Ekaa kertaa en pysty suhtautumaan iloisesti vauvauutisiin. Kateus vaivaa...
Vauvakuume on, mutta lasta ei olla saatu aikaiseksi. Olen kuitenkin pystynyt tähän asti suhtautumaan iloisesti sukulaisten ja kavereiden vauvauutisiin. Tänään sain kuulla työkaverinkin olevan raskaana, ja yhtäkkiä onkin aivan kauhea olo: miksi, miksi, miksi hän, miksen minä / en jaksa joka päivä nähdä töissä hänen onneaan jne.
Auttakaa mua. Musta on hyvää vauhtia tulossa ihan katkeroitunut tapaus.
Kommentit (6)
Me myös saimme odottaa vauvauutista omalle kohdallemme liki 2 vuotta. Aluksi toisten vauvauutiset eivät vaivanneet, mutta lopulta muutama viimeinen tuntui jo tosi pahalta. Ei enää yksinkertaisesti jaksanut iloita mukana sydämenpohjasta asti.
Oletteko hoitoja ajatelleet? Kauan yritystä on takana?
Me saimme avun vyöhyketerapiasta. Ja joo, ei nyt kiitos niitä kommentteja, että huuhaata tuollaiset kaikki. Meitä se auttoi. Piste. Ja jos ei vyöhyketerapia ollut se ratkaisu, niin ainakin se sattui tuohon raskaaksi tulemisen kohtaan, joten ei siitä haittaakaan ollut.
Voimia ja tsemppiä.
Kateus on tunne muiden joukossa, ja oikein ymmärrettävä sinun tilanteessasi. Sekin, että joskus on jopa kauhea olo, kuuluu elämään.
Onko teillä pitkästikin yritystä takana? Sinähän kuvasit tunnetta, josta lapsettomuus-palstalla aikoinaan oli useinkin juttua.
Kerro kahden kesken, että olet pahoillasi, jos et osaa kovin paljon ottaa osaa hänen raskauteensa, ja selitä syy. Älä tee kuitenkaan mitään numeroa asiasta.
Haluaisin jo hakeutua tutkimuksiin tai hoitoihin, mutta miestä se jotenkin hirvittää. Ainakin ovistestejen mukaan ovuloin normaalisti. Miehellä on ehkä pelko, että hänessä on jotain vikaa.
ap
Se on paljon terveellisempää kuin se että yrittää "em-mä-mitään-kateellinen-oo" linjaa.
Lapsettomuus tekee kipeää, sille ei voi mitään että harmittaa nähdä muiden vauvoja ja heidän onneaan.
Toivon teille onnea, kyllä se lapsi sieltä tulee jos on tullakseen. Ellei, niin täysipainoista elämää voi elää ilman lapsiakin.