Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Oleskeluluvan jonossa olosta ja uviin soittelusta

12.01.2006 |

Oon kuullut että tuonne uviin pitäis soitella usein, mahdollisimman usein. Kuitenkin oon jotenkin ollut aika arka soittelemaan sinne, kun sanovat aina että soita ens kuulla tai 2 kk:n päästä. Sanoivat mennä viikolla että voit soittaa taas 2 kk:n päästä ja kysyä hakemuksen vaiheesta. Rupee vaan ottamaan nuppiin tuommoinen pompottelu, kun tässä ollaan oltu tosi pitkään jo erillään.

Miten te muut olette toimineet miehenne hakemuksen ollessa jonossa? Kaipaisin rohkaisua kovasti tähän vaiheeseen!

Joku sanoi että sinne pitää soitella usein, muuten ei kukaan katso sitä koskaan.

Mikä ihmeen virasto se semmoinen on että asiakkaiden pitää paimentaa niitä hommiin? En oo vielä sellaisesta kuullut ennen tässä maassa.

Ilmeisesti mun siis pitää olla linja kuumana koko ajan sinne päin siis että hoitavat hommansa?

Hermostuttaa jo muutenkin tämä prosessi eikä soittaminen ole todellakaan mitään helppoa. Pitäis vaan jaksaa yrittää toivoa parasta ratkaisua siihen.

Ehdin jo masentumaan tässä vuodenvaihteessa siitä, ettei nyt oo ollut mahkuja mennä miestä tapaamaan ja vaikeeta on ollut eikä vain vähän. Elämä tuntuu olevan hyllyllä kun se on jostain uvista nyt kiinni. Rankkaa tämä jonotusvaihe. En käsitä edes miks ne yrittää venyttää sitä käsittelyn alkamista kauheen pitkälle.

Kuulin, että monikin saa vähintään ½ vuodessa päätöksen ja näin mulle uvin palvelunumerossakin sanottiin.

Sit jos soittaisin 2 kk:n päästä uudelleen, sanoiskohan ne et soita 1-2 kk:n päästä taas? Ei tuu kesää...en mä tiiä, on niin outo tilanne. On niin ottanut voimille tää tilanne mulla ja hänellä :(

Tuhannesti kiitoksia teille, jotka viitsitte vastata tähän ja rohkaista mua!!!

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
12.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

[b] Ulkomaalaislaki 4 § [/b] kertoo mm. tällaista:



" [b]Suhde muihin lakeihin [/b]

Tässä laissa tarkoitettujen asioiden käsittelyssä noudatetaan hallintolakia (434/2003), jollei laissa erikseen toisin säädetä. Tässä laissa tarkoitettujen muutoksenhakuasioiden osalta noudatetaan hallintolainkäyttölakia (586/1996), jollei laissa erikseen toisin säädetä."



Ja

[b] Ulkomaalaislaki 7 § [/b]:



" [b] Yleiset menettelytavat hallintomenettelyssä [/b]

Asian ratkaisevan viranomaisen on esitettävä asianosaiselle arvio asian ratkaisemiseen kuluvasta ajasta."



Hävyttömän usein uvilaisilta hukkuu tuon ja muidenkin lakien noudattaminen... liekö kukaan heille noudatettavia pykäliä opettanutkaan...



Minä soitin joskus viikoittainkin, pommitin myös sähköpostilla ja lisäksi aloitteestani vähemmistövaltuutettu velvoitti uvin korjaamaan oleskelulupahakemuskaavakkeen ja yhteistyötahojen toimintaohjeet.



Lupa tuli juuri jouluksi, muutaman päivän vajaa 7 kk meitä pyörittivät (mieheni ei ollut Suomessa). Paria päivää aiemmin olin toivottanut sinne itsekullekin " helvetin hyvää joulua" ;)



Mikään mitä puhelimessa sanovat ei päde, valehtelevatkin jos on tarpeen. Jos jotakin haluat jälkeenpäin todistaa, pidä huoli, että saat jokaisesta asiasta mustaa valkoisella.



Samaa toivottelen sinulle kuin Amelbergalle tuossa toisessa ketjussa eli pitkämielisyyttä, peräänantamattomuutta, kärsivällisyyttä, voimia ja runsaasti huumorintajua. Niin, ja rakkautta... siis sinulle ja miehellesi :)

Tsemppiä :)

Vierailija
2/12 |
12.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Hallintolakiin voi tutustua esim. täällä:



http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2003/20030073.pdf

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
13.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja vielä kesti 3kk että sain mieheni tänne suomeen.



