** SyyskuunSissit loppuviikkoon (ke-to-pe) **

Pirpsu: Ihana se sinun meetwursti tarina! Ihan samankaltaisia juttuja tulee itselle... Miehelleni eilen lueskelin joitakin pätkiä näistä keskusteluista, ja se sanoi että hyvä kun luet mullekin niin en pidä sua ihan kummallisena ja täyskahjona... :)



Meillä on kyllä mies niin mukana tässäkin odotuksessa, että ihan mukisematta kuuntelee mun valitukset ja pahat olot ja itkut ja jaksaa silittää ja tsempata. Sama tyyli oli esikoista odottaessa ja hyvä niin, kun ei oikein ole ketään läheistä kaveria samassa elämäntilanteessa. Mies sanoikin eilen kun itkin väsymystä ja huonoa oloa, että kun kerran minun pitää kestää raskaus niin tottakai hänen pitää kestää vaimon oikut ja vaivat.



Mua vaivaa nykyään ympärivuorokautinen paha olo ja oksetus. Sama juttu oli esikoista odottaessa, ja silloin se loppui vasta kolmen kuukauden jälkeen. Nyt toivon sydämestäni, ettei tarvis niin kauaa kestää!



Itse en ole mitään alkuraskauden ultraa varannut, mutta sattumoisin käyn kokovatsaultrassa muista syistä reilun viikon kuluttua, tuolloin olisi viikkoja 7+5. Eli siellä varmasti nähdään minkälainen möyrijä mahassa on, toivottavasti ei muita löytöjä tule...



En ole vielä neuvolaankaan varannut ensimmäistä aikaa, tässä kerkeää kyllä kun nyt on viikkoja vasta 6+2 menkoista laskien. Sokerirasitukseen saan varmasti lähetteen taas (yök) koska esikoista odottaessa oli lievä raskausdiabetes. Kylläpä sitä ottaa rennommin näin kakkosen kohdalla, viimeksi olin ihan hermoraunio tuon raskausdiabeteksenkin takia ja pelkäsin ties mitä kamalaa... mutta kuitenkaan mitään häikkää ei ollut vauvassa eikä minussakaan sen koommin.



Reissuun oli tarkoitus lähteä sukulaisia katsomaan viikonloppuna mutta päätettiin että mennään joskus myöhemmin, kun minun paha olo vähän helpottaa. En jaksa lähteä vieraisiin potemaan.

Tänään on tulossa harvinainen vieras käymään, ja tehtiin ihan vain sen kunniaksi tiramisu jääkaappiin, alkoholiton tietenkin (mies tykkää kaikenlaista italialaista laittaa). Nam! En malta odottaa. Mies laski huvikseen paljonko yhdessä annoksessa on kaloreita, vaikka minun mielestä ei olisi tarvinut tietääkään... sen verran harvoin tulee tiramisua syötyä... mutta kuitenkin, yhdessä annoksessa huikeat 500 kcal!! Pitää sitten nauttia siitä koko määrän edestä! :)



Millaisia mielitekoja teillä muilla on? Minun uusi himo on jääkaappikylmät säilykepersikat.



Nyt pitää mennä kun esikoinen heräilee päiväuniltaan.

Vointeja kaikille!

Lunta tulla tupruttaa - saa nähä millasta on autoilu tuossa säässä.



Joko on vkonloppu suunnitelmia?! Mulla suuri sotasuunnitelma koostuu siivoomisesta ;) Jos sais edes jotain vkonlopun aikana tehtyä..



Huomenna myös ruokakauppaan tai sit passitan miehen yksin ostoksille, mulle tahtoo tehä niin öklöä siellä kiertely. Meinasin ostaa myöskin apteekista niitä Inkiväärikapseleita ja Rennietä närästykseen.



Tänään muuten alkoi jo kymppi viikko :) Pientä ilon aihetta.

Pahoinvointi vaan pahenee, nykyisin iltapäivät, illat ja yöt on jo tosi kauheita, tosi huono-olo. Aamut on ihania, tuntuu että voisin herättyäni juosta vaikka kympin lenkin. Mulla ongelmaa pahentaa se, että mies ei ollenkaan ymmärrä raskauspahoinvointia. Hänen mielestään se on vain tekosyy lepäilyyn. Mies on pitkiä päivä töissä ja mulle kaatuu kaikki käytännön työt tässä isossa talossa. Sen lisäksi toki teen vaativaa työtä usein 10 tunnin päiviä. Ja kun hän tulee kotiin, ihmetelee hän minun lepotarpeitani. Mä en oksentele, en oksentele koskaan. Oksennustauti mulla on ollut kai 3 kertaa elämässä. Esikoisen raskaudessa oksensin kerran ja se ei auttanut yhtään pahaanoloon. Lasken vain päiviä, esikoista odottaessa pahoinvointi hävisi kuin seinään rv 11.

