7 veelle 5x sanoo jostain eikä usko, huudan ja USKOO.. sit se kysyy et miks aina huudan

no kun MUU EI AUTAAAA..



miks pitää oikeesti sanoa se 5x ja sitten vielä huutaen päälle että uskoo



äskenkin sanoin 5 kertaa että ota ne jalat pois pöydältä, ei vaan voi uskoa vaikka kävin joka kerta itse ottamassa ne jalat pois, aina piti laittaa uudestaan



sit kyselee et miks aina huudat, pukki ei tuo mulle kuulemma lahjojakaan kun aina huudan- ei ole muuta keinoa saada uskomaan, ei reagoi mitenkään jos normiäänellä sanoo

just samanlainen pian 6vee...ja sit ihmettelee miks äiti on aina vihanen...no ku oon ensin sanonu miljoona kertaa että pue päälles tai syö ruokas tmv tmv, ni sitte on pakko HUUUUUUUUUTAAAAAAAAAAAA

hermot vaan välil menee ku ei oo niinku korvia päässä ollenkaan ellei huuda

Marisee että miksi huudan, mutta ei voi millään tyhjentää astianpesukonetta ennen kuin huudan, vaikka on sovittu juttu, että se on hänen työnsä. Ainoa mikä tepsii on iso huuto. Ihan joka pikku asiasta. Ihme vapaamatkustaja.

Oppitunnilla niille saa sanoa sen sata kertaa jostain asiasta, ja uskovat vasta kun sen asian karjaisee. Sitten muut oppilaat kertovat kotona vanhemmilleen, että opettaja huutaa tunnilla. Niinpä juu.

itseasiassa juurikin muutama minuutti sitten jouduin korottamaan ääntäni 6vuotiaalleni, kun ei noin kymmenennestä pyynnöstä huolimatta mennyt ruokapöytään..

lopuksi oli pakko karjua, ja tulihan se viimein sitten. nyt paha mieli kaikilla :(

se on kyllä muutenkin niin uskomaton jääräpää, että pistää välillä kyllä niin vihaksi äidillä =/

kuulostaapa tutulta.. tosin mun lapsi ei ole vielä neljääkään ja minä huudan hälle päivittäin. esim. bussiin noustessa työnnän itse rattaita ja sanon esikoiselle että astu bussiin. hän tuijottaa minua. sanon että nouse bussiin, huomaan muiden matkustajien jo nousseen ja pelkään että kuski läväyttää pian takaoven kiinni. lapsi tuijottaa minua, huudan että NOUSE HEI NYT SINNE BUSSIIN! bussissa ihmiset tuijottaa mua, pienelle lapselleen räyhäävää äitiä.