elatus kun isä tuntematon

Ei minulla, kolmen lapsen äitinä, ole käynyt mielessäkään elatustukien hakeminen kunnalta. Miksi ihmeessä hakisin, jos olen tietoisesti päättänyt perustaa yhden vanhemman (sateenkaari)perheen? En minä olisi näitä lapsia tehnyt, ellen olisi tiennyt pystyväni heitä elättämään. Käsittääkseni perheestämme ei puutu ketään.



Tietenkin voi elämässä tulla eteen tilanteita, jolloin yhteiskunnan taloudellista tukea tarvitaan, mutta kyllä saavutetuista eduista voi myös luopua, jos haluaa. Paitsi en kyllä tiedä, voiko lapsilisiä olla vastaanottamatta...;)



Mutta kukin tehköön omat ratkaisunsa.

Mutta korjatkaa joku jos olen väärässä - siis kyllähän kunta elatustukea maksaa jos ei toista maksajaa ole osoittaa???

Näin mulle vastattiin just tuolla toisella palstalla, joten varmaan se on niin, että kunnalta saa. Kiitos vastauksista!

silloin kyllä saa. Jos sinulla on samaa sukupuolta oleva puoliso, tilanne vaihtelee kunnittain.

Joo, olen ainoa vanhempi. hyvä tietää.

mutta ilmeisesti koskee vain hyvin hyvin varakkaita äitejä..

Eikö teitä huolestuta ihmisten reaktiot, kun tieten tahtoen hankitte lapsen johon ei ole varaa, vaan vielä täytyy pyytää yhteiskuntaa apuun? Asenteet ovat niin kovia muutenkin.

Jos kahden naisen vanhemmoimista perheistä puhutaan, niin eivät suinkaan kaikki hae kunnalta elatustukea.



Itse asiassa lesbot tekevät lapsia keskimäärin vanhempina kuin heterot. Se on siksi usein myös suunnitellumpaa, joilloin taloudelliset asiat ovat yleensä järjestyneemmässä tilassa. (mutta tästäkin saa kuulla näillä palstoilla usein valitusta, että lapsia ei tehdä juuri siinä biologisesti ihanteellisimmassa synnytysiässä)



Toisaalta, olen kuullut niiden jotka elatustukea ovat anoneet, perustelevan sitä sillä, että he jäävät vaille lukuisia tukia, joita yhteiskunta antaa heteropareille, mm. lapsettiomuushoidot julkisessa terveydenhuollossa ja isyyslomat. Meidän perheiden näkökulmasta heteroperheiden järjestelmällinen suosiminen näyttää puhtaalta syrjinnältä.



Ja lisäksi: heteroparitkin tekevät lapsia, myös tietentahtoen, kaikenlaisissa taloudellisissa tilanteissa. Ryhtyä sateenkaariperhelliseksi, sen ei pitäisi tarkoittaa että elämän on oltava täydellinen kiiltokuva muuten. Täydellisillä kiilltokuvaperheillä on vaarana muuttua kulissien ylläpitolaitoksiksi, en suosittele sitä kenellekään, omasta suuntautumisesta riippumatta...



Niin tai näin, jos ihmisellä on ei-norminmukainen-perhe (sateenkaariperhe tai totaaliyhärin perhe) haaveissa, niin joku tulee aina sanomaan, että en minä sinun perhemuotoasi vastusta, mutta... ajattelepa vielä, kun et ole kuitenkaan *ihan* täydellinen.



Kukaan ei ole täydellinen.

Me anoimme sen altustuen (meillä luovuttaja eli " isä" on tuntematon) ihan periaatesyistä, taloudellista pakkoa siihen ei olisi ollut.



Syyt:



Syy nro 1

Lapsemme tulevat maksamaan Suomen valtiolle toisen vanhempansa omaisuudesta tämän kuoltua perintöveroa joka on yhtä suuri kuin jos perinnön antaja olisi ihan ventovieras ihminen. Tämä on suuri raha, ja mielestämme lapsille täysin epäoikeudenmukainen tilanne.



Syy nro 2

Olemme hankkineet lapsemme lapsettomuushoitojen avulla jotka kestivät 2 vuotta ja maksoivat meille noin 6000 euroa. Heteroparit saavat samat hoidot murto-osalla tuosta hinnasta koska voivat marssia kunnalliseen lapsettomuushoitoon esim. Naistenklinikalle. Jos heteroparit kuitenkin haluavat yksirtyistä hoitoa, Kela korvaa heille hoidoista valtaosan mm. lääkekatto 600 e uosi (joka ei koskenut meitä) jne jne.



