***SYYSsissien syksyinen lauantai***
Kommentit (17)
Lähdettiin tyttösen kanssa heti aamusta viettämään shoppailu päivää ja niinhän siellä vierähti koko päivä, etenkin kun sisko tuli perheineen seuraksi. Sitten he vielä jäivät meille viettämään iltaa - ruuat laitettiin, herkuteltiin ja pelailtiin aikuisten pelejä.
Eli puhti tuntuu olevan poissa, tälläisen päivän päätteeksi.
Minttupipsalle onnittelut :D
Palaillaan huomenna hieman virkeämpänä!
Uma-lle hiivatulehduksestä: luonnonjogurtti (maustamaton) tampoonille ja menoa vaan. Ei ainakaan vaaraksi ole, toivottavasti kerkeä vielä auttamaan ennen synnytystä!
Minttupipsalle ja muille vauvansa jo saaneille paljon paljon onnea!
Tänän ollut niin kireä päivä taas, hermot menee ihan pienistä asioista, huhhhh! Coliksella oli kyllä ihana tarina, tuli oikein kunnon naurut naurettu! Anopista ei puhukaan, mutta mua otta jopa oma äiti nykyään päähään! Hän on joka aamu varhain jo tietskilla ja soita heti kun ma tulen (skype-n kautta siis). Ei mitään puhuttava, mutta onko kaikki ok yms!!! No haloo, toinen lapsi tulossa ja kyllä ma soitan jos menen synnytämään! Huomenna laitan harmaan merkin, että ei huoma mua kun olen koneella (hui minua!).
Kävin kirppailla ja oli aikamoinen reissu. 20 euroa sain kulumaan ja kädet tavaraa täynnä. Paras löytö oli iso Plaston traktori pojalle 0,20 euroa ja ihan uuden näköiset Pioni sandaalit hänelle 1,50 euroa!!!! Piristi mieltä ainakin hetkeksi.
Mies menee kavereiden kanssa juhlimaan, en usko ennen aamua palailevaan, mutta eipä usko että vauva hoksais syntyä. Puukkoa se vaan alapäässä kiertelee, ei muuta.
Poistun täältä ennen kun purkan kaikki kiukut... On kyllä ihana se palstailu, vertaistukea parhaimillaan!
kewa 39+5
Anopit on sitten vänkä luonnonvara! Mistähän naisporukoissa puhuttaisi jos ei olisi anoppeja. Minäkin nauroin coliksen purkausta. Olisin itse myös ihan hiilenä. Jos ei pääse aikuiset ihmiset omin avuin Hesaan niin anna olla. Tai voisithan Colis itse ajella hakemaan anopin lasta katsomaan?
Onnea Minttupipsalle!! Ihanaa että taas tuli vauva!
Olin tänään ylpeä miehestäni. Jotkut sukulaiset olivat alkaneet kaakattaa hautajaisissa, että olisipas nyt kiva jos tulisi poika-juttua. Mies oli sanonut hyvin napakasti, että meille on tyttö ihan yhtä tervetullut. Heti oli vaihtunut ääni kellossa. Pöljiin löpinöihin saa mielestäni vastatakin vähän pöljästi. Mies nimittäin vähän poti sitä että sanoiko liian kipakasti vastaan.
Huomenna tulee täyteen 38 vkoa. Nyt on rauhallinen ja hyvä olo. Tekisi mieli jo päästä vauvaa tervehtimään, mutta toisaalta kaikki ajallaan. Onneksi tämän päivän stressikeskittymä on nyt ohi.
Mukavaa huomista. Aikookos joku synnyttää sunnuntailapsen?
terv peikkoäet
Heipä hei! Nyt en ehdi valitettavasti lukea- ekaa kertaa netissä synnytyksen jälkeen.