Ja pääsen tästä " ulkopuolisuuden" olosta, kun voin vähän itsekin kertoilla kuulumisiani. Lukenut olen kyllä ahkerasti.

Mutta asiaan. Koska takanani on kaksi rv 10 tapahtunutta keskenmenoa, halusin käydä varhaisraskauden ultrassa yksityisellä. Olo olo aika ristiriitainen, pelotti että kaikki ei ole taaskaan hyvin ja toisaalta sitten oli näitä raskausoireita kuitenkin ollut ja silläkin hetkellä. Ultrassa löytyi pikku tirrinen, joka vastasi viikkoja 8+1 tuolloin eli laskettu aika siirtyi muutamalla päivällä ja olisi siten 10. syyskuuta. Tippa linssissä sitten siinä katselin vilkkuvaa sykettä. Taisin leijua puoli metriä ilmassa kun lähdin vastaanottohuoneesta pois. Ja heti soitin miehelleni, joka oli myös selvästi helpottunut. Jotenkin on nyt sellainen olo, ettei tätä enää mikään voi viedä meiltä pois.



Eilen käväisin kierrätyskeskuksessa ja löysin sieltä tosi nättejä aivan uuden veroisia potkareita. En malttanut olla ostamatta :) ostin aika neutraaleja värejä, mutta olemme jo muuttaneet mieheni kanssa mieltämme ja haluamme sittenkin tietää sukupuolen etukäteen, mikäli sen vain joku haluaa kertoa.



Hyvää viikonlopun jatkoa!



Papu rv 8+6

Ihana päivä :D Aurinko paistaa ja ulkona sopiva pieni pakkanen.



Aamukin alkoi mitä ihanimmin. Näin unta että oli aamu ja mies rakasteli mua ihanan lempeästi - heräsin siihen uneen ja mies heräs kans ja uneni toteutui. Kaiken jälkeen vasta sanoin miehelle että näinpä tästä juuri unta ;) Aamu jatkui yhtä ihanasti, tyttö nukkui ihanan pitkään ja me söimme miehen kanssa parin tunnin aamiaisen vuoteessa :D Tytön kävin herättämässä 9.30.



Pientä luksusta tähän muuten kaameeseen viikkoon.



Mies lähti kaupunkiin asioille ja ruokakauppaan, saa hakea mulle samalla sitä Rennietä ja Inkivääri-kapseleita. Vaikka pahoinvointi tuntuu olevan kadoksissa tällä hetkellä! En jaksa uskoa että kokonaan kuitenkaan lähti ;)



Kivoja uutisia Papulla :) Vaihdoin ton sun " uuden" nikin ja la esittelyihin. Me varmaan kans halutaan tietää sukupuoli etukäteen :) Suunniteltiinkin itseasiassa 4D:n menoa - kun täällä Jyväskylässä ei tarjota np-ultraa eikä rakenneultraa. (vain alkuraskaudenultra ja verikoe-seulonta tarjotaan)



Jaahas, täytyy mennä pikku hiljaa pyykkäämään ja siivoomaan, ennen kun mies tulee kaupasta.



dumle rv 9+1

Voisin kai vihdoinkin antaa itselleni luvan liittyä joukkoon.



Hieman ailahtelevasti palstailen yleensä ja olen niin odottanut että saan liityä tänne o- puolelle että ihan heti ei voinut itselleen antaa lupaa... Itserääkkäys kunniaan!



Nyt kuitenkin on tosiasia että inseminaation tuloksena myös meidän perheessä on tapahtunut " ihme" jos se vain jaksaa pysyä matkassa... Tiistaina ultra todisti " juustonaksun" olemassaolon ja pikkuisen sydämmen tiukan rytmin!



Eli ensimmäistä odotellaan rv 8+3 menossa ja takana yksi km(7+4) kaksi vuotta sitten. Minä olen32v ja mies 37v, naimisissa olemme ja hänellä on edellisestä liitosta kolme tyttöä. Minä ihan ensimmäistä taistelen eteenpäin. LA: 11.9 ja synnäri LKS. Onko täällä muita palstailijoita pohjoisesta päin?



