Keksikääpä minulle napakka mutta kohtelias kommentti raskausmahan taputtelijoille
Olen varma, että jouluna tavatessamme eräs ei-niin-läheinen sukulainen alkaa taputella raskausmahaani. Mitä sanoisin hänelle napakasti mutta kuitenkin kovin pahasti loukkaamatta?
"Anteeksi, mutta en pidä siitä, että mahaani taputellaan" on neutraali, mutta mieluusti haluaisin repliikkiin ripauksen pisteliästä huumoria.
Kiitos etukäteen, sanan säilän heiluttajat!
Kommentit (13)
No sano vaikka, että tätä mammaa saa taputtaa vain oma mies.
Raskaudessa on tietysti hormonit hyrräämässä ja monesti pahoittaa mielensä pikkuasioistakin. Minä yrittäisin kuitenkin sinuna ajatella, että lähipiirissäsi on ihmisiä, jotka rakastavat sinua ja lastasi ja haluavat osallistua onneesi vaikka sitten taputtamalla mahaasi. Tulevan lapsen kannalta on ihanaa jos lähipiirissä on paljon rakastavia aikuisia.
Se yleensä ainakin hämmentää, joitain jopa saa miettiään onko taputtelu sopivaa.
Jos taputtelu tosiaankin loukkaa sinua ja pidät taputtelijoita ehkä moukkamaisina, niin älä laskeudu heidän tasolleen. Ole kohtalias ja hymyile ja siirry tilanteesta pois.
Miksi pitää napakasti kommentoida joka ehkä saattaa loukata, ikään kuin joku ilkeyttään masuasi taputtelisi? Älä ole itse niin moukka kuin taputtelijaa pidät.
entäs sitten. Ei se tuntunut oikein luontevalta, mutta eipä tullut mieleen reagoidakaan mitenkään. Vähän sama kuin ihmiset, jotka tykkää aina halata: en mä tykkää halailla kaikkia serkkuja, mutta en torjukaan, jos se heille merkitsee jotain. Ja toisaalta mä en ainakaan raskausaikana tavannut tuota naista niin paljoa, että tuo olisi ongelmaksi tullut. Ehkä 10 kertaa päivässä voisi nostaa niin kauhean kiukun päälle, että tulisi sanottua jotain...:)
Odotin niin kauan raskauttani, että siinä varmasti syy, miksi halusin koko maailman tietävän sisälläni kasvavasta pienestä ihmisestä.Minusta oli ihanaa olla raskaana ja näin ollen oli myös ihanaa, että jopa tuikituntemattomat huomasivat "vauvani" ja taputtelivat häntä. Meitä on niin moneen lähtöön ja toiset tykkää, toiset ei. Ei he varmasti huonolla sitä tee, vaan ihan ihastuksissaan, joten älä pahasti sano kuitenkaan.
Ihmiset häkeltyy siitä yllättävän paljon, erityisesti juuri tuollaiset keski-iän ohittaneet ei-enää-niin-kiinteät naisihmiset. Uskon, että miettivät jatkossa mitä tuli tehtyä.
Ja ei muakaan häiritse läheiset sukulaiset tai ystävät, mutta kun työpaikallakin joka ikinen setä jonka kanssa normaalisti sanotaan moi eikä muuta, kävi lääppimään, siirryin tähän käytäntöön.
kun huolehdit tuollaista jo etukäteen? Jos häiritsee, minusta voit sanoa vaikka noin kuin ehdotit. Mutta ethän vielä edes tiedä, taputtaako kukaan!
jos joku masua taputtelee. Päinvastoin se on jotenkin suloista. Tuntuu siltä, että taputtelija haluaisi paijata vauvaa.
mutta kyllä omat ystäväni ovat jopa itse pyytäneet kokeilemaan miltä maha tuntuu. Minusta on ihan kiva silitellä vielä mahassa olevaa vauvaa. Mutta kieltämättä toisen reviirille meneminen ilman lupaa ei ole korrektia.
on tosi outoa. Enka pida siita todellakaan. Asun ulkomailla ja taalla se ei nayta olevan ihan niin yleista, kuin Vauvan palstalta voisi ymmartaa Suomessa olevan - onneksi!
Itselleni tuli siina 5-6 kk kieppeilla muistaakseni tosi helposti 'kova maha' eli niita harjoitussupistuksia jos mahaan koski. Se jotenkin niinkuin 'puolustauti' kai? Eli siis mahaan koskeminen ihan sattui! En silti kehdannut niille sentaan vahaisille koskettelijoille sanoa mitaan.
En myöskään oikein kestä sitä, että ukonäköäni ja mahani kokoa kommentoidaan nonstop. Se on vain niin hermoja raastavaa... Tuntuu että olen kävelevä, päätön, persoonaton MAHA.
Älä sano yhtään mitään sille tätille, hymähdä vain ja käännyt pois. Itse en siitä pahastunut varsinkin jos kysyttiin , että saako kokeilla, potkiiko se? No ei se mitään mutta loppu ajasta taputtelu sai aikaan supistuksia joten en sietänyt kosketusta.
Ja sitten kun toinen on ollut siitä hämillään, pyytänyt anteeksi sitä etten jostain syystä pidä että siihen kosketaan.
Väsyneenä ja/tai kipeenä tulee välillä mulkastua ja ärvähdettyäkkin..