Elikäs: sunnuntaina 09.09. illalla klo 19 maissa alkoi supistella. Klo 24 lähdin lopulta sairaalaan, sitä ennen olin loppuun asti jotenkin epäuskoinen että vauva kuitenkaan vielä tulisi. Ajattelin vain että ei tämäkään synny kuin yli 2 vkoa myöhässä ja käynnistämällä :) Mutta toisin siis kävi. Sairaalassa totesivat saman tien että anestesialääkäri paikalle. n klo 00.45 sainkin epiduraalin ja kivut hävisivät sen siliän tien. klo 02 jälkeen aloin olla täysin auki ja tyttö tuli maailmaan 2.31. Mitat 51 cm ja 4020 g, kaikki hyvin ja normaalisti.
Se mikä yllätti oli koko toimituksen nopeus ja helppous verrattuna ensimmäiseen kertaan. Ei mm tarvinnut leikata enkä revennytkään yhtään, joten jo nyt alle vko synnytyksestä mm istun ja kävelen ihan hyvin. Nyt oli tosin vauva oikein hyvässä asennossa, toisin kuin viimeksi, ja tämä tietenkin vaikutti osaltaan kaiken sujumiseen.
Harmia sen sijaan aiheutti, että mies ei ehtinyt paikalle ennen kuin lapsen syntymästä oli jo kulunut melkein tunti, kun lapsenhoitosuunnitelmamme A, B ja C kaatuivat yksi kerrallaan kuin korttitalo. Tämän takia jouduin parissa kohtaa (epiduraalin laitto ja ponnistuksen aloittaminen) lähes paniikkiin, kun olin laskenut sen varaan että tukihenkilö on paikalla. Etenkin ponnistamisen suhteen olin aika hepulissa, kun se oli ensimmäisellä kerralla todella vaikeaa vauvan asennon takia (otsatarjonta). Huoleni oli kuitenkin turha, paikalla oli 2 todella taitavaa kokenutta kätilöä eikä ponnistaminen vaatinut läheskään samoja voimia muutenkaan kuin 1. kerralla. Kiitokset vain NKL:n henkilökunnalle!
Homma sai sikäli tragikoomisia piirteitä, että kätilö kehotti soittamaan miehelle vielä juuri ennen ponnistusta ja kysymään missä tämä on, josko ehtisi vielä mukaan - tai sitten ainakin ajaisi varovasti, kun ei enää ehdi kuitenkaan. No hänhän siellä vei poikaa hoitoon pitkin länsiväylää ja minä huutamaan pää punaisena kännykkään miten " etkö edes tätä asiaa saanut järjestymään" ... tosi hienoa, varsinkin kun alapäätä pakotti jo siihen malliin että oli ihan pakko alkaa ponnistaa :D No, loppu hyvin kaikki hyvin, jahka sain itseni kuriin ja keskityin asiaan.
Jotta semmoista. Kotiuduimme keskiviikkona. Tytössä on sopivasti isoveljeään ja sopivasti omaa persoonaa. Hiukka kipakamman oloisesti vaatii ruuat ja muun huomion kuin veljensä ja vatsaakin taitaa kipristää hieman enemmän. Toisaalta syntyi helpommin ja paremmassa kunnossa ja nukkuukin suht hyvin. Imettämisestä vain tuli ongelma kun rinnat menivät rikki heti kättelyssä ( tyttö on tissillä kuin valkohai saaliin kimpussa!) ja joudun nyt pumppaamaan kaiken maidon. Sitähän riittää ja vietänkin noin 3h päivässä meijerihommissa, ja tuttipulloruljanssi siihen päälle. Tätä lukuunottamatta kaikki on kuitenkin todella hyvin ja isovelikin ottanut roolinsa aivan ihanasti. kovasti paijailee vauvaa ja hoitaa mukana. Vain yksi isompi uhmakohtaus on nähty toistaiseksi.
Tulipas tarinat :) Ja täytyy lukea muiden kertomukset myöhemmin. Kovasti tsemppiä kaikille, sekä juuri nyyttinsä hakeneille että vielä sitä odottaville! Ja älkää kärvistelkö turhan kauan kotona kipuinenne...!
t Joululahja ja pikkukaveri 6 päivää
Niin se aika rientää.. Tuntuu hassulta että ihan vasta oli lämmin kesä ja monta viikkoa laskettuun aikaan.. Nyt niin on enää jäljellä tasan kaksi.
