Anoppi tunkee joka paikkaan. Miten sanoa kauniisti, että liika on liikaa?
Olen ollut 4 vuotta suhteessa mieheni kanssa ja minulla on aina ollut hyvät välit anoppiin. Nyt appivanhemmat erosivat keväällä ja anoppi tunkee joka paikkaan mukaan. Olimme mieheni kanssa varaamassa lomareissua Kreikkaan ja puhuimme tästä anopille. No siltä istumalta hän varasi reissun meille kolmelle! Olisi varannut perhehuoneen, mutta siihen sain sanotuksi, että kyllä omat huoneet pitää olla. Romanttiseksi suunniteltu lomareissu muuttuikin sitten viikon lomaksi kolmestaan. Eron jälkeen hän myös ramppaa meillä jatkuvasti, jää välillä yöksi omasta aloitteestaan, viikonloppuisin on välillä tullut viinipullon kanssa ja käytännössä juonut sen yksin ja tietysti jäänyt yöksi. Olen puhunut tästä miehelleni, mutta hän on sitä mieltä, että äidillään on nyt vaikeaa ja häntä pitää tukea kaikin keinoin.
Miten sanoisin tai tekisin kauniisti niin, että anoppi ymmärtäisi ottaa hieman etäisyyttä ja palata entiseen, jolloin kaikki oli vielä hyvin? Haluaisin pitää jatkossakin häneen hyvät välit ja pelkään, että jos alan hätistämään häntä pois, niin välit menevät kylmiksi. Haluaisin, että mieheni ottaisi asiasta ns. koppia, koska kyse on hänen äidistään. Näin ei kuitenkaan ole vielä muutaman kuukauden puhumisen jälkeen käynyt. En tiedä mitä tehdä.
Kommentit (25)
Tuollaiselle anopille ei puhuta yhtään mitään lomasuunnitelmista.
Ghostaat sen. Et vastaa puhelimeen, et vastaa viesteihin, et avaa kotinne ovea. Jos on ovella, nappaa mukaasi kassi ja sano että olet juuri lähdössä, nyt ei ennätä jutella. Pitäisi siitä aikuisen ymmärtää, ettei ole toivottua seuraa. Ei teidän tarvitse parhaiksi ystäviksi hänelle yksipuolisella päätöksellä alkaa.
Ja miehesi on kyllä aika nössö jos ei voi äitiään yhtään komentaa.
Minusta on miehen tehtävä pistää äitinsä ruotuun. Niin minäkin tein omalle äidilleni, joka aikoinaan tullessaan katsomaan minun ja avovaimoni uutta asuntoa, alkoi ensimmäisenä moittimaan avovaimoni valitsemaa sisustusta. Sen jälkeen moitti avovaimoni siivousta ja yritti alkaa itse siivoamaan.
Seuraavat seitsemän vuotta ihmetteli, miksei ole tervetullut meille kylään.
löytää uuden miehen ja unohtaa teidät saman tien
Onhan se hienoa, että mies haluaa tukea äitiään, mutta ymmärrän myös sinua, liika on liikaa. Ilmeisesti anopilla ei ole ystäviä tai sitten ovat olleet pariskunnan yhteisiä ystäviä ja nyt yhteydenpitänyt tuntuu vaikealta.
Ei tuossa tilanteessa, kun ero on vielä varsin tuore, oikein ole lempeää tapaa kertoa, ettei oma lapsikaan nyt ihan loputtomasti jaksa äitinsä seuraa. Miehen on silti se tehtävä ja lopulta se on myös anopin etu, että hän lähtee rakentamaan omaa elämäänsä, eikä liikaa ripustaudu teihin.
Jos suoraan sanominen tuntuu liian rankalta, voisiko anopille ehdottaa harrastuksia tai vapaaehtoistöitä? Mies voisi kysellä vanhojen ystävien ja sukulaisten kuulumisia ja kannustaa anoppia pitämään heihin yhteyttä.
Jos anoppi ei itse osoita innostusta deittailuun, niin siihen tuskin kannattaa usuttaa vielä tässä vaiheessa. Tai ei ehkä koskaan, kuka sitä haluaisi vanhan miehen vaivoikseen, kun on juuri päässyt eroon yhdestä.
Tee hänelle Tinder niin saa muuta ajateltavaa.
Eikös yleisemmin ole se vaimon äiti lomilla mukana? Etenkin jos on lapsia.
Anoppi tunkee päivittäin tällekin keskustelupalstalle .
Älkää vastatko tälle satuilijalle. Hyvin tunnistettava satu jälleen kerran.
Olet taas istunut koko päivän suljettujen sälekaihtimien takana katsomassa Satuhäiden uusintoja ja kirjoitellut näitä alakouluaineita?
Mies on se joka asiasta voi sanoa, et sinä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on miehen tehtävä pistää äitinsä ruotuun. Niin minäkin tein omalle äidilleni, joka aikoinaan tullessaan katsomaan minun ja avovaimoni uutta asuntoa, alkoi ensimmäisenä moittimaan avovaimoni valitsemaa sisustusta. Sen jälkeen moitti avovaimoni siivousta ja yritti alkaa itse siivoamaan.
Seuraavat seitsemän vuotta ihmetteli, miksei ole tervetullut meille kylään.
Nykynainen ei tarvitse prinssiä pelastamaan itseään pulasta vaan nykynainen hoitaa itse itsensä ulos ilkeän anopin ikeen alta.
Vierailija kirjoitti:
Mies on se joka asiasta voi sanoa, et sinä.
Ap on jo iso tyttö ja aikuisuus on vastuuta, eikä mitään joululahjalista toiveita miten muut kohtelee. Jos asia häntä häiritsee hänellä on oikeus myös tilanne hoitaa.
En usko ko satuilua, mutta jos olisi totta niin miksi pitäisi sanoa kauniisti?
Taas nähdään kumpi on se sukupuoli joka aidosti osaa asettua toisen asemaan. Kun minulla on mennyt elämässä kaikki päin raisiota (eli suunnilleen joka kolmas viikko), eniten minua ovat auttaneet miehet, joiden kuva kuuluisi tietosanakirjassa kohtaan ”toksinen maskuliinisuus”. Juuri ne tunnemykät mörököllit, jotka eivät jauha tunteista. Ne ovat tulleet kotiini, kun olen istunut itsesäälissä sohvalla, ja olemme puhuneet. Emme ole puhuneet tunteista. Olemme puhuneet Lapin Sodasta, Stingin tuotannosta ja eri maiden bruttokansantuotteista.
Kyllä mun poika ainakin tekisi kaunistelematta selväksi että tämä ei käy, jos tuolla tavoin olisin häiriöksi. :D
Ei sun pitäis joutua miettimään tuollaisia.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on miehen tehtävä pistää äitinsä ruotuun. Niin minäkin tein omalle äidilleni, joka aikoinaan tullessaan katsomaan minun ja avovaimoni uutta asuntoa, alkoi ensimmäisenä moittimaan avovaimoni valitsemaa sisustusta. Sen jälkeen moitti avovaimoni siivousta ja yritti alkaa itse siivoamaan.
Seuraavat seitsemän vuotta ihmetteli, miksei ole tervetullut meille kylään.
Avovaimon valitsemaan sisustusta? Anoppi sanoi totuuden kun sinä nössönä myötäilit ettei jää pillu saamatta?
Sanot anopille, että tarvitsette yhteistä aikaa ja teillä on oma elämä eikä kyläilyt sovi joka viikko. Kerran viikossa vierailukin on liikaa.
Miksi ette kieltäytyneet anopin kanssa lomailusta?