Oleskeluluvasta

tosiaan pitää olla ollut yhdessä vähintään kaksi vuotta, ennen kun sen perusteella oleskeluluvan saa. En sitten tiedä vaikuttaako yhteinen lapsi tähän asiaan. Naimisissa jos olisitte, niin sujuisi varmasti helpommin. Mutta nyt jos menette naimisiin, niin sitten ehkä väittävät lumeliitoksi...



Kakka juttu. Toivottavasti jollakin muulla on positiivisempaa tietoa!

Meillä oli v. 2001 sellainen tilanne, että asuimme asumiserossa vuonna 1999 solmitusta avioliitostamme ja tietenkin päättäjät näkivät sen avoimena ovena potkia mieheni kotimaahansa... :o/ Emme olleet kuitenkaan aikeissa todella erota, eikä tapauksessamme ole kyse " lumeliitosta" , vaan suhteessamme oli niin pahoja ongelmia, että tarvitsimme etäisyyttä niiden setvimiseen...

Kirjoitin oleskelulupahakemuksen mukaan kirjeen, jossa selvitin melko yksityiskohtaisesti syitä miksi asuimme erossa ja kerroin mitä yritimme tehdä suhteemme parantamisen eteen.

Tämän lisäksi JA tätä enemmän kirjoitin kuitenkin lapsemme oikeudesta isäänsä. Lapsemme oli tuolloin vuoden ikäinen ja isä oli luonnollisesti ollut tiiviisti hänen elämässään mukana, kunnes muutimme asumiseroon ja vielä tuolloinkin mieheni näki tytärtämme vähintään joka toinen päivä ja usein vietimme aikaa myös yhdessä, perheenä. Isä oli tärkeä lapselle ja lapsi yhtä tärkeä isälle.



Lapsen oikeuksien perusteella sitten saimmekin oleskeluluvan Hallinto-oikeudelta (ulkomaalaispoliisi teki ensin negatiivisen päätöksen). Päätöksessä lukee näin: " Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklan ensimmäisen kappaleen mukaan kaikissa julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sopimuksen 9 artiklan mukaan sopimusvaltiot takaavat, ettei lasta eroteta vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi, kun toimivaltaiset viranomaiset toteavat soveltuvien lakien ja menettelytapojen mukaisesti sen olevan lapsen edun mukaista. Tällainen päätös saattaa olla tarpeellinen erityistapauksissa, kuten lapsen vanhempien pahoinpidellessä tai laiminlyödessä lasta tai kun vanhemmat asuvat erillään ja on tehtävä päätös lapsen asuinpaikasta.

Asiakirjoista saatavien selvitysten perusteella " Minni Meikäläisen" isä " Matti Meikäläinen" ei ole syyllistynyt lastaan kohtaan lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 9 artiklan mukaiseeen menettelyyn siten, että lapsen erottaminen isästään olisi lapsen edun mukaista. Hallinto-oikeus katsoo, että poliisilaitoksen päätös on Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan ja lapsen oikeuksia koskevan artiklan vastainen. Asiassa ei ole ulkomaalaislain 21 §:n 1 momentin tarkoittamaa painavaa syytä uuden määräaikaisen oleskeluluvan hylkäämiseen. Poliisilaitoksen päätös on siten lainvastainen ja päätös kumotaan.



Tuon ylle kirjoittamani tekstin lisäksi Hallinto-oikeuden päätöksessä käsiteltiin myös Eu:n neuvoston ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista, jonka mukaan kaikilla on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämänsä, kotinsa ja kirjeenvaihtonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Kyseisen artiklan toisen kappaleen mukaan viranomaiset eivät saa puuttua tähän oikeuteen, paitsi jos se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätöntä kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Tämä ei varsinaisesti minusta liity asiaan, koska rikoksista tms. ei ollut kyse, mutta asia on silti päätöksessä käsitelty ilmeisesti, koska lapsen oikeuksien lisäksi myös tällä pykälällä on merkitystä ja mieheni olisi voitu lapsen oikeudet kumoten karkoittaa JOS hän olisi ollut esimerkiksi rikollinen.



Tilanteemme oli tietenkin siinä mielessä erilainen kuin teidän ap, että olimme naimisissa, mutta minusta se on sivuseikka, koska lapsen oikeudet menevät päätöksessä edelle.

[b] Ulkomaalaislaki 37 § [/b]

Perheenjäsen

Tätä lakia sovellettaessa perheenjäseneksi katsotaan Suomessa asuvan henkilön aviopuoliso sekä alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja Suomessa asuva henkilö on. Jos Suomessa asuva henkilö on alaikäinen lapsi, perheenjäsen on hänen huoltajansa. Perheenjäseneksi katsotaan myös samaa sukupuolta oleva henkilö, jos parisuhde on kansallisesti rekisteröity.