Tässä syyt.



Siinä vaiheessa kun Suomen eduskunta hyväksyy lain jonka mukaan meistä äideistä se synnyttämätön saa adoptoida (tosiasiassa jo nytkin omat) lapsemme, luovumme elatustuesta. Tämä siksi, että kyseinen laki korjaa epäkohdan numero yksi.

siinä vaiheessa kun sisäinen adoptio menee läpi ja kun ei-biologinen vanhempi voi adoptoida oman lapsensa, myös oikeus elatustukeen lakkaa, koska lapsella on siinä tilanteessa kaksi virallista vanhempaa. Eli siitä ei tarvitse erikseen luopua.



Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että elatustuen ja lapsen toimeentulon turvaamisen osalta todellakin viimeinen asia mikä tulee mieleen on se, mitä muut mahdollisesti asiasta ajattelevat.



Jo se, että samaa sukupuolta olevilla pareilla on lapsen saatuaan oikeus elatustukeen, on osoitus yhteiskunnan heteronormatiivisuudesta (meitä ei lasketa " oikeaksi" perheeksi). Ja jos tämä penteleen heteronormatiivisuus edes joskus hyödyttää meitä edes taloudellisesti niin sitä voi todellakin hyvällä omatunnolla ottaa osakseen. Uskon, että kuten Vix sanoi, 200 % kaikista perheistä olisi valmis vaihtamaan elatustuen viralliseen vanhemmuuteen.



Yksinhuoltajien osalta sitten asia on vieläkin yksinkertaisempi - elatustuki korvaa hyyyyvin pieneltä osalta sitä *taloudellista* tukea ja apua, jota toisen vanhemman läsnäolosta yleensä koituu.

vix11:n kommentit ovat tosi hyviä, kiitos niistä!



Toisen kommentoijan kirjoituksessa jäin ihmettelemään tätä



" Yksinhuoltajien osalta sitten asia on vieläkin yksinkertaisempi - elatustuki korvaa hyyyyvin pieneltä osalta sitä *taloudellista* tukea ja apua, jota toisen vanhemman läsnäolosta yleensä koituu. "



Miten niin korvaa? Miksi yhteiskunnan pitää korvata mitään, jos joku valitsee yksinhuoltajuuden? Ei sossu tai kela ole mitään automaatteja, joiden kuuluu rahoittaa ihmisten itse tekemät valinnat.



Juuri tuollaiset asenteet ja oletukset saavat ihmiset vastustamaan meidän vastuullisten sateenkaarivanhempien oikeuksia.

Yhteiskunta rakntuu mun mielestä heteronormatiivisesti kahden (eri sukupuolta olevan) vanhemman mallin mukaan. Tukijärjestelmät ja muut. Jos kerran on yhteisesti katsottu aiheelliseksi, että yksinhuoltajan elantoa tuetaan julkisin varoin, ei siinä pitäisi olla eroa oliko lapsi harkittu vai yhden yön kännisekoilun tulos! Vai oletko siis tosiaan sitä mieltä, että jos voidaan osoittaa ihmisen vakaasti ja harkiten hankkiutuneen raskaaksi (adoptoineen lapsen tai jääneen yh-isäksi), oikeus tukiin lakkaa? Hmmm. Mielenkiintoista. Eli Kelalla ja sossulla ON velvollisuus tukea yh-vanhemman toimeentuloa vain, mikäli lapsi ihan takuuvarmasti on vahinko ja vanhempi kernaasti jakaisi vanhemmuuden? Ööö... Onko esimerkiksi sitten kondomin käyttämättäjättäminen osoitus harkinnasta vai harkitsemattomuudesta? " Valinnasta" kuten itse sanoit.



Tai otetaan toinen esimerkki. Korvaisiko kela ja sossu esimerkiksi työttömän elantoa, jos hän kovasti etsii töitä mutta kukaan ei palkkaa? Entä jos hän on menettänyt uskonsa työllistymiseen, masentunut ja lakannut aktiivisesti etsimisen - siis tavallaan valinnut työttömyyden? Entä, jos hän on alkoholisoitunut ja siksi työkyvytön - katsotaanko että hän on valinnut pulloon tarttumisen itse vai voidaanko lieventävänä asianhaarana pitää esimerkiksi hankalaa lapsuutta?