En mäkään vielä ole malttamaton vauvan syntymän suhteen. Vointi on hyvä, isommat lapset pitää mielen muissa asioissa ja olen koittanut henkisesti valmistautua siihen että yliajalle mennään, ja reilusti.
En edelleenkään oo saanut laitettua vauvan tavaroita valmiiksi.. Voi minua..
Mutta nautin olostani kyllä, on ihanaa omistaa iso maha, ja vielä hyvällä syyllä!! Ü eilen tosin kun olin kaupungilla, kenkien sovittaminen ei meinannut enää onnistua.. Sain silti ostettua kengät, mikä tärkeintä! Ü ü
Mutta, hyvää viikonloppua ja ONNEA VAUVAN SAANEILLE!
Fiia tasan 38 ü
Täälläkin herättiin kukonlaulun aikaan, mies lähti seiskaksi taas töihin. Ja onpa tosi pimeää ja harmaata kun sataa. Onneksi yksi kaveri jo tuossa soitteli että tulevat tyttönsä kanssa tänne leikkimään. Saadaan seuraa kun pihalle ei tosiaan viitsi lähteä.
Tuntemukset on tosi hyvät, eilen illalla kävin imuroimassa vielä autonkin ja ainut mikä vihoittelee on selkä. Tuntuu että mahakin on pienentynyt ja pääsee paremmin taas liikkeelle. Illalla jo mietin että onkohan vauva enää edes oikeinpäin kun tuntuu että joka paikka on vaan täynnä potkivia jalkoja. Aika hölmöä kun vauva on jo ainakin nelikiloinen eikä muka tunnu missään :)
Olisiko vaan tyyntä myrskyn edellä?
Onnea maitohamsterille pojasta, onkohan kukaan katsonut miten tyttö-poikatilanne kehittyy?
Minäkin eilen vähän kyrsiinnyin mieheen kun yritin saada keskustelua aikaiseksi, että mitä tehdään nyt jos vauva päättää tulla ulos. Viikonloppuna on hoitoavut köyhässä ja alkuviikollakin vielä on se yökyöpeliksi lupautunut poissa. Ja mies vaan tuumi että kyllä se sitten järjestyy. Joo, eihän sillä tässä olekaan mitään ongelmaa- mun vaan pitää päästä sitten synnyttämään. Plääh! En jaksanut kuitenkaan kauaa vihoitella kun oli tuonut tytölle tuliaisia, jotain ihania askartelujuttua ja leijan. Ja ihme kyllä leikki tytön kanssa kauppaa kun tulin auton kimpusta eli yritystä ainakin löytyi. Nyt pitänee pedata edes sängyt kun ne leikkikaverit tulevat pian.
Letkeän laiskaa lauantaita kaikille!
T: Typykkä ja Hermis 39+2
Taustailija ilmoittaa varovaisesti olemassaolostaan *vilkuttaa*
Pitkin vuotta olen aina satunnaisesti käynyt kurkkaamassa mikä täällä on meniniki...myönnetään, että vähän myöhäiseksi meni omalta kohdaltani ilmoittautuminen. Syyskuisiin siis vielä lasken itseni, 29.9. olisi LA...ja eilen aloitin virallisen äitiysvapaani. Voi siis olla, että jossain vaiheessa innostun osallistumaan vauva-puolen keskusteluihin.
Helsingissä asustan, esikoista odotan - oma raskaus on sujunut kuin tanssi, ja odotankin jännityksensekaisella innostuksella millaisen valtavan elämänmuutoksen pieni tuo meille tullessaan.
Ja aina kun palstalle olen kurkannut, on uusia kääröjä ilmaantunut: lämpimät onnitteluni siis kaikille vauvansa saaneille!!!
Ja sateista sellaista!! Vettä tulee kuin esterin sieltä ;)
Taitaa vielä monet olla pötköttelemässä, sen verta huono sää lienee koko Suomessa..
Meillä kuopus heräs puol kasi, siis ihan inhimillinen aika =) Tuntui vaan niin hassulta kun oli tosi pimeää johtuen vesisateesta!!
