Terve tännekin pitkästä aikaa. Kuulumisia voisin kirjoitella vaihteeksi=)
Tytöt on nyt 2v5kk. Mä palasin töihin maaliskuussa ja siitä asti on katras ollut päiväkodissa. Oma jaksaminen oli alkuun kamalaa kun piti tehdä työt ja stressasi kotitöistä ja lisäksi oli kolme kiukkuavaa lasta pitkän tarhapäivän päätteksi...
Nyt elämä jo hymyilee, vaikka omat työpäivät menee usein pitkäksi, mutta kotityöt olen suosiolla jättänyt viikonloppuun. Jokatoinen viikkohan olen periaatteessa yh äiti kun mies on iltavuorossa ja tulee vasta illalla myöhään kotiin.
Tytöt on alkanut kovasti leikkiä keskenään. Tosin tappeleekin paljon, mutta se on jo selvästi laantumaan päin. Päiväkuivia ollaan oltu reilu 3 viikkoa.
Yöllä toinenvielä heräilee liian usein, mutta toinen onneksi nukkuu. Esikois poika 5v. on kova auttamaan mua. Tarhaan kun aamuisin menemme, niin poika riisuu toisen ja mä toisen tytön<3 Ikinä ei tarvitse pojalta apua erikseen pyytää, kun on aina valmiina:) pitäskö laittaa partioon:):)
Elämää on alkanut helpottamaan myös se, että tytöt pukee jo aika pitkälti itse. Annan vaatteet ja laitan ne oikein päin eteen, niin hienosti menee.
Elokuun alussa leikattiin molemmilta kitarisat ja toiselle laitettiin lisäksi putket korviin. Se helpotti kummasti räkäisyyteen jota oli aikalailla. Toisen risat leikattiin sen takia, koska oli niin huono syömään jne. Nyt on hänellekin alkanut ruoka maistua.
Tässä meidän kuulumisia. Mitäs muille 05:lle kuuluu??
Kommentit (5)
Mä olen ollut töissä kohta jo vuoden ja toukokuun lopulla muutettiin omaan taloon (joka tosin ei ole vielä valmis, ihan...) ja lapset menivät päiväkotiin. Oikein hyvin ovat viihtyneet kaikki kolme. Meillä on vaippa vielä, mutta ei varmaan kauheen kauaa enää, tosi hyvin päiväkodissa jo pottailevat. Isoveli on avuksi jonkun verran, pääasiassa kuitenkin kinastelevat / leikkivät keskenään. Sanni puhua pulputtaa jo vaikka miten paljon, Oskarikin on alkanut nyt kesän mittaan puhumaan enemmän. Oskulla todettiin alkukesästä reuma, ja sen puitteissa on tullut sitten kaikenlaista, mutta oireet on melko lievät ainakin toistaiseksi, että saapi nyt nähdä mihin tämä tästä kehittyy.
Mies on edelleen paljon matkoilla töidensä takia, joten aika YH-elämää meilläkin välillä on. Alkukesästä olin jo parin viikon burn out-lomallakin; sen verran kova vuosi oli takana. Toivottavasti tästä talvesta ei tule yhtä raskasta...! Noh, ainakin talo on nyt " valmis" , ettei siitä tarvitse niin paljon murhetta kantaa, vaikka tuntuukin siltä, ettei se kokonaan valmistu ikinä, kun ei mies ehdi siihen koskaan enää keskittyä... Onpa kuitenkin asuttavassa kunnossa, että sikäli.
Meillä on nyt kaksosilla omat huoneet, eli Sannilla oma ja pojilla yhteinen, joten nukkumaan meno on huomattavan paljon rauhallisempaa ja helppoa. Nukkuvat molemmat edelleen yönsä todella hyvin eikä kumpikaan tule yöllä viereen (Osku saattaa joskus harvoin tulla, Sanni ei koskaan). Menoa ja meininkiä silti riittää! :)
T: Piia
En ole pitkään pitkään aikaan kirjoitellut enkä itseasiassa edes lukenut, mutta nyt avasin koneen ja ajattelin katsoa josko löytäisin 04-05 palstailleita...ja ihana oli huomata että kyllähän niitä löytyy!