Ei ole helppoa, ei todellakaan.



Ensinnäkin viranomaisen sanaan ei kannata luottaa, tulee turhia pettymyksiä.

Ilmeisesti viranomaisen ei tarvitse ottaa vastuuta sanomisistaan.



Mullekin sanottiin että maksimissaan 4kk, just, meni 9kk..



Minä soitin joka viikko, vai joka toinen viikko, ja aina sama vastaus. Niin, ei kannata soittaa sinne aspaan, siellä ne ei tiedä mitään.



Mullekin sanoivat aspasta silloin viime tammikuussa, että varmaan vieä kuukausi tai pari että käsittely alkaa, meni hermot.



Soitin toiseen numeroon ja pyysin yhdistämään ihmiselle joka käsittelee siitä kotimaasta tulevien hakemuksia, ja hän sitten kertoikin että ensi viikolla käsittely alkaa...



Voimia kovasti



P.S Kaikki suomen virastot on samanlaisia. Olen huomannut sen nyt tässä parin vuoden aikana...

Vierailija
4/12 |
13.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

hopea:


ja vielä kesti 3kk että sain mieheni tänne suomeen.

Ei ole helppoa, ei todellakaan.

Ei ole, ei!

Ensinnäkin viranomaisen sanaan ei kannata luottaa, tulee turhia pettymyksiä.

Ei kannata luottaa puhuttuun, vaan kaikesta mustaa valkoiselle. Eikä kirjoitettuunkaan luottaa voi, mutta saapa kirjoittajan jälkikäteen vastuuseen.

Ilmeisesti viranomaisen ei tarvitse ottaa vastuuta sanomisistaan.

Viranomaisen nimenomaan pitää ottaa vastuu tekemisistään ja sanomisistaan. Jos näin ei tee, jälkikäteen (ja jo käsittelyn kuluessa) viranomaisen voi vetää virheistään ja petoksistaan vastuuseen.

Minä soitin joka viikko, vai joka toinen viikko, ja aina sama vastaus. Niin, ei kannata soittaa sinne aspaan, siellä ne ei tiedä mitään.

Mullekin sanoivat aspasta silloin viime tammikuussa, että varmaan vieä kuukausi tai pari että käsittely alkaa, meni hermot.

En soittanut sinne monen mainitsemaan aspaan kuin kerran: kysyäkseni kenen pöydällä hakemuksemme lojuu. Sen jälkeen soitin aina suoraan ko. henkilöille. Monella pöydällä ehtivätkin muuten lojumaan... ;) Uskomatonta tehottomuutta! Ei ihme, että käsittelyajat ovatkin sitten kohtuuttoman pitkiä.

P.S Kaikki suomen virastot on samanlaisia. Olen huomannut sen nyt tässä parin vuoden aikana...

Niinpä, vääränvärisen ja vääränlaisen kansalaisuuden omaavan ulkomaalaisen aviomiehen ottaminen alentaa itsekunkin siellä virastorumbassa alimpaan kastiin. Maanpettureille kun pitää osoittaa heidän paikkansa ;)

Vierailija
5/12 |
13.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

" Ei kannata luottaa puhuttuun, vaan kaikesta mustaa valkoiselle. Eikä kirjoitettuunkaan luottaa voi, mutta saapa kirjoittajan jälkikäteen vastuuseen."

Ei kirjoitettukaan välttämättä auta...

Riippuu varmaan siitä mitä viranomainen on sanonut, kuinka vakava rike...että joutuuko vastuuseen....

P.S Kaikki suomen virastot on samanlaisia. Olen huomannut sen nyt tässä parin vuoden aikana...

Niinpä, vääränvärisen ja vääränlaisen kansalaisuuden omaavan ulkomaalaisen aviomiehen ottaminen alentaa itsekunkin siellä virastorumbassa alimpaan kastiin. Maanpettureille kun pitää osoittaa heidän paikkansa ;)

Ilmeisesti tarkoitit tämän vitsinä?

Mutta, ei kansalaisuudella ole väliä, itse kun olen ihan supi suomalainen ja silti saanut todella huonoa kohtelua...

Vierailija
6/12 |
13.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

hopea:

P.S Kaikki suomen virastot on samanlaisia. Olen huomannut sen nyt tässä parin vuoden aikana...

Niinpä, vääränvärisen ja vääränlaisen kansalaisuuden omaavan ulkomaalaisen aviomiehen ottaminen alentaa itsekunkin siellä virastorumbassa alimpaan kastiin. Maanpettureille kun pitää osoittaa heidän paikkansa ;)

Ilmeisesti tarkoitit tämän vitsinä?