Typykkä: meillä tuo mies on tosi huono ihan leikkimään tai lukemaan jotain lasten kanssa. Kyllä ne " riehuu" ja sellaista ajanvietettä harrastaa. Ja katsovat Simpsoneita, kuten nytkin.. Meillä tytöt jostain syystä tykkäävät siitä!?
Koko ajan pitäisi olla sanomassa että tehkää muuta jos meinaa että jotain tapahtuu!! Eli luovutan usein, en jaksa " marista" ..
Sain sen verta tänään itseni niskasta kiinni että pullaa aloitin tekemään =) Taikina on jo tuolla mukavasti kohoamassa. Saas nähdä millaisia niistä tuotoksista sitten tulee... Toivottavasti onnistuvat kun kerrankin teen niitä ;)
Yö meni täällä hyvin ja muutenkin olo ihan jees. Pikkuisen väsy ja nuhjuinen mutta se lienee johtuu tuosta säästä.
Kirjoitelkaapas kuulumisia kaikki vielä koossa olevat =)
Ja tervetuloa uusi palstailija, ööö nimimerkki unohtui jo heti ;) Meitsi on lahopää =)
outs@ ja masu rv 37+6
Ihan ensimmäiseksi oikein isot onnittelut maitohamsterille pikkuisesta prinssistä! =)
Keitähän tänään ilmoittautuu vauvautuneiksi?
Mammavirtahevolla olikin sitten " hauskempi" sairaalareissu! Tarvii sanoa että sä se olet sissien sissi!! Hienoa että pystyt silti pitämään positiivista asennetta!! Toivottavasti myös itse jos vastaava tilanne on, eihän se kiukuttelu ja vinkuminen auta muuta kun pahentaa vaan omaa ja kaikkien muiden oloa! Tsemppiä!!
Tsemppiä myös Umalle!!! Onneks kuitenkin hyvin pian sulla on käärö sylissä!! Ei oo kyl kivaa olla " hollilla" jatkuvasti kun sit mitään ei kuitenkaan tapahdukaan! Peukkuja että pääset siihen yliaikaiskontrolliiin. Tai itseasiassa peukkuja etten ehdi siihen, siis että olet parhaillaan synnärilllä!
Mun laivauni ei ainakaan eilisyön enneuni ollut. Että ei synnytystä vieläkään, eikä muuten juur tuntemuksiakaan. Vaikka nyt yritan tolkuttaa itelleni että ne isommat tuntemukset voi sit tosiaan alkaa vasta sit kun lähtö on käsillä.
Mä meinasin saada eilen ihan hirveät raivarit miehelle anopin takia. Siis tää ei MISSÄÄN TAPAUKSESSA ole miehen syytä, mutta kun nyt tuntuu että Kihliksen syntymä ei niinkään ole se isoin juttu vaan se millä anoppi pääsee sitä katsomaan. Jumalauta sentään!! Anoppi ja hänen miesystävänsä siis asuvat Hämeenlinnan kupeessa, mutta eivät uskalla ajaa Hesassa, eivät sit millään, vaikka esim Kättärille on peräti 3 käännöstä kaikenkaikkiaan Hämeenlinnan moottoritieltä ja todella helppo löytää. Se on nyt yli viikon miettinyt millä ne pääsee..
Mun porukoiden kyydillä kyllä pääsis, mutta jos Kihlis syntyy viikonloppuna tai loppuviikosta ne aikovat jäädä sit Vantaalle systerin luo tietenkin eli takaisin ei kyytiä olis.
Missään tapauksessa he eivät aja kauemmaksi kun Hämeenlinnantien ja Hartwall areenan risteykseen josta mun miehen olis pitäny ne bussilla hakea. Vittu, tähän retkeen meiltä menis 1,5 tuntia, ollaan kerran ne sieltä haettu.Eli suomeks sanottuna jos mäkin olisin sairaalassa niin mieheltä menis kaikenkaikkiaan reilu 3 tuntia tähän nouto ja palautusretkeen ja meillähän on koirakin kotona joten ei käy.
Junalla ei voi tulla kun Anoppi pelkää niitä saatanan sähkölinjoja, sillä kun on sydäntahdistin. Hei haloo, ihan oikeesti, siis juna!!
