oma äiti roikkuu meillä liikaa
Olen kotona lasten kanssa ja äitini on eläkkeellä ja eronnut. Hän tulee siis " auttelemaan" lähes joka päivä.Usein hänestä on iloakin,leikkii kolmevuotiaan kanssa joka jumaloi häntä,silittelee vaatteita,tuo kaupasta jotain pientä puuttuvaa ja on minulle juttuseurana. Mutta monina päivinä hän vaan makailee pihalla ottamassa aurinkoa, arvostelee mun lapsen- ja kodinhoitoa (ei nyt paljon,mutta kyllä sieltä sitä " toi vaatekaappi on kamala" , " miksi sä et opeta pojalle kirjaimia" jne), siis hengailee. Lasten pitäisi heti vaan mennä pois tieltä nukkumaan,riitelemme päivittäin päikkäriajoista.Ymmärrän ettei vanhempi ihminen jaksa niin kauheasti kotitöitä ja lapsia enkä sitä ole pyytämässäkään.En vaan kehtaa sanoa äidille tästä kauhean napakasti, hänen elämässään on paljon surua, paras ystävätär kuoli syöpään ja toinen muutti pois ja taloudelliset huolet painavat.Me olemme hänelle kaikki kaikessa,mutta tuntuu että hänen läsnäolonsa on joskus painostava. Nettailuakin paheksuvasti mulkoilee...Onko muilla kotona päivät viettävillä äideillä ongelmana että joku sukulainen liimautuu seuraksi?
Kommentit (2)
Mutta puuttuisin oman hyvinvointini vuoksi asiaan; toivottavasti osaisin tehdä sen tahdikkaasti. Olen niitä ihmisiä, jotka ovat tarkkoja reviiristään ja tarvitsen oman jaksamiseni vuoksi yksityisyyttä.
Jos olisin ap:n tilanteessa, yrittäisin luultavasti jonkin aikaa oleskella päivisin extrapaljon muualla kuin kotona - enkä aina ilmoittaisi äidille/tunkeilevalle sukulaiselle, että emme ole kotona silloin ja silloin. Oppisi toivottavasti tällälailla ilman suoraa sanomista, että lapsen perheellä on omat menot ja oma elämä. Saattaisin myös joskus ehkä sanoa, että älä tule silloin ja silloin, tule mieluummin silloin :-)
Mutta ottaisin sellaisen mieluusti! Olisi seuraa ja apuakin. Tosi ymmärrän, että joskus ärsyttää, mutta ajattele miten usein kotiäidit ovat yksinäisiä, vailla mitään apua. yritä nähdä asian hyvät puolet!