Aviopuolisoihin rinnastetaan jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sukupuolestaan riippumatta. Tällaisen rinnastuksen edellytyksenä on, että he ovat asuneet vähintään kaksi vuotta yhdessä. [color=fuchsia] Asumisaikaa ei edellytetä, jos henkilöillä on yhteisessä huollossa oleva lapsi tai jos on muu painava syy. [/color]

Pelkkä isyyden tunnustaminen tai todistaminen ei siis kuitenkaan riitä, vaan teillä pitää olla [b]yhteishuoltajuus [/b].

Amelberga:

Mutta pieni epäilys on herännyt, että mahdetaankohan näissä oleskelulupa-asioissa juuri välittää oikeudenmukaisuudesta tms...

Eipä juuri välitetä. Ja inhimillisyys on hommasta myöskin hukassa. Mutta sinnikkyydellä voitto tulee kyllä kotiin :)

Hämärästi muistaisin, että olet joskus täällä kertonut, että lapsesi isä on kuitenkin jo EU:n alueella... onko hänellä oleskelulupaa oleskelumaahansa? Tuota lupaa voi myös tässä prosessissa hyödyntää. Ja ainakin hän saisi oleskella sen luvan turvin (luvasta riippuen tietty) 3kk:n jaksoissa Suomessa ja tavata lastansa. Helpottaisi prosessin aikana :)

Ja kuten Sarandakin mainitsi, lapsen etu ja oikeus ovat asioita, joiden pitäisi mennä kaiken muun edelle tässäkin prosessissa.

Pitkämielisyyttä, peräänantamattomuutta, kärsivällisyyttä, voimia ja runsaasti huumorintajua toivotan. Kaikkea tulette prosessin kestäessä tarvitsemaan. Tsemppiä :)

mrs_O:

" [b] Ulkomaalaislaki 37 § [/b]

Perheenjäsen

Tätä lakia sovellettaessa perheenjäseneksi katsotaan Suomessa asuvan henkilön aviopuoliso sekä alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja Suomessa asuva henkilö on. Jos Suomessa asuva henkilö on alaikäinen lapsi, perheenjäsen on hänen huoltajansa. Perheenjäseneksi katsotaan myös samaa sukupuolta oleva henkilö, jos parisuhde on kansallisesti rekisteröity.

Aviopuolisoihin rinnastetaan jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sukupuolestaan riippumatta. Tällaisen rinnastuksen edellytyksenä on, että he ovat asuneet vähintään kaksi vuotta yhdessä. [color=fuchsia] Asumisaikaa ei edellytetä, jos henkilöillä on yhteisessä huollossa oleva lapsi tai jos on muu painava syy. [/color] "

Eli sama tilanne oli myös meillä.

Haimme oleskelulupaa perhesiteen perusteella: alle 18-vuotias lapsi, jonka isä siis avomieheni, jonka perusteella mieheni sai oleskeluluvan. Täytimme lisäpaprut perhesiteestä ja avoliitosta, mutta emme tosiaankaan olleet asuneet yhdessä 2 vuotta ja virallisestikin tosi vähän aikaa.

Laitoimme mukaan muutamia kuvia, joissa olemme koko perhe yhdessä ja lyhyen selvityksen tulevaisuudensuunnitelmistamme ja miten olemme tavanneet ym. Kävimme sitten UVI:ssa haastatteluissa ja lupa tuli n. 6 kuukaudessa.

Luulisin, että lupa tulisi lapsen isälle :) Vähän kyllä jännitti myös meitä, että löytyiskö jostain joku syy, että lupa evättäis. Lähinnä kai haluavat tietää, että tosiaan asutte ja elätte yhdessä, siis suhteessa.

Niin, ja piti vielä kirjoittaa, että oleskelulupaa jätettäessä UVI:in oli virkailija tosi töykeä, sanoi suoraan, että todennäköisesti tulee negatiivinen päätös, koska emme ole asuneet 2 vuotta yhdessä.

Ehkä oli sama nainen töissä :) Ei siis kannata säikähtää, taitavat sanoa, mitä huvittaa ja pitää pelossa...

Poikaystävälläni on tosiaan oleskelulupa eräässä toisessa EU-maassa, joten tilanteemme ei ole hankalin mahdollinen. Sen ansiosta hän voi kuulemma asua täällä parikin vuotta ilman oleskelulupaa tänne...