G: Kuinka tärkeänä pidät, että sisarusten nimet sopivat toisiinsa?

meillä lapset on yksilöitä, joten jokaisen nimi on hänelle itselleen valittu. eivät ala samalla kirjaimella, ole samanpituisia eikä edes toisia nimiä ole yhtä paljon. yleensä ottaen jotain vanhaa ja perinteistä niissä on, koska sukunimemme on vanha, perinteinen ja erittäin harvinainen. oikeastaan mikä vaikuttaa eniten, on juurikin tuo perinteinen sukunimi. 2poikaa ja 1 tyttö on meillä, pojat kaksosia, eivätkä heidänkään nimet ole kaksosnimet.

Meillä itse asiassa vaikutti tokan lapsen nimeen sen verran, että kahdesta vaihtoehdosta jäi käyttämättä juuri se, josta tuli mieleen, että on väkisin otettu esikoisen nimeen sopiva, samalla kirjaimella alkava nimi.

Siitä en pidä että kaikki alkaisivat samalla kirjaimella. Minulla ja sisaruksillani on niin.

Mutta toisaalta ihan erilaiset nimet kuulostavat myös hassuilta.

Yhdessä perheesssä on Benjamin ja Kalle.

kerinnyt muuttua tässä vuosien varrella. Joten ovat aika erilaiset nimet.

Eli nimien ei tarvitse alkaa samalla kirjaimella eikä ainakaan olla tyyliä Henna, Hanna, Manna, Sanna...



Mutta sen verran ollaan miehen kanssa mietitty ettei esikoinen nyt olisi esim. Pirjo, seuraava Jemina ja kolmas Yrjö.

Siitä en pidä että kaikki alkaisivat samalla kirjaimella. Minulla ja sisaruksillani on niin.

Mutta toisaalta ihan erilaiset nimet kuulostavat myös hassuilta.

Yhdessä perheesssä on Benjamin ja Kalle.

Anne, Anneli, Anniina yms yms. Mutta myös jos toinen on tyyliin Jessica- Yasmin ja toinen on Erkki.

meillä kolme lasta ja kaikkien nimet alkavat eri kirjaimella.



Toki nimet ovat kaikki "vanhoja" nimiä, koska pidimme niistä. Kaikki nimet ovat myös hyvin yleisiä.

Nimet eivät myöskään ole suvussa kulkevia nimiä paitsi toiset nimet. Keskimmäisen etunimi oli ihan vahingossa sama kuin miehen isoisän. Isoisä on kuollut miehen isän ollessa pieni ja häntä kutsuttiin toisella nimellä.



Enemmän nimen valinnassa ajattelimme sitä, että nimi sopii hyvin kaiken ikäiselle.

Pidämme perinteisistä, melko lyhyistä nimistä, joten viiden lapsemme nimet sopivat. Sen päätimme että kaikilla on kaksi nimeä.



Ainut mikä on vaikuttanut on se, että lapsiemme nimet alkavat kaikki eri kirjaimilla, aluksi alkoivat kaikki vokaaleilla (sattumaa kolmen ekan kohdalla, neljännen kohdalla ehkä jo haimmekin vokaalialkuista nimeä). Viides sai nimensä sitten konsonanttialkuisena, muitakin mietimme mutta meitä miellyttävää nimeä emme löytäneet. Ja ihan paras nimi lapselle sitten valittiinkin!



Onneksi tykkäämme miehen kanssa samantyyppisistä nimistä, ei ole tarvinnut vääntää kovin. Hankalaa voisi olla jos äiti haluaa tytöstään Hilman ja isä Jessican...

Mutta sen verran ollaan miehen kanssa mietitty ettei esikoinen nyt olisi esim. Pirjo, seuraava Jemina ja kolmas Yrjö.

Itsellä ei ole kuin yksi lapsi, valitettavasti, mutta nimet useammalle on ollut jo viimeiset kymmenen vuotta selvillä. Sointuvat toisiinsa tai siis ainakin meidän mielestä. Mulla myös omien sisarusten nimet sointuvat toisiinsa, joten opittua varmaan tämäkin. Minusta on hellyttävää, jos sisaruksilla on ihanasti toisiinsa käyvät nimet, ei kuitenkaan liian samanlaiset. Vaikkapa vain samalla kirjaimella alkavat tai sitten kuten esim. Heta ja Henrik, Mirka ja Marko,tms.

en tykkää sarjoista, joissa sekaisin ihan erihenkisiä, vaikka prinsessanimiä, trendinimiä ja maatiaislehmän nimiä enkä toisaalta siitäkään, että nimet on liian samankuuloisia.

Ensimmäisen nimi on suomalainen, lyhyt ja luontoaiheinen ja toivottavasti keksimme toisellekin saman aiheisen. Tärkeintä on kuitenkin, että nimi sopii lapselle. En osaa raskausaikana miettiä nimeä ollenkaan, kun en tiedä miltä lapsi näyttää.

ritirimpsua tai nimiä tyyliin Anni, Enni, Onni.



Noi Erkki-Yasmin ehdotukset olkoon munkin mielestä sellasta mitä en oikein ymmärrä.

eli ei siis tyyliin Jenni ja Jonna, vaan esim. Erkki ja Martti (eli kaksoiskonsonantti molemmissa tms). Ja ei, nuo ei ole suosikkinimiäni, tulivat nyt vaan esimerkkinä mieleen :D. Ei tarvitse olla varsinaisesti edes samaa tyyliä.

En antaisi omilleni aivan erilaisia nimiä. Toisaalta olen sitä koulukuntaa kuka on miettinyt lapsilleen jo nimet ja järjestyksen vuosia sitten, kuten joku muukin, ja ne lapset ovat näyttäneet syntyessään juuri kuin se nimi olisi heitä varten tehty. En siis osaisi enää muuksi vaihtaa!

sen verran että tyylillisesti sopivat yhteen, *ei* siis esim. Ahti, Cicciolina ja Arhippa...



Toisaalta ei myös liian samanlaiset kuulostavat minusta tyhmiltä, tyyliin Kari, Mari, Sari ja Jari.

etenkään jos sukunimikin on samalla alkava, tulee mieleen ihan joku Hullunkuriset perheet tai sarjakuvat jostain Lasse ja Leena Liimataisesta.

Mutta en mä tykkään siitäkään että on Miro ja Mari, tulee ihan joku tiku ja taku mieleen.

vaikkakin ihan erilaiset. Kokonimet eli kaikkiaan 3, sointuvat samantapaisesti.