Sit mun mies jo ehti miettiin että hän hakis ne. Voi perkele, siihen reissuun meniskin sit jo 4 tuntia pelkkiin ajoihin ja about 400 kilsaa edestakaisin, sehän s*****a on fiksua!!
Mä oon sitä mieltä et jos on niin vitun vaikeeta niin olkoon tulematta! Onneks mieskin sit sanoi niille sit lopuks että nyt ei sit auta kun että me tullaan sit joskus vauvan kanssa kun tullaan, tai että viimestään ristiäisissä näette sen sitten. Nimittäin jos kyse oliskin vaan kerrasta.. Mut kun on tosiaan en ristiäiset, synttärit, nimpparit, meidän häät ym jutut ja joka jumalan kerta me ei niitä haeta.
Bussilla ne nyt sit ihme kyllä uskaltaa kai (??) lähteä (mut mitäs jos kuski puhuu kännykkään, kas kun se ei vaikuta tahdistimeen). Mut tosiaan sit kun mies viel erikseen soitti siitä että tulkaa sit bussilla niin anoppi totes että voivoi kun on hankalaa kun eihän me ees tiedetä miten niitä menee. JUMANKAUTA, hei ihan oikeesti arvatkaa oliko vaikea istua sohvalla turpa kiinni!!! Kun ei mekään perkele ees tiedetä milloin Kihlis syntyy. Ja se sentään on ainoa asia millä on merkitys sit siinä vaiheessa.
Niillä olis jopa ollu yksi kyytikin, mutta kun siinä autossa on tummennetut ikkunat niin sekin tekee sit anopille vähän huonoa...
Ihana ihminen se oikeesti on, mutta todella itsekäs ja marttyyrimainen kuitenkin. Siis sitä ihmistyyppiä joka korostetusti haluaa vain muille hyvää ja kai kaikki huomaavat sen??
Mä toivosin ettei ne tulis ollenkaan.. Vaik onhan se miehelle toki tärkeetä. Mut ilmeisesti ne ovat nyt parhaillaan hämeenlinnassa selvittämässä aikatauluja. Huh, on omissa porukoissakin omat vikansa, mutta aina kun on jotain tälläistä tajuaa kuinka hienoa on että on nuoret (tai vaihtoehtoisesti edes nuorekkaat) vanhemmat!! EIkä munkaan iskä mielellään toki hesassa ajele, mut kun on pakko niin se kyllä sujuu.
Sori kun kaadoin tän teidän niskaan, mutten voi ees äitille tai siskolle kannella tästä kun mies sit pahoittaa mielensä mikäli se kuulee!! Eli joudun malttamaan maanantaihin..
Heh, eikä tää kiihtymys aiheuttanut ees pienen pientä supistusta =)
Ihanaa laiskaa lauantaita kaikille!
Colis ja Kihlis 39+2
Nopeasti taustailin ja oli pakko tulla tietty onnittelemaan vauvatuneita ja kommenoida Coliksen purkausta. Siis anna anteeksi kamu, mutta mä nauroin ihan räkä poskella tuota sun ihanaa verbaliikkaa anopistasi. Mielenkiintoinen tapaus todellakin :) Arvatenkin tuollainen " avuttomuus" ja numeron tekeminen jostakin kyytiasiasta saa raivon valtaan. Teillä nyt on todellakin muutakin mietittävää kun appivanhempinen kuskailu. Ehdota " taksi tuo ja seksi vie" vaihtoehtoa :) No joo, mutta ihanan kipakka oli purkauksesi :) :).
Täällä voidaan ihan ok vauvelin kanssa. Viime yönä neiti tosin söi taas kahden tunnin välein ja aamukin on mennyt tissutellessa. Nyt neiti nukkuu vaunussaan ulkona. Itsellä haavahoidot nyt joka toinen päivä ja antibioottikuurit loppui eilen. Toipuminen on edennyt hyvin.
Voimia ja postiviivistä mieltä kaikille! Sissit jaksaa!
Haikarapolska ja neito huomenna 3 viikkoa !!!