Mutta, ei kansalaisuudella ole väliä, itse kun olen ihan supi suomalainen ja silti saanut todella huonoa kohtelua...

Itseasiassa vitsailin rumalla, todellisella asialla. Totta on, että palvelu supisuomalaisillekin on huonoa, mutta ulkomaalaisen naineena törmää vielä raadollisempaan palveluun. Myös eri viranomaisasteissa meininki saattaa äityä suomi24:n tasolle. Jos nimittäin viranomaisella on henkilökohtainen asenneongelma.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
17.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Soitin UVIin äskettäin ja selvisi jopa niin paljon, että ovat alkaneet käsittelemään hakemustakin. Ällistyin, voiko olla totta!!!

Kysyin tietysti että miten tästä eteenpäin, niin vastaus oli taas tyly että " odota kun meiltä tulee postia ja vastaat sitten niihin kysymyksiin" . Ainakin jotain tapahtuu vihdoin! :D

Tietysti alkaa nyt kauhea jännittäminen kanssa...hui!

Vierailija
8/12 |
17.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä lupa-asiat sujuivat kuin vettä vaan. Ennen hakemuksen jättämistä mailasin asiakaspalvelulle listan kysymyksiä. Mailini ohjattiin ratkaisijalle, joka asiallisesti ja perusteellisesti vastasi kysymyksiini, joita sivumennen sanoen oli lähemmäs sata. Niinpä sain hakemuksen lähetettyä mahdollisimman " täydellisenä" . Vajaan kuukauden päästä hakemuksen käsittelijä soitti ja pyysi minua faksaamaan yhden tarkennuksen ja seuraavana päivänä käsittelijä soitti uudestaan ja kertoi, että lupa tuli ja siippa voi lähettää passinsa Suomen suurlähetystöön leimattavaksi.



Minulla on siis täysin päinvastainen kokemus. Sain hyvää ja asiallista palvelua. Pisteet UVIlle siis.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
17.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yhdyn Zkelvinin kirjoitukseen. Me haimme miehelle viisumin kun olimme tulossa suomeen ja sen saamisessa ei ollut ongelmia vaan saimme sen viikon sisällä kun olimme jättäneet hakemuksemme. Ja tulimme Suomeen Et-aasiasta!



Laitoimme melkein heti oleskelulupa asian vireille kun olimme saapuneet Suomeen. Odotus kesti n.1.5kk kunnes pääsimme ulkomaalaispoliisin haastateltavaksi. Jännitimme molemmat, mutta turhaan, koska haastattelija oli todella mukava ja itse kuullustelu kesti vain alle tunnin molemmilla.



Saimme päätöksen seuraavalla viikolla joten siihenkään ei kulunnut liiaksi aikaa. Ja kaikki virkailijat joiden luona olemme asioineet tmv ovat olleet -todella- asiallisia ja miellyttäviä ja olemmekin ihmetelleet että missä ovat nämä kiukkuiset/rasistiset mielipiteet omaavat työntekijät. Emme ole ' onneksi' heihin törmänneet.



Olenkin miettinyt että miksi toisia kohdellaan huonommin kuin toisia vai voisiko kyseessä olla eri paikkakunnan käytäntö. Vai saattaisiko kysymykseen tulla sellainenkin seikka, että on olemassa maita jotka eivät ole ns. suosikki listalla ? Sehän ei ole oikeudenmukaista jos ihmiset karsitaan kotimaansa mukaan huonoihin ja hyviin ihmisiin. Eräs ystäväni meni naimisiin turkkilaisen miehen kanssa ja hänellä olikin varsinainen ongelma saada mies Suomeen. Joutui valittamaan melkein jokaisesta asiasta mutta aina se kannatti, koska käsittelijät vaihtuivat ja päätös sen mukaan.



t.emmi

Vierailija
10/12 |
17.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Emmi69:

Olenkin miettinyt että miksi toisia kohdellaan huonommin kuin toisia vai voisiko kyseessä olla eri paikkakunnan käytäntö. Vai saattaisiko kysymykseen tulla sellainenkin seikka, että on olemassa maita jotka eivät ole ns. suosikki listalla ? Sehän ei ole oikeudenmukaista jos ihmiset karsitaan kotimaansa mukaan huonoihin ja hyviin ihmisiin. Eräs ystäväni meni naimisiin turkkilaisen miehen kanssa ja hänellä olikin varsinainen ongelma saada mies Suomeen. Joutui valittamaan melkein jokaisesta asiasta mutta aina se kannatti, koska käsittelijät vaihtuivat ja päätös sen mukaan.

t.emmi

Ulkomaalaisvirasto asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Tähän vaikuttaa mm. puolison kotimaa, hakeeko oleskelulupaa Suomesta vai ulkomailta käsin, miten puoliso on ennen perhesiteiden perusteella haettavaa oleskelulupaa Suomessa ollut (esim. turvapaikanhakijana, työn perusteella o-lupa).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
17.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Okay joo, me asutaan ulkomailla ja hoidettiin asiat taalla ja tanne jaamisen halussa ( mies oli koko ajan taalla kanssamme ).