Jos sittenkin sovitaan vaan että samat säännöt kaikille samassa tilanteessa oleville, suuntautumisesta ja valinnoista riippumatta? Minä ainakin vastuullisena sateenkaariperheellisenä mielelläni kustannan verorahoillani myös ihmisten typeriä valintoja ja vahinkoja, siitähän tässä perusturvassa on kyse että ne jotka voi, auttaa niitä jotka ei kykene...

juuri näin, erittäin hyvin sanottu.



Tänä iltana voi katsoa telkkarista (silminnäkijä-dokkarissa) mitä tapahtuu, jos yhteiskunta ajattelee, ettei perheitä tarvitse auttaa ennen kuin he uupuvat täysin ja ryhtyvät toisilleen ja itselleen vaarallisiksi...



Lisäksi uskon, että jos joku päättää olla suvaitsematta " meitä vastuullisia sateenkaariperhevanhempia" niin kyse on jostain aivan muusta kuin elatustuen nostamisesta. Voipi olla, että rahaa käytetään tekosyynä ja argumenttina, mutta taustalla on joku ihan muu asia.



(+ ihmettelen Tiuhtiaisen linjoilla, onko vastuuttomuus vanhempana siis pätevä syy olla suvaitsematta jonkun sateenkaariperheellisyyttä, vai vanhemmuutta, vai molempia?)

Minä en kyllä usko, että suvaitsemattomuus ja erilaiset välillisen syrjinnän muodot johtuisivat siitä, että sateenkaariperheet eivät olisi riittävän kunniallisia/ suoraselkäisiä/ reippaita ja iloisia.



Ja että jos keskinäisellä tsempaamisella ja toistemme kontrolloimisella pinnistelisimme yhä enemmän ollaksemme (tai näyttääksemme) yhä kunnollisemmilta normiperheiltä, meistä lopulta tulisi jonkun halintoautomaatin kautta hyväksyttyjä!



Itse asiassa ajattelen että moisessa pyrkimyksessä on pahemman puoleinen kulissielämän vaara.



t. iloinen veronmaksaja täälläkin

ahaa.. nyt vasta tajusin: quuhytyn mielestä yksinhuoltajien puolustaminen siis vahvistaa yhteiskunnassa asenteita, jotka vahingoittavat sateenkaariperheiden oikeuksien toteutumista. Erikoinen päättelyketju.



Minä olen pienten puolella, ja vaikka olen sitä myötätunnosta enkä hyödyn tähden, loppujen lopuksi uskon että yhteiskunnan vähäväkisten ja syrjään sysättävien kannattaa pitää yhtä poliittisista syistä.



Mutta. uskallanpa veikata, ettemme minä ja quuhyty äänestä samaa puoluetta.... emme edes lähipuolueita.

Vai onko kunnasta kiinni? (Itse turusta)

eikä myöskään itse rekisteröidyllä parisuhteella. Eli olet tässä suhteessa yksinhuoltaja, jopa silloin kun puolisosi on lapsen oikeuden määräämä oheishuoltaja.



Toisin sanoen lapsen elatustuen saamiseen vaikuttavat vain ja ainoastaan sinun tulosi.



Eri asia on sitten, jos sisäinen adoptio joskus tulee voimaan ja haette sitä puolisollesi, silloin hänestä tulee lapsen virallinen vanhempi ja elatusvelvollinen ja kunnan elatustuki lakkaa sitä myötä.

Minulla sama tilanne täällä Vantaalla ja saan elatustukea 129,91¿/kk, summa on vakio meikäläisille, eli ei tulosidonnainen.



En jaksanut lukea keskustelua, eli en tiedä onko lapsesi jo syntynyt, mutta jos ei, niin kun lapsi on syntynyt niin lastenvalvojalta tulee kutsu isyyden selvitykseen (voi varata ajan heti lapsen synnyttyä myös ite), eli allekirjoitin isyyden selvittämisen vastustamispaperin kertoen lapsentekotavan (koko käynti kesti n.10min) ja sen jälkeen tuli viikossa päätös elatustuesta. Se tuli hakukuukaudesta alkaen (kauheilla lisäselvityksillä olisi saanut hakea takautuvasti, mutta koska vain ekan kk tuki jäi saamatta, niin en jaksanut vaivautua).



Ihanaa äitiyttä toivotellen!!