+++++SUURPERHEKUUMEILIJOIDEN VIIKKO 27++++

Aurinkoista maanantaita!

Ainakin täällä meilläpäin aurinko paistaa heleästi. Pitäisi mennä ulos piha/rakennushommiin. Ihanaa olla kotona, koska olemme parin viime viikon ajan olleet reissussa melkein koko ajan. Olen joskus täällä maininnutkin, että meidän vauvan yritys on vielä haaveiluasteella. Keväällä oli mielessä, että nyt kesän lopulla aloittaisimme yrityksen. Nyt kun se aika alkaa olla jo käsillä, niin tekisi mieli alkaa jänistämään koko touhusta. Nelosta kyllä kovasti toivoisin, mutta kaikki se raskauteen liittyvä nega (pahoinvointi, kuvotus, turvotus, verikokeet, mahdollinen kohonnut verenpaine ja muut jutut) mietityttää. Mulla on tosin nämä kolme edellistä raskautta menneet ihan mukavasti (pahimmat vaivat: verenpaine jonkin verran koholla ja kolmannesta aika ilkeä kuvotus/pahoinvointi alkuvaiheessa), mutta silti mietityttää. Samoin mua mietityttää se, että mun hyvä ystävä haluaisi toisen lapsen, mutta eivät ole onnistuneet asiassa, vaikka ovat jo tosi pitkään yrittäneet. Se on jotenkin mulle sellainen vaikea paikka, jos itse alkaisinkin odottamaan neljättä...Olenko jotenkin vähän " outo" , kun haluaisin, että tämä ystäväni saisi toisen lapsen ennen kuin me mahdollisen neljännen....?? Mitä mieltä olette? Koen vain sellaista epäoikeudenmukaisuutta ystäväni puolesta asiasta...Mieheni ei oikein ymmärrä tätä ajatteluani, hänestä ystäväni tilanne ei saisi millään vaikuttaa meidän vauvahaaveisiin...Tottahan se tavallaan on, mutta olen kai vähän yliempaattinen ihminen...



Joka tapauksessa hormonirenkaan jälkeen nyt on yhdet " luonnolliset"

menkat tulleet ja selkeästi ovulaatio oli tässä kierron puolivälissä; sen verran paksua limaa ja muita oireita oli...Itselleni muuten ei taida ainakaan hormonirengas käydä, sillä sen käytön lopettamisen jälkeen migreenisäryt ovat loppuneet ja halut palanneet ihan eri tasolle (hormonirenkaan käytön aikana olin kuin " lahna" petitouhuissa, nyt tekee mieli vaikka kuinka usein!! ;) Oletteko muut huomanneet eroa?

menninkäinen!

mulla oli ihan sama juttu ku sulla. Söin pillereitä ja sen jälkeen kokeilin ehkäisypiikkiä ja muutuin todella lahnaksi :o/ ei vähempää ois voinu kiinnostaa koko touhu ja tunnelmaan pääsy oli toivottoman vaikeaa. Nyt kun olen pärjännyt kohta 5kk ihan ilman mitään hormoneja niin voi hurja mitkä halut on alkukierrosta :o) on siinä mies ihmeissään ollut että mikä on akkaan tullut ;o)

Mulla primolut ja terolut kuuritkin vei halut ja sain vaikka mitä ihme oireita.



Omppis jossain vaiheessa huhuili siivoushullujen perään :o) no täällä yksi ihan toivoton tapaus! en vaan voi sietää epäjärjestystä,en vaan voi! ja se yhdistettynä isoon perheeseen on melkoinen haaste. Lasten huoneisssa meillä saa olla sekaista mutta jos leluja alkaa ilmestyä olohuoneeseen,keittiöön yms. tulen hulluksi. Mulla on myös sellainen kumma juttu että huonekalujen pitää olla suorassa linjassa keskenään en siedä pyöreitä muotoja tai kulmittain olevia huonekaluja :o)

mullako neurooseja? ei suinkaan ;oD



).( täti koputtelee jo :o( mutta minkäs teet.