Mina myos soittelin viikoittain joskus jopa joka toinen paiva paikalliseen UVI' in ja juttelin virkailijoiden kanssa kunnes aloin joka soitto kerralla pyytamaan tiimin vastaavaa puhelimeen. Otin myos yhteytta parlamentin jaseniin ja paikalliseen edustajaan, Amnesty International' iin ja suomen lahetystoon ( jossa kylla olivat aivan avuttomia ja saamattomia. Lapsen syntyman ja isyys tunnustuksenkin kanssa halusi Rva.Envoinimelta Mainita tehda elaman vaikeaksi mutta onneksi oli lomalla ja innokas sijainen otti suomesta heti selvaa asioista ja saatiin asiat hoidettua ilman mitaan mukinoita ). Meidat tama prosessi ajoi oikeuteen muutaman kerran ( siis siirtopaatosta vastaan vietiin oikeuteen itse ) ja lukuisiin kuulusteluihin + kevensi kukkaroa kolmannes miljoonalla markalla mutta tulosta saatiin vihdosta viimein ja nyt ollaan onnellisesti laskeuduttu normaaliin elamaan jo jokunen vuosi sitten. Minusta tuntuu etta tamakin olisi ollut helpompi hoitaa suomessa ja varmasti ei olisi kaynyt kukkarolle mutta oli ainakin lapsilla isa paikalla:)



Mut jep,voimia ja paistaa se aurinko risukasaankin;)

Vierailija
12/12 |
26.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

sinne Uviin. Itse soittelin pari kertaa viikossa ja vielä meilasin lähes päivittäin asiaa hoitavalle virkamiehelle kun odotettiin mieheni oleskelulupaa. Mieheni joutui olemaan tällä aikaa kotimaassaan eikä sitä ikävää kestänyt, joten keksin kaikkia syitä minkä takia meidän hakemus pitäisi käsitellä nopeasti. Ilmeisesti sitten tämä väsytystaktiikka toimi, koska päätös tuli reilussa neljässä kk:ssa, mikä tosin silloin tuntui sekin liian pitkältä ajalta.



Mutta sain kyllä minäkin huomata, että se Uvi on aika käsittämätön laitos. Jossakin vaiheessa minulle nimittäin sanottiin, että nyt päätös on tekeillä eli virkamies oli sitä paraikaa kirjoittamassa (näin sanoi itse), mutta kun päätöstä ei vielä seuraavalla viikolla kuulunut postista ja taas kerran soittelin sen perään, sain kuulla että ratkaisu on siirretty toiselle virkamiehelle, jolla kestää perehtyä tapaukseen liittyviin asiakirjoihin aikansa! Uskomatonta resurssien haaskausta! Ensin yksi virkamies käyttää useamman kk:n yhteen tapaukseen ja sitten kun päätös on melkein valmis, tapaus siirretäänkin toiselle kenen täytyy uudestaan käydä kaikki paperit läpi. Kun ihmettelin tätä ääneen, sain vastaukseksi ettei ulkopuolisten ole tarkoituskaan ymmärtää heidän toimintaa! Minä kun olin luullut, että virastot ovat kansalaisten palvelemista varten, mutta ilmeisesti Uvi ei... Ja sitten kun päätös viimein oli valmis, en saanut sitä tietenkään puhelimitse kuulla, mutta kun olisin halunnut mennä sen hakemaan itse Uvista, sekään ei käynyt! Ja syyksi tähän ilmoitettiin vaan, että " ei se nyt ihan sillä tavalla vaan käy" !! Mieheni sai sitten ko. maan Suomen lähetystöstä ratkaisun tietää ja oli kotona Suomessa ennenkuin Uvin päätös tuli postissa perille.



Jokatapauksessa tsemppiä " taisteluun" ! Niille virkamiehille ei kannata antaa periksi, vaan ottaa itse asioista ja oikeuksistaan selvää ja pitää kiinni niistä.