Ettei totuus (tai sen toinen puoli) unohtuisi,

on tämä kaksosten vanhemmuus enimmäkseen niin ihanaa.

Tässä meidän rauhallinen sunnuntai, kun yleensä vain noita harminaiheita ja hankaluuksia nostetaan esille.



Vietettiin sunnuntai ihan sisällä kun esikoinen oli kipeänä. Kohta nelivuotiaat kaksospojat leikkivät koko päivän sulassa sovussa (=vain pari kärhämää). Aloittivat autoilla, autot on olleet piilossa jonkin aikaa ja pienet olivat niin riemuissaan kun luovuttamastani autokorista löytyi niitä suosikkeja ¿äiti kato, mun volkkari!¿. Toinen pyysi ¿tyristystietä¿ ja pienen keskustelun jälkeen selvisi, että se tarkoittaa epätasaista alustaa, jolla ajaessaan auto tärisee ja pitää ääntä. Sellaiseksi sopi ruokapöydän ruo¿oista punotut tabletit.

Sitten pojat rupesivat lääkäreiksi. Toinen liimasi (tämä meidän omatoimimies) otsaansa valkoisen paperin, johon oli piirtänyt punaisen ristin. Toinen oli enemmän ambulanssinkuljettaja ja hänelle piti tehdä paperihattu ja siihenkin risti. Äidin valkoisia paitoja kaivettiin vaatehuoneesta lääkärintakeiksi. Äiti kuskattiin muovilaatikolla potilaaksi, rooli oli ihanan helppo, potilas sai vain maata sängyllä ja lukea kirjaa. Kuume mitattiin ja hampaat tutkittiin ja palkinnoksi sai kaikenlaista pikkulelua. Ambulanssi vei sitten taas kotiin (=keittiöön lukemaan lehteä).



Päiväunille jäivät sadun ja parin lelunhakureissun jälkeen nätisti ja nukkuivat yli kaksi tuntia. Liimat otsasta sai nukkuvalta hyvin pois. Kuumeinen esikoinenkin veteli sikeitä.

Iltapäivällä pukeuduttiin sitten Muumipapaksi (valkoinen paita ja naruhäntä) ja Nuuskamuikkuseksi (vihreä lierihattu johon teipattu pilli, lisäksi huuliharppu ja vihreä sadetakki). Jostain syystä Muumipappa on suositumpi kuin Muumipeikko. Muumiteltta pystyyn ja muut muumipikkutavarat esiin, mukaan purjehtimaan Aku Ankka, ponit ja pet shop-eläimet. Nurin käännetystä pakastepurkista tuli pikkuotusten saari.

Iltapesuille pojat ryntäsivät poikkeuksellisen vauhdikkaasti kun isi kerrankin oli menossa samaan aikaan suihkuun. Hampaiden pesu sujui samalla vauhdilla.

Mutta siihen unelmapäivä tyssäsikin. Nukkumaanmenon jälkeenkin leikit olisivat vielä jatkuneet¿ no, varttia vaille kymmenen oli vihdoin hiljaista.