En tiedä muistatko minua, minulla syntyi maaliskuussa 05 kaksospojat (pojat siis 2v6kk). Sitten on vielä esikoispoika, joka nyt 4v2kk.
Meidän arki sujuu jo kivasti...ne yöheräämiset ja rankka kotiarki alkaa olemaan vaan muisto. Harmittaa vain kun poikien vauvaiästä on liian vähän kuvia ja muistojakin, olimme sen verran väsyneitä ja ylityöllistettyjä silloin :D. Pojat aloittivat syksyllä 06 päivähoidon ja olin itse isossa leikkauksessa syksyllä 06. Palasin työelämään alkuvuodesta 07 ja nyt tuntuu että se oli oikea ratkaisu. Itse jaksaa pyörittää sitä kotiarkeakin ihan eri tavalla kun oma sosiaalinenkin elämä pyörii taas työpäivän ajan. Toisaalta töihin meno oli äärimmäisen vaikea pala, kun tuntui, ettei kukaan voi minua paremmin poikieni kanssa pärjätä...olivathan ne niiiiiiin pieniä ja niiiiiin mahdottoman villejä ;) mutta kyllä täytyy sanoa, että ihania ovat olleet päiväkodissa kaikki hoitajat! ne on jaksaneet ymmärtää meidän perhettä ja tukea töihinpaluuta.
Nyt kysymys kaikille 05 kaksosten saaneille :
VOIKO NYT JO HAAVEILLA UUDESTA VAUVASTA :D :D ??
huomaan, että ihan tosissani välillä kaipaan sellaista nyyttiä....vaikkakin kaksoset ovat vielä " äidin vauvoja" ...jopa esikoiseni puhuu " vauvoista" :D :D
Muistan kyllä kun hieman aktiivisemmin kirjoiteltiin koko konkkaronkka... Mitenkähän se lie, että se hiipuu.
Mutta hyvä Sarr, että aloit kysellä kuulumisia!
Muistaakseni silloin kun viimeksi ollaan kirjoiteltu niin me asuttiin vielä Hollannissa! Viime joulukkuussa muutettiin takasin Suomeen ja niiin ihanaa on ollut, tukijoukkoja lähellä, sosiaalinen verkosto ehken hieman toisenlainen... Ja suomenkielistä seuraa!
Meilläkin tyttöset ovat ikätasoisesti menossa kehityksessään. Nyt ovat siis 2vee3kk. Puhuvat todella hyvin, pitkillä lauseilla, laulavat ja runoilevat, osaavat monen monta laulua ja runoa ulkoa. Pääosin ovat päiväkuivia, pidemmille kaupunkireissuille laitan vielä vaipan. Päikkäreillekkään en enää laita, mutta yövaippa on toki käytössä. Syöminen sujuu sen enempää sotkematta kuin muillakaan 2-veeläisillä, ja varsinkin meidän toinen tytteli on erittäin kiinnostunut pukemisesta ja auttaa jopa toista sisartaan riisumisessa ja kenkien laittamisessa! Suloisia! Omaa tahtoa löytyy ja uhmaillaankin tasaisesti. Oma sisar on sekä tappelukaveri että teekutsu vieras jne... Yöt meillä on nukuttu, onneksi, jo pitkään hyvin ja pääosin heräämättä, ainoastaan nukahtaminen tahtoo kestää...
