Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

APUA kaipaan ja ystävää!!! ov

Vierailija
13.12.2008 |

On niiiiin paha olla, miehen kanssa ei ole oikeen mitään yhteistä eikä mies ymmärrä että kaipaisin kuuntelijaa huolilleni ja ihan miitenkin tykkäisin mieheni kanssa jutella.

Minulla oli erittäin erittäin hyvä ystävä, mutta nyt on tiemme jostain syystä ajautuneet erilleen ja minulla ei enää ole KETÄÄN kelle voisin puhua ihan mistä tahansa asiasta.

Kaipaan ihan kauheasti että joku kuuntelisi joskus minuakin, onhan mulla muitakin ystäviä mutta ei yhtään niin läheistä kuin oli tämä yksi, se surettaa ihan mahdottomasti että enää ei olla niin paljoa tekemisissä.

Muille kavereille en oikeen pysty kaikiksta asioista puhumaan, miestä ei kiinnosta joten ajattelin purkaa tuntojani tänne, jos se vaikka vähän helpottais tätä olotilaa.

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
13.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

en tiennyt että hyvän ystävän voi noin vain vaihtaa toiseen välittämättä toisen tunteista lainkaan, vaikka eihän me naimisissa olla, mutta jotenkin vaan tuntuu pahalta kun ei klepaa enää mihinkään muuta kuin hätävarana.

Vierailija
2/11 |
13.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisiko kotipaikkakunnallasi "naisten ryhmää", josta vaikkapa löytyisi uusia ystäviä?

Itse toimin ryhmänvetäjänä eräässä isossa kaupungissa ja moni ryhmäläisistäni on löytänyt monia uusia ystäviä ryhmästä.



Seurakuntien kerhot voisivat myös olla hyviä vaihtoehtoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
13.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se paras sydänystävä kyllästyi (?) ja kaveeraa nyt eri ihmisen kanssa. Suku kaukana, mies paljon töissä, minä lasten kanssa enimmäkseen kotona - ei ketään, kelle puhua OIKEITA asioita. Pää hajoilee välillä ja kovaa...

Vierailija
4/11 |
13.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

täältä ei uusia ystäviä löydä. Ahdistaa muutenkin tällä asua, en ole ollenkaan maalainen, haluaisin kaupunkiin mutta enää en voi sinne muuttaa. Vasta kun lapset ovat koulunsa käyneet ja voin ottaa eron miehestä, sitten kaupunki kutsuu.

Vierailija
5/11 |
13.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisiko kotipaikkakunnallasi "naisten ryhmää", josta vaikkapa löytyisi uusia ystäviä?

Itse toimin ryhmänvetäjänä eräässä isossa kaupungissa ja moni ryhmäläisistäni on löytänyt monia uusia ystäviä ryhmästä.

Seurakuntien kerhot voisivat myös olla hyviä vaihtoehtoja.

Vierailija
6/11 |
13.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaan tarkoitan että nyt ainakin on joku joka ymmärtää mua =)

Onhan mulla työkaverit ja muita kavereita kenen luona käyn kylässä jne, mutta ei ne ole niin läheisiä, mille voi puhua ihan mistä vaan ja sit on kavereita jotka valittaa ja kitisee mulle joka asiasta ja purkaa omaa oloaan mutta jos mä koitan niille puhua omista asioista niin ne vaihtaa puheen aihetta tai sanoo että eihän sulla nyt tollasia ongekmia voi olla sullahan on mies tms...



Ahdistaa niin paljon kun ei voi kellekään haukkua miestä kun siltä tuntuu tai kertoa mitä töissä on tapahtunut (miestä kun ei tunnu mun asiat kiinnostavan niin hänestä ei ole mitään apua) enkä nyt tarkoita että kaipaisin ystävääni että voin valittaa asioista vaan kaipaan sitä vanhaa ystävää joka tuki minua kaikissa ja ymmärsi jos oli huolia!



On vaan niin ahdistava olo rinnassa ja koko ajan tuntuu että itku tulee mutta ei se vaan tule! =(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
13.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

http://www.mll.fi/perheille/

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/



Oman kotikunnan seurakunnat, paikallinen SPR, muita mahdollisia yhdistyksiä ja järjestöjä, kunnan omat toiminnat... seuraa paikallislehden tapahtumakalenteria jne.



Apua yksinäisyyteen netistä:

http://personal.inet.fi/yhdistys/esa.kivikoski/Apua.htm



Esim. Vauvalehden ja vastaavien "etsin ystävää"-palstat.



t. 4

Vierailija
8/11 |
13.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
13.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

täällä toinen yksinäinen äiti 03 alueelta.

Vierailija
10/11 |
14.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hoet, että sulla on ystäviä mutta ei ketään niin läheistä, jolle voisit kertoa kaiken? Mikä estää näiden ystävien tai yhden ystävän muuttuvan läheiseksi? Luottamuspula? Tiedätkö, että mulle on käynyt useamminkin kerran niin, että olen jutellut ystävieni kanssa vuosikaudet niitä näitä mutta joskus olen päättänyt avautua oikein kunnolla. Tästä seurauksena se, että ystävänikin on avautunut minulle ja näin olemme lähentyneet sydänystäviksi. Itsestäsi se on pitkälti kiinni, miten suhtaudut ystäviisi...



Tsemppiä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi seitsemän yhdeksän