Anteeksi että en kommentoi muiden kirjoituksia, mutta kunhan opin ensin hieman tuntemaan niin eiköhän sitä tekstiä tule.



Mielenkiintoinen (minusta!) juttu vielä omasta navasta, kävin neuvolassa ja koska kävin eka ultran keskussaiaalassa ja se oli tavallaan osa heidän " hoitoaan" , neuvolan täti ilmoitti että menen uuteen alkuraskauden ultraan kahden viikon kuluttua. Tämä koska keskussairaala on antanut ohjeet että heidän tekemänsä tutkimuset yms. eivät saa olla pois persuterveydenhuollon rutiineista!!! No MINULLAHAN ei ole mitään sitä vastaan että saan uuden ultran ja tarkistaa että juustonaksu jaksaa edelleen olla matkassa!! ;)



Hymyilyttää koko ajan.. Alkaa jo nolottaa julkisilla paikoilla, ku naama on virneessä kun idiootilla.



Pandora+ juustonaksu 8+3

Mulla on ollu tänään kurkku vähän kipeä. Toivottavasti ei vain flunssa iske, kun huomenna pitäisi lähteä illalla teatteriin ja perjantaina koko viikonlopuksi kaverin luo toiselle paikkakunnalle!



Mua vaivaa useimmiten äklö olo päivällä tai iltapäivällä. Tänään se iski noin tunnin kuluttua lounaan syömisestä. Ei siis ainakaan ollut maha tyhjä! Ei kuitenkaan onneksi mitenkään tosi paha. Oksentamista ei ole tarvinnut vielä edes harkita!



Essi78 (6+1)

Minttupipsa: Mulla myös hiukset rasvottuu ihan älyttömän nopeesti. Ja finnejä on vaikka muille jakaa. Esikkoa odottaessa ei ollut mitään tällaista, poika tuli. Jospa nyt oliskin tyttö masussa - eikös sitä niin sanota, että tyttö vie äidin kauneuden?



Colatoffee: Hymyilytti tuo sun kertomus " raivokohtauksesta" . Voi sun miesparka... :) Kuulostaa tollanen hormoniryöpytys tosi tutulta. Mulla se vaan ilmenee niin, että itken ihan pikkuasioita. Eilen luin Tieteen Kuvalehteä ja siellä kerrottiin, kuinka jotkut isäkalat ottavat poikaset suuhun turvaan, jos vaara uhkaa. Rupesin sitten pillittämään sitä, kuinka peloissaan pikkukalat ovat ja kuinka turvallista niillä sitten on isin suussa. Voi pyhä jysäys... Tiedän, oon vinksahtanut.



Pirpsu: Koita jaksaa oksentelun kanssa!



Oma napa: Aamun ja aamupäivän olo oli ihan kamala. Tuntui, että oksennus lentää justiinsa. Nyt helpottaa jo. Toisaalta, ei haittaa, antaa palaa vaan, kunhan on pieni kyydissä. Huomenna ultra. Apua, apua, apua.



Tuutupii rv 6+3

Täällä kans yks flunssainen. Maanantaina alkoi mulla ja pojalla (1,5v.) flunssa. Poika tuntuu jo olevan miltei kunnossa, mut itse en oo näin huonossa kunnossa ollut aikoihin. Viime yönä heräsin vähän väliä vessaan. Millon oli kuuma ja milloin kylmä. Lämpö oli 38 astetta, nenä vuotaa, kauhea jomotus päässä ja kurkussa tuntuu nytkin kun joku vetelis puukolla.



Pahoinvointia mulla on ollut melkein 4 viikkoa, ilman oksentelua, ja oli jo vähän helpottamaan päin, kun sit viime yönä oksensin. Että näin. Mieli on herkässä. Mä kattelin tänään pojan kanssa Dumboa ja alkoi itkettämään! Ja jotkut kappaleet saa kans kyyneleet silmiin. Eilen pillitin, kun kun kuuntelin Vicky Rostin Sata salamaa!



Olin jo varannut ultran huomiselle, mut peruin sitten, kun olo on mitä karmein. Eihän täs nyt oo kun kuukausi siihen viikon 12 ultraan.



Edea 8+0

Pahoittelut keskenmenon saaneille.



Oli galluppia asunnoista ja kenelle kerrottu raskaudesta.