Minä en ole täsä välissä ollut töissä ollenkaan, hoitelen tyttösiä kotosalla ja kevättalvella myös tyttösten pikkuveljeä tai -sisarta! Meille on siis tulossa kolmas lapsukainen, laskettu aika olisi 10.3.08. Eli rv 14 aluillaan. Joten uskaltakaa vain muutkin haaveilla vielä vauvoista! Minulla tietysti eri asema kuin kaksoset ovat esikoiset. Niin, ja tosiaan vauveleita on tällä kertaa " vain" yksi (kolmesti jo ultrattu ja aina ollut se yksi pikkuinen, joten aikas varmaa tämän pitäisi olla), joten pääsen kokemaan senkin yksösen arjen ja vauva-ajan!
Ihanaa syksyä kaikille toivottelevat
Marjainka ja tyttöset 2vee3kk sekä Sisu rv 13+6
Silloin aiemmin myös kanssanne kirjoittelin, mutta olen vaihtanut nimimerkkiä tässä välissä...
Tutulta kuulostaa teidän jutut uhmineen ja muineen. Meillä onneksi tuntuu menevän nuo uhmakaudet aina vuoroittain niin aina toisen kanssa pystyy tekemään yhteistyötä ja toisen kantamaan vaikka kiljuvana ulos tai sisälle, mihin suuntaan milläkin hetkellä ollaan menossa.
Ikäähän meidän typyllä ja poitsulla on nyt 2v.4kk. Päiväkuivia aikalailla ovat, mutta vaipan laitan pidemmille reissuille, jos en ole varma, että mistä voin löytää potan hädän yllättäessä. Aika hyvin ovat vaipat myös kuivia aamuisin, mutta vielä en ole uskaltanut pois ottaa, kohta varmaan olisi senkin aika.
Puhekontrolliin mennään 2,5-vuotiaana, kun viimeksi neuvolassa eivät suostuneet puhumaan mitään. Tosin silloin vasta typy puhuikin kahden sanan lauseita ja poitsulla oli muutama sana aktiivisessa käytössä. Nyt ovat kyllä paljon kehittyneet ja puhuvat jo ummet ja lammet, vaikkakin typyn kehitys on tässä asiassa edelleen edellä.
Välillä ovat kyllä maailman ärsyttävimpiä pikku riiviöitä ja toisinaan taas niin ihania ja fiksuja. Ruoanlaittoleikkejä, vauvan hoitoa ja riehumista harrastavat sulassa sovussa. Välillä kyllä iskevät edelleen hampaat toisen käteen tai milloin mihinkin ja sitten toinen kostaa ja kierre on valmis ;).
Ja juu, kyllä minun mielestäni saa haaveilla vauvasta. Minä sain niin kovan vauvakuumeen, että sen tulos nyt nukkuu tuossa pinniksessä ja ikääkin on jo reilu 2kk. En ole minäkään siis töihin tässä välissä ehtinyt, mutta kyllähän ne työt odottaa. Minä nautin tästä kotona olosta.
Aurinkoista syksyä teille kaikille!
Peerit ja paapiaiset + pikku typy
Tappelevat mutta tottakai leikkivät ja ovat toistensa parhaimmat kaverit ja isoveli ei leikkeihin pääse mukaan, useimmiten. Ite alotan maanantaina työt ja kävi säkä et meidän ei tarvikkaa laittaa tyttöjä hoitoon eli säästetään hoitomaksuis ja saan vielä puoli vuotta kotihoidon tukea =) Poika alotti nyt elokuus ekaluokan ja aivan innoissaan läksyistä, ainakin vielä... =) tytöt ovat meilläkin tosi aikaansaavia, pukee itte, pesee hampaat, syövät itse, ja yrittävät " auttaa" jo kotitöissäkin. =) Saaspa vaan kattoo kuinka arki lähtee rullaamaan kun töihin palailen pikkusen vajaa 3 vuoden " tauon" jälkeen =) Päiväkuivia tytöt ollu n.3kk! Tsemppiä kaikille 2-3vuotiaiden riiviöiden siis Tosi riiviöiden Äideille!!