Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä kouluttamattomia, työttömiä, varattomia kotiäitejä, joilla vain miehen tulot?
02.12.2008 |
Miten itsetuntosi kestää olla "miehen armoilla"? Miten ajauduit tilanteeseesi? Ajattelitko ryhdistäytyä oman itsesi/lastesi parhaaksi?
Kommentit (8)
kiinnilaittanut nainen. Kaikki on nyt säästöä tulevaa pienokaista varten ja jos sattuu tulemaan jotain yllättävää. Tänään just mietin kampaajalle menemistä mutta siirrän sitä siihen asti kun ristiäiset alkaa pukkaa lähemmäs.
Vuokra maksetaan miehen kanssa puoliksi ja ruokaostokset minä maksan yleensä vkolla ja mies vlopun ostokset.
En halua olla miehen armoilla ja sen takia laitoinkin pussin suun kiinni ennakkoon niin ei tarvitse kinua rahaa. Mies kyllä kysyy aina töihin lähtiessä tarvitseeko jättää ruokarahaa.
Tottakai lapselle tulevat hankinnat on sitten yhteisiä tai toinen ostaa jonkun toisen jutun ja toinen taas toisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkos sulla itsellä köyhä mies, vai mistä mesoat?
Tosin kauppiksen olen käynyt. Minä hoidan lapset kotona ja lähden töihin vasta kun lapset ovat kaikki koulussa. Me ollaan päädytty siihen että lapsille paras on nyt näin ja rahat tähän elämäntapaan riittää. Minä olen suorastaan ylpeä siitä että elämäntilanteemme on näin hyvä. Tällaisesta olen unelmoinutkin.
ihan haitaksi asti. Varmaan huonoimmat työtarjoukset voit hylätä jo nyt ennen kotiin jäämistäsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsetunnossani ei ole mitään heikkouksia, päin vastoin. Koen, että teen juuri sitä, mitä minun kuuluukin. En ole ajautunut tilanteeseen, vaan itse asian yhdessä mieheni kanssa päättänyt. Ei ole mitään ryhdistäytymistä. Kannan korteni kekoon perhettä ja kotia hoitaessani.
Ap, kysymyksesi on sosiaalidemokraattisen ajattelun kyllästämä. Onko tämä poliittinen suuntaus muutenkin tärkeä elämässäsi?
Neljän äiti
ihan haitaksi asti. Varmaan huonoimmat työtarjoukset voit hylätä jo nyt ennen kotiin jäämistäsi
että sitä voi valita toisinkin vaikka on koulutus ja kaikki...
Mutta onneksi en kovin monen kuukauden päässä maisterin arvosta ja työn aloittamisesta. (Työt alkaa tammikuussa, maisterin paperit käteen maaliskuussa.)
Eli siis olen ollut "miehen armoilla" opiskellessani. Tietysti olen jotain töitä tehnyt pitkän yliopistokoulutuksen ohessakin, mutta nyt viimeisen puolitoista vuotta vain opiskellut. Ihan hyvin on itsetunto kestänyt. Yhdessä miehen kanssa tehtiin päätös minun opintojeni jatkamisesta ja loppuun saattamisesta vailla työpaineita.