Onko tää normaalia?
Olen 2 lapsen yh-äiti,erostamme on neljä vuotta.Exääni välit on kohtalaiset ja lapset ovat hänen luonaan joka toinen vkonloppu.Olen seurustellut ihanan miehen kanssa kaksi vuotta ja aiomme muuttaa yhteen noin 3 kk kuluttua.Hän pitää lapsistani ja lapseni hänestä,joten sen suhteen ongelmia ei ole.Uusi kotimme ja uusi työni sijaitsee 100 km:n päästä nykyisestä.
Mitä lähemmäs muuttomme tulee,sitä enemmän olen alkanut epäröimään ja pelkäämään koko muuttoa.Seuraan " uuden" mieheni tapoja ja hänen tekemisiään enemmän kuin ennen ja jotenkin odotan häneltä täydellisyyttä tulevana isäpuolena.
Ajatuksia pyörii päässä laidasta laitaan.Mitäpä,jos kaikki ei menekkään suunnitelmien mukaan?Yhteenmuutto on pitkäaikainen haaveeni,mutta sen toteutuessa alkaa menemään pupu pöksyyn.
Olen alkanut vertaamaan nykyistä miestäni exääni ja välillä jopa ajatellut jospa vaan yrittäisi herätellä vanhaa suhdetta henkiin,tunnen kuitenkin exäni tavat ja tottumukset läpikotaisin.Onko minusta sittenkään siihen,että opettelen uudelleen toisen ihmisen tavoille?Tunnen välillä jopa sääliä exääni kohtaan siitä,että minä,2 lastamme ja uusi mieheni aloitamme uuden yhteiselämän,eikä hänellä ole ketään kumppania.
Onkohan ajatukseni täysin normaaleja?Tuntuu vaan pelottavan mitä lähemmäs muutto tulee.Antakaa jotain kommentteja te viisaammat ihmiset.
Kommentit (3)
Luulen, että tuo käytöksesi ja nuo ajatuksesi johtuvat ainoastaan siitä, että edessäsi on iso elämänmuutos, ei niinkään siitä etteikö nykyinen miehesi olisi hyvä isäpuoli lapsillesi. On ihan normaalia ' panikoitua' uuden elämäntilanteen edessä. Luultavasti me kaikki teemme niin.
Ja etköhän jo tunne nykyisen miehesikin tapoja, jos kerran olette jo 2 vuotta yhdessä olleet! Että rohkeasti vaan uuteen elämään, vaikka nyt ajatuksesi ovatkin sekavat! :)
Niinkuin Kaija Kookin laulaa: " samaan paskaan on helpompi jäädä kiinni kun kulkea tietä tuntematonta..."
Rohkeasti vaan kohti uutta huomista, hyvin kaikki menee, aivan varmasti!
Muistatte vaan rakastaa toisianne ja tehdä arjestanne juhlaa 0)
eron jälkeen tapasin nykyisen mieheni. Erostani oli kulunut jo useampi vuosi. Aloin etsiä uudesta kumppanistani entisen kumppanin piirteitä jne...jotta voisin paeta suhteesta, mutta kaikki oli kuitenkin hyvin ja on edelleen.. se vaatii rohkeutta...