Torstai aamuna klo 6.03 syntyi piiiitkän synnytyksen jälkeen suloinen pieni neitokainen. Painoa 3,9kg ja pituutta 51,5cm. Tänään tultiin kotiin. Sairaalassa vauvalla sokerit heitteli ensin ja sitä seurailtiin. Maito ei vielä noussut ja nyt huomenna pitääkin mennä vielä punnitukseen aamusella.
kirjoittelen jossain vaiheessa lisää mutta nyt kamoja purkamaan
minttupipsa kera neitokaisen 2vrk ja todella ylpeät isotveljet ja isukki
Tervetuloa zco mukaan! Mulla on sama la 29.9 ü
Ja colatoffee, hauskasti todella asiasta kerroit vaikka todella raivostuttava tilanne.. Voin vain kuvitella. Ihan verenpaineet nousi kertomusta lukiessa..
Mun anoppi asuu 400 kilsan päässä ja odottaa että me, synnytyksen alettua, odotamme häntä ensin meille isompien lapsienvahdiksi ja sitten vasta synnytämme.. Ei taideta kuitenkaan häntä siinä vaiheessa odotella.. Ü
Anopit ovat joskus käsittämättömiä..
Joten tsemppiä colatoffeelle anopin kans.
Mutta poistun taas takavasemmalle!
Fiia
onnea kaikille vauvautuneille! en ole taas muutamaan päivään kirjoitellut, mutta lukenut olen kyllä kaikki viestit! eilen olin jo lähdössä synnyttää ja soitin sairaalaankin, kaksi tuntia taas kovia polttoja, olin hiestä märkä ja kaksin kerroin lattialla, mutta niin vaan taas loppui vaikka istuin vielä saunassa puolen yön aikaaan. HEH. Huomenna olisi omat 30vuotispäivät jos sais oman pienokaisen lahjaksi, taitaa olla haaveilua. maanantaina on la , mutta yli taitaa mennä. esikoinen syntyi 40 ja 4 . no katsellaan hyviä viikonlopun jatkoja, me lähdetään siskon luo muutopuuhiin kun esikko herää. Siis lähinnä minä kannustamaan :)
Joo, äsken kirjoittelin pitkät pätkät juttua, mut YLLÄTYS ne hävis jonnekkin.... :/ Nyt ottaa pannuun.
Mut tosiaan Colis olit nasevasti kirjoittanut anopistasi!! Nauroin täällä kippuralla :)
Oma kirjoituksenikin koski anoppiani, mutta ne siis hävis taivaan tuuliin.. ENkä juuri nyt jaksa niitä uudestaan kirjoittaa, sen verta on paineet sen asian suhteen koholla!! Mut ehkä illemmalla.
Pullat tuli tehtyä ja hyviä tuli, nam =)
Ja päivää taas jatkamaan!!
outs@
Minä edelleen kasassa kärtyneenä ja pikästyneenä. ja kaiken lisäks oon ilmeisesti saanu hiivasienitulehuksenkin. Ei kyllä mikään ihme tän stressin kanssa. Mut mits hoidat sen tässä vaiheessa pois? Varsinkin kun paikat jo vähän auki. Silloin kuulemma ei mielellään lääkkeitä käytetä, mut sehän on huono asia jos synnytyksessä on tulehus. Eikö se voi tarttua vauvaan? Toivottavasti jollain ois jotain tietoa asiasta!!!!!
Me nukuttiin aamulla peräti kymmeneen asti ja muuten päivä menny vaan ollessa. Tosi tylsää. Ja menee hermot kun koko ajan kysellään joko oon lähössä sairaalaan jne. Ja sit sanotaan et kyllä mulla on sellanen tunne et ens yönä lähet! Just joo. Mä en oo lähössä tällä menolla mihinkään vielä pitkiin aikoihin.Ainakin sen olen päättäny, et en koskaan enää kysele kavereiltani et joko kohta lähet synnyttään ym. On nää kyselyt sen verran rasittavia.
Mutta nyt taas takas sohvalle töllön ääreen.... Kyllä on mielenkiintoista.
Uma+Vesli 40+1