Meillä 108m2 4h+k omakotitalo, muutettiin syyskuussa. Meillä oma makkari, pojalla oma ja yhden ovat vallanneet kaksi nymfipapukaijaa, jotka siis täytyy siirtää johonkin toiseen huoneeseen hamassa tulevaisuudessa.



Raskaudesta tietävät molempien vanhemmat ja sisarukset sekä miltei kaikki kaverit ja jotkut keikkatyöpaikalla. Olen nimittäin hoitovapaalla vakkaripaikasta ja teen silloin tällöin keikkaa, et saan olla pojan kanssa kotona. Vakkaripaikassa tietää yksi. Muille kerron sit, kun oon käynyt ultrassa. Siskoa olen kieltänyt kertomasta lapsilleen ennenkuin oon käynyt ultrassa.



Edea 8+0

Tähän saakka ihmetelly kun on menny oireettomasti, et mahtaako kaikki olla kunnossa, kun esikoisesta oksensin aamusta iltaan, mutta tämä kaveri aiheuttaakin vaan iltapahoinvointia....iltaruoka on jääny useampana iltana syömättä ja vessa on kutsunut..... no, tapahtuu edes jotain.



Perjantaina ois ensimmäinen äitiysneuvola... me ei oo monellekkaan kerrottu ja sukulointia väkltelty ettei pikku neiti iosesti kerro et äitin masussa on vauva, niinkun on jo pihalla kerinnyt tehdä..



rv 8+0

kovasti tässä jo viikonloppua odotellaan.oon koko ajan tosi väsynyt ja päätä särkee usein...kävin tossa just" tappelemassa" meidän 8 veen kanssa joka keksii aina jotakin ettei tarvitse mennä nukkumaan:/

Mullakin tämä pahoinvointi ajoittuu enemmän päiväsaikaan kuin aamuun.Olen ihan hulluna KYLMIIN appelsiineihin ja niistä puristettuun mehuun..AUTTAA:)

Me lähdetään mun miehen kanssa su-ti ruotsin risteilylle joten pari lomapäivääkin olisi ensi viikolla tiedosa:)



Onko knelläkään muulla jo selvästi havaittavaa isoa mahaa??mun maha pömpöttelee ihan huolella ja mamma pöksytkin olleet kehissä jo 3viikkoa:0



t:Kirsaus ja (rakkausvauva 8 +6)

Kyllä raskaana mieli herkistyy ihan eri tavalla kuin normaalisti -- tuo Kirkakin vähän surettaa.

Olin eilen ultrassa ja siellä näkyi syke. Tosin viikkoja/päiviä oli vähemmän. (Näin oli myös viime raskaudessa, joka päätyi keskenmenoon) Toisaalta testiin ei tullut viivaa vielä sinä päivänä, kun kuukautisten olisi pitänyt jäädä pois. Sain vahvan viivan vasta 5 päivää kuukautisten poisjäännistä.

Tänään alkoi oikein kunnon pahoinvointi. Menin hullu vielä Spinning -tunnille. Kyllä sen jälkeen oli sellainen olo, että oksat pois. Nyt jo vähän pääsen sängystä ylös. En voi muuta kuin nauttia pahoinvoinnista, jos se edesauttaa lapsen hengissä pysymistä. (No ei kai se mutta tulee vähän varmempi olo, kun voi pahoin)



Mitä liikuntaa harrastatte? Itse yritän käydä useita kertoja viikossa,jossain näissä: kuntosalilla, step-tunnilla, spinningissä, bodypumissa . Hiihtäminenkin kiinnostaisi mutta jostain syystä en saa itseäni kammettua laduille.

Ajattelin lohduttaa teitä, jotka siellä kärsitte kovasta pahoinvoinnista, että oikeasti se tapahtuu vauvan parhaaksi. Vuonna 2000 odottaessani toista lastani Helsingin Sanomissa oli raportti tutkimuksesta, jonka mukaan niillä äideillä, jotka kärsivät runsaasta pahoinvoinnista on huomattavasti keskimääräistä vähemmän keskenmenoja. Tätä selitettiin sillä, että odottajan elimistö reagoi hyvin voimakkaasti kaikkeen, joka vähänkin saattaisi olla vaarallista sikiön hyvinvoinnille. Ja kun tällaiset mahdollisesti haitalliset mömmöt yrjötään ulos, ne eivät pääsee häiritsemään sikiön kasvua ja kehitystä.



