2v ei usko mitäään!!!
Oonko ainoo jonka 2v tyttö on nykyään kuin kuuro, ei nää eikä kuule mitää. Juoksee pihalla karkuun ja nauraa. Ei tottele, ei mee päikkäreille, ei yöunille, vaa pomppii ja riehuu sängyssä. Perkele sanon minä! Oon oikeesti kohta varmaa mielisairaalassa. Olen perustellut, selittänyt, kertonu, koittanu olla rauhallinen jne, eikä auta! Mitä pitäisi tehdä? Piiskaako??
Kommentit (7)
Kyllä se siitä ajan kanssa tokenee.
Meillä on aika ankara kuri ja säännöt joista ei jousteta juuri ollenkaan.
Lapsi tietää rajansa, kapinoi toki ja räyhää, mutta voi voi, hän on 2v, ei auta ei.
meillä auttaa vain johdonmukaisuus. Kestän (tai no välillä hermo menee) lapsen huudon, vaikka ei saakaan tahtoaan läpi. Tämä tyttö todella koettelee ja uhmaa! Päivittäin on kymmeniä kertoja, jolloin väännetään kättä tytön kanssa. Olen vielä lastenhoitoalalla, joten vapaa-aika kiukuttelevan uhmiksen kanssa ovat todella koettelevia. Mutta jääräpää olen minäkin, joten ei ole omena kauas puusta pudonnut :-D Isoveljellä oli aikanaan huomattavasti helpompi uhmaikä! Mutta ehkä se sitten hänen kohdallaan kostautuu murkkuiässä :-D
isoveli oli niin rauhallinen ja kiltti tapaus, että tämä kuopuksen tottelemattomuus tuli tosi yllärinä. meillä ei auta mikään muu kuin joka kerta napata poika syliin, odottaa että katsoo silmiin ja sitten kieltää topakasti. kiellot parin metrin päästä ei mene perille yhtään. mummi tukisteli kesällä kun oltiin siellä lomalla ja poika oli kuin itse enkeli, mutta minusta ei ole väkivallalla pelottelemaan.
Meillä tyttö juoksee siis joka päivä kummallakin ulkoilureissulla karkuun, ei tottele kun pyydän pysähtymään tai vastaavaa. Katsoo vaa taakseen ja nauraa. Päiväunille mennessä repii kaikki lakanansa pinnasängystä irti, lakanat peitoista. Heittää pehmot/tuttipullon nurkkaan ja alkaa huutelemaan sitten sitä. Tottelee kyllä sitten joissain asioissa mutta usein tuntuu että jossain vaiheessa menee semmonen vaihde päälle ja sitten kaikki on ihan samaa. Tukasta olen ottanu pari kertaa kiinni ja sillon tietty heti tippa simmussa ollu, mutta jälkeenpäin ei muista ollenkaa kokojuttuu ja jos sanoo uudellee että pitää totella ettei tarvi ottaa tukasta ni nauraa vaa taas. En tiiä oonko jotenki nuori ja tyhmä äiti :( Teenkö jotain väärin?? Mies on paljon töissä muualla ja siis mulle lankee kaikki tää " työ" .
nauretaan vaan kun kielto tulee!!! Tuntuu välillä, että pää räjähtää!!! Miten jotkut tekee kakkosia kun ekakin on tollainen hirviö???!!!
täydet sympatiani. t: 2,5-vuotiaan riiviötytön äiti...