avasit keskustelun aiheesta. Minulla on ihan sama tilanne oman siippani kanssa.:( Ketjusta sain hyviä vinkkejä meillekin, eli kiitokset kaikille ep:lle vastanneillekin.:)



Meillä on pari kertaa tehonnut loistavasti, kun minä olen ronskisti alkanut määräilemään. Eli sanon ilmoitusluontoisesti, että minä teen nämä kotityöt ja sinä nuo. Pari kertaa on tosin käynyt niin, että mies sanoo "kohta, joo teen myöhemmin" ja minähän se sitten sen homman lopulta seuraavana päivänä teen. Huokaus.:(

Pitää jatkaa miehen koulutusta...



Tsemppiä ap:lle!

Ainakin menisin viereen, ilmottaisin ottavani piuhat irti jos ei lopeta koneellä käkkimistä kun kerran on muutakin tekemistä. Ja myös toteuttaisin uhkaukseni.

Joo, kohtelisin miestä kuin lasta, mutta lapsellistahan hänen käytöksensäkin on.



Lyhyesti sanottuna VAATISIN osallistumaan arkeen ja kotityöhön, olemaan läsnä.

Yksi kohta listassa joka johti eroon.

Meillä tiesin jo ennen miehen kanssa yhteen muuttamista että vastuu kotitöistä tulee olemaan minulla, mies on täysin sokea sotkuille yms. Hän ei vain huomaa tai koe tarvetta pitää yllä minkäänlaista järjestystä, ja ruokaa ei osaa laittaa (yrittänyt on sentään mutta ei vaan onnistu) Joten minun on hoidettava lähes kaikki. Tosin ei mies mikään sika ole ja oleta että tekisin aina kaiken automaattisesti. Ei tule vaatimaan mitään jos en jotain jaksakaan tehdä. Ja jos vaikka kaikki astiat on likaisena ja haluaa ruokaa, niin tiskaa siitä kasasta itselleen lautasen, ottaa jotain valmisruokaa/pakkasesta ja lämmittää siitä itselleen aterian. Samoin jos en olekaan ehtinyt pyykkiä pestä pesee sen mitä juuri sillä hetkellä tarvitsee.

Eli silloin kun olen väsy tai kiireinen voin huoletta jättää hommia tekemättä, mies ei valita ja onnistuu itsekin hoitamaan tärkeimmät.

Änkesin itse tietokoneelle, enkä ollut kuuleviin korviinkaan ruokakyselyihin. Huutelin vain takaisin, että isi järjestää ruuat. Illalla jatkoin tietokoneella ja annoin lapsen valvoa. Jos tuli kyselemään jotain, tuumasin vain että kysy isiltä, isi järjestää.



Tiedän, vaatii sisua tämäkin, mutta toimii :o) vaati vain useamman päivän näin, ennekuin mies heräsi. Tosin jos on täysin 100% vastuuntunnonton mies, niin jättää lapsen ilman ruokaa - meillä ei onneksi ollut ;o)



Nyt työt on jaettu, ja olen tyytyväinen. Jos ote alkaa lipsumaan - eikun takaisin koneelle jäkittämään.

että ihan lunkisti vajoaisi äiti-poikasuhteeseen mun kanssa, mitä kotitöihin tulee, jos en pitäisi oikeuksistani kynsin hampain kiinni.



Meillä on tehonnut se, että tein YKSITYISKOHTAISEN listan kaikista kotitöistä, ja mukaan tieto siitä, kuinka usein ne tehdään. Esim. tiskipöydän siivous/koneen täyttö kerran päivässä, imurointi kaksi kertaa/vko jne. Iskin listan miehen eteen ja sanoin, että nämä pitäisi nyt jakaa 50-50. Sitten katsottiin kaikki kohdat läpi ja jaettiin ne sen mukaan, mitä kukakin mieluiten tekisi ja mitä ei missään nimessä halua tehdä. Jakoa voi hioa myöhemmin, mutta perusperiaatteesta on pidettävä kiinni.



Toinen juttu on se, että lasten iltahommat yms meillä on jaettu myös tasan. Eli toinen syöttää iltapalan ja toinen hoitaa iltapesut, -sadut sun muut, seuraavana iltana toisinpäin. Joillekin toisille voi toimia paremmin vuoroillat, meille tämä.



Lasten hoidosta mies ei ole naputtanut enää vuosiin, on jo mennyt perille se, että se on molempien hommaa JA parantaa myös hänen suhdettaan lapsiinsa. Siinä mielessä ollaan täysin tasaveroisia puolisoita ja vanhempia. Kotihommissa joudun edelleen olemaan "vääpelinä", sillä mies kyllä luistaa niistä aina kun on vähänkin enemmän stressiä töissä tai takana huonosti nukuttu yö. Kuvittelee kai, ettei mulla ole ikinä näitä...

Sinä olet selvästi se pääkoordinaattori (useimmat naiset ovat), mutta aina voit delegoida. Lähetä miehelle sähköpostilla tai tekstarilla ostoslista ja pyydä käymään kaupassa matkalla töistä kotiin. Ja pistä mies kylvettämään lapset iltaisin. Helpottaa taakkaasi.

Meillä on lista, jossa kotityöt on eritelty ja siihen laitetaan aina rasti kun on jotain tehnyt. Mies tekee puolet, tosin usein ne helpommat... imurointi on esim. yksin mun vastuulla. Mutta kyllä mies tekee osansa.



Lastenhoitoa ei ole listassa ja niinpä minä hoidan lapset nukkumaan joka ilta. Joskus olen kokeillut, että katsotaan kauanko kestää, ennen kuin mies ryhtyy iltapuuhiin, jos itse en siihen ryhdy. Puolisen tuntia kesti mutta lopputulos oli, että minä peittelin lapset kuitenkin sänkyyn :))