Itseäni tämä tieto aikoinaan helpotti, joten toivottavasti tekin saatte siitä voimaa. Tuli vain mieleeni, kun joku tuossa ylhäällä epäili, ettei oksentamisella ehkä kuitenkaan ole mitään vaikutusta vauvan sisällä pysymiseen. On sillä. Tutkitusti, vaikka pahoinvoiva äitikin voi tietysti kokea keskenmenon. Mutta riski pienenee.

Mies on taas lähetetty töihin ja lapset nukkumaan joten on aikaa äidin istahtaa hetkeksi ja ajatella myös tulevaa... :)



Eilen kävin sitten ekassa neuvolassa. No, eipä tuosta kovinkaan paljon kostunut kun ei näin ekalla käynnillä vielä edes yritetä kuunnella sydänääniä ja ultrakin on vasta 3vkon päästä. Muutaman uuden vihkosen neuvolatäti löysi myös minulle, totesi etteipä tässä ole paljon matskua antaa, kun ei oo oikeen mitään uutta tullu sitten viiime raskauden. Mut kivahan se oli edes muutama lappu saada! Labrassa kävin sitten samalla reissulla jättämässä verinäytteet ja pitäis vielä pissanäyte käydä joku päivä viemässä. Mitähän ne muuten siitä pissasta tutkii, kun neuvolassahan otetaan ne tavanomaiset sokeri/valkuais-arvot, eikä niissä ollu häikkää???



Eipä ollu pitkään mammalla rauhallista, täytyy mennä kattoo mikä keskimmäisellä on hätänä... Palataan taas joskus paremmalla aikaa!

Vointeja terv. daisy82 rv9+3

HEipä Hei!

Semmosesta aattelin vaan vinkata, et kannattaa laittaa aina oman tekstin johonkin kohtaan oma nimimerkki ja raskausviikot... Minusta on ainakin mukava lukea vanhoja " juttujani" jotka löytyvät sitten haun kautta omalla nimimerkillä. Mulla ei tuu kirjotettua sen kummempaa raskauspäiväkirjaa, mut täältä voin aina tutkailla että mitkä on ollu tuntemiset milläkin viikolla.

Just tossa kattelin edellistä odottaessa kirjottamiani juttuja ja nekin siis löytyi kun hain maksimiajalla, on kiva nyt verrata olotilaa silloiseen!!!



Tämä vinkiksi teille kaikille :) T:daisy82

Heips!



Nyt on sitten ekassa neuvolassa käyty ja olikin positiivisempi käynti kun alunperin odotin. Terkka ehdotti, että koitettaisiin kuunnella sydänääniä, mutta sillä ehdolla, että en hermostu jos ei kuulukaan. Sanoi kuitenkin, että saattaisi hyvinkin kuulua kun mulla ei kauheaa rasvapeitettä tossa mahan kohdalla ole.. Ja kuuluihan se sydämen jyske sieltä ihan heti kun terkka dopplerin mahan päälle laittoi. Aikas ihana tunne kun sai varmistuksen, että siellä tosissaan on joku. Kylä siinä tippa linssiin tuli. Ultra-ajan varasin juuri 3 viikon päähän rv 12.

Laskettua aikaa terkka aikaisti yhdellä päivällä, enpä tiedä mistä laskureista katsoi kun kaikki netissä olevat laskurit on antaneet 5.9 ja nyt tulikin 4.9. No, ultra sitten varmasti vielä tarkentaa asiaa. Ja eipä tuolla lasketulla ajalla päivän päälle mitään merkitystä olekaan..Olen jo varautunut, että yliajalle mennään kuten esikoisenkin kanssa.



Anteeksi omanapaisuus, mutta tähän hätään en ehtinyt lukea teidän muiden juttuja. Koitan päivän mittaan töiden lomassa ehtiä..



Jondeliini ja rusina 9+2

Onnea Jondeliini!!! Oli varmaan ihana tunne =D Saa nähdä kuin mun käy ensi keskiviikkona..

Sain eilen ihan hassun " näyn" tai sellaisen mielikuvajutun.. Se kesti varmaan vain sekunnin mutta siinä mun miehelle nostettiin vauva synnärillä syliin ja hällä valuivat kyyneleet ja hän hymyili.. =D Hehheh ja sitten mä parkusin koko loppumatkan kun ajelin kotiin..

