Miten olette pärjäilleet passausta kaipaavan 3-vuotiaan poikanne kanssa?

Se on vaan kestettävä

Ihme uusavuttomat alkavat äideiksi

sillä minä olen mielestäni se väsyneempi, kun vertaa miten hänellä on tarve juoksennella ja hyppiä koko päivän. Ja jos uhmaavalle antaisi kerran laudan, niin sillähän hän matkustaisi ainakin vuoden tai monen monta raivokasta hepulia olisi edessä, kun joutuisi olemaan ilman.



ap

Meilläkin on esikoinen ollut todellinen vetelys 4-vuotiaaksi, keskimmäinen on jos mahdollista vielä pahempi. Potalla tosin ovat käyneet 2-vuotiaasta, tosin eipä siinä heillä ole ollut edes vaihtoehtona, että ottaisivat vaipan takaisin, kun ei niitä ole enää ollut.



Mä ainakin ihan suosiolla passaan nyt tota keskimmäistä (vessassa en sentään suostu sen pippeliä pitelemään, senkin haluaisi kyllä äidin tekevän) ja alan sitten 4-v synttäreiden tienoilla laittamaan jätkää ihan tosissaan ruotuun.



Pienin saattaa jopa ryhtyä omatoimisemmaksi aikaisemmin, meillä ainakin lapset on selkeästi alkaneet pvaatia passaamista pienemmän sisaruksen synnyttyä.

erinäisissä pienissä asioissa joista olet itse vastuussa. Eli positiivisella kannustuksella kasvatat elämän myönteisen ja iloisen lapsen. *Eli ei muuta kuin tsemppiä!