Toinen hölmö juttu eilen oli sellainen kun olin ihan puhki kun tulin töiden jälkeen koiran kanssa lenkiltä ja päätin että pakko nukkua päikkärit. Koita tuli viereen ja haisteli hetken mun mahaa ja sen jälkeen se laittoi päänsä hellästi mahan päälle ja nukahti siihen.. Ja TAAS itketti.. =D Sattumia toki, mutta kun on herkillä niin sitä heti löytää merkityksiä kaikesta.

Nyt mä lähden sinne messuille ja palaan koneelle vasta maanantaina.. En taida jaksaa raahata kannettavaa mukana. Hyvät viikonloput siis kaikille!!



Terkuin Colatoffee 7 ja 0 kaiketikin

Olenkohan tänne sisseihin montaa kertaa ehtinyt kirjoitellakaan, olen käynyt tuolla kotiloissa ainakin.



Maanantaina oli neuvolalääkäri ja hän ultrasi sitten, pieni asukas onneksi löytyi ja rv. muuttui vähän eteenpäin eli nyt 9+4. Kolmen viikon päästä on sitten seuraava ultra.



Vielä on väsymystä ilmassa, joka ilta menen nukkumaan tyttöjen kanssa 20.00! Tai ehkä se menee siihen yhdeksään, ennenkuin saan unta. Eli aikamoiset unenlahjat. Mutta päikkäreille ei ehdi, joten pakko nukkua kun voi. Pahoinvointia ei ole, pientä kuvotusta silloin tällöin, mutta sitä ei ole ollut kahden ensimmäisenkään kohdalla paljoa.



Vielä ei olla kerrottu kuin yhdelle ystäväpariskunnalle. Vatsa on pysynyt kurissa, vähän on tasapaksumpi, mutta vanhat vähän löysemmät vyötäröltä olevat housut ja hameet mahtuvat. Onneksi, sillä vielä en haluaisi töissä kertoa.



Joku kyseli liikunnasta. Olen nyt yrittänyt aina kävellä töihin, kun autoa ei tarvitse ja tällä viikolla olenkin voinut joka päivä kävellä, sellaiset 2 km suuntaansa. Hyvää tekee. Ja sitten kerran viikossa käyn circuitissa, ja lasten kanssa perheliikunnassa (vaikka siitä nyt ei niin hiki tule). Tyytyväisin olen siihen, että jokapäiväinen kävely tuli kehiin. Siihen päälle sitten lumen myötä tullut kolaaminen, eilenkin kolasin sellaisen vajaa tunnin, kun on niin iso piha (huh huh).



Mutta hyvää loppuviikkoa kaikille Sisseille!



pandariini (9+4)

Kauheesti on flunssaa liikkeellä!!! Pikaista paranemista kaikille sen kanssa painiville!!!



Liikunnasta oli jotain keskustelua. Perheen kanssa tykätään tehdä lenkkiä ja monesti saatetaan ihan kauppareissukin tehdä reippaillen:) Kivaa liikuntaa ja voi harrastaa loppuraskauteen saakka. Kesti vaan tosi kauan tykästyä siihen, kun olen yleensä harrastanut semmosta vähän hikisempää ja räväkämpää liikuntaa ;) Nyt päätin tän kolmannen jälkeen sitten alottaa jonkun tappotreenin! Siis sitten vasta pitkän ajan päästä kun vauva on jo vähän isompi ja sektiosta kunnolla palauduttu.



Onkos täällä muuten muite sektiolla synnyttäviä äitejä?



Asumisestakin oli jotain. Me asutaan rivitalon päädyssä, saunallinen 5h ja keittiö. Neliöitä on 110, joten kivasti mahdutaan kolmen kanssa:)



Voi kun mäkin odotan jo ekaa neuvolaa! Se on vasta helmikuun puolessa välissä. Mutta eikös sillon kuulu jo sydänäänet..? Mulla olis sillon viikkoja kasassa 8 ja jotain..



Onnea vaan sinulle joka olit pienokaisesi sydänäänet jo päässyt kuulemaan:) Ihanaa!!!



Omaa napaa sen verran, että väsymys on nyt tullut mukaan kehiin. Ei ollenkaan pahana, mutta kuitenkin. Tosin mulla nyt vasta tuli 6. viikko täyteen- että eikös ne oireet vasta viikon 6 jälkeen tule jos ovat tullakseen. En minä niitä tarvi enkä halua, mutta kun tuntuu niin epätodelliselta olo. Kun ei ole muka mitään:)



Jaksamisia ja hyvää loppuviikkoa kaikille sisseille!



Yaz ja ihme (rv 6 ?)