Käytin tänään nuorinta hammashoitajalla ja nappasin itseänikin niskasta kii ja varasin ajan hui!! en pelkää mitään niin paljon ku hammaslääkäriä! sainki sitten pelko ajan jossa käydään kaikki läpi ja katsotaan esilääkityksen ja ilokaasun tarve. Maksaahan se vähän enempi ku joutuu kaikki tropit ottamaan mutta se on niin kamalaa!! synnytän paljon mieluummin ku meen hampaita paikkaamaan.



niiloakseli kääntää jo katsetta uuteen kiertoon kp28/28-29

Tai täytyy lisätä, että olen jonkin verran " parantunut" taudista, koska lasten myötä on ollut pakko! Meillä on kyllä lelut välillä vallanneet olohuoneenkin, mutta nyt olen viime aikoina pikku hiljaa siirtänyt kaikki lelut lastenhuoneisiin. Kyllä ne tietty sieltä aina kantautuvat muihinkin huoneisiin. Itselleni järjestys omassa kotona=järjestys päässä eli mieleni joutuu sisäiseen kaaokseen epäjärjestyksessä (varsinkin jos olen muutenkin stressitilassa). Mutta tosiaan lapsiperheessä se järjestyksenpito on aikamoinen haaste ja välillä olen yrittänytkin tietoisesti löysätä pipoa, ettei lapset saisi ihan hurjia traumoja nipottavasta äidistä...Tykkään myös sisustaa kotia, se on oikeastaan yksi harrastukseni :)

t.Menninkäinen

Tykkään ylikaiken siististä ja puhtaasta kodista,tällähetkellä se vaan tuntuu niin mahdottomalta...neljä lasta ja remontti meneillään..pölyä piisaa ihan kiitettävästi! Joka päivä imuroin ja pyyhin pahimmat pölyt vaan eipä tuo paljoa auta..

Yläkerran remontti meneillään, se tulee lapsille kokonaan. Sitä odotellessa lapset asustaa kaikki yhdessä huoneessa. Tällä hetkellä siis kärsitään pölystä ja tilan ahtaudesta. Onnestanyt on kesä ja lapset voi olla pihalla paljon.

Minäkin tunnustaudun jonkin asteen siivoushulluksi, lähinnä koskee juuri lasten leluja ja pöydällä lojuvia lehtiä yms. Joka ilta ennen nukkumaan menoa on pakko luoda yleiskatsaus, että onko kaikki suunnilleen ok.



Meillä lastenhuoneet (3kpl siis) on yläkerrassa ja sääntö on että sieltä ei leluja tuoda alas. Se sääntö on yllättäen pitänyt ja lelut eivät valtaa olohuonetta,joka on alakerrassa. Lasten myötä on kyllä pitänyt löysätä pipoa ja huimasti...



Jos onni kävisi ja neljäs lapsi meille suotaisiin, joutuisi sitten aikanaan jakamaan huoneen jonkun kanssa. Yksi huone on kyllä isompi yläkerrassa, mutta miten lapset sitten sijoittaisi onkin jo eri asia. No, ei lienee vielä tän hetken murehdittava asia, kun vasta eka yrityskierto meneillään ja kiertopäivistä ei hajuakaan. Mies tosin oli jo tänään töiden jälkeen käynyt autoliikkeessä tila-autoja katsastamassa....

mulla sama juttu menninkäinen epäsiisti talo=sekava pää :o)



).( ei näy tätiä vielä (kop,kop koputtaa puuta) enkä ole ostanut testiä. Miehelle laitoin kyllä viestin että toisi töistä tullessaan mutta tuli tyhjin käsin ja sanoi että ajattele heti säästit puolikkaan jäätelöannoksen verran :o)

loppujen lopuksi kyllähän se huomenna viimeistään näkyy tarviiko testiä. Minä vaan en malttaisi enää yhtään!!! mutta maltettava on kun apteekki on kiinni enkä viitti lähtä naapureihin kiertämään että " hei! ei teillä sattuis olemaan yhtä raskaustestiä lainaan?"



niiloakseli kp28/28-29

Niiloakseli pitelen sinulle peukut pystysää ja puhaltelen plussatuulia roppakaupalla ++++++ !



Minä olen tädin kourissa, lauantaina se tänne sitten pärähti ja kunnolla, sen vertta reippaasti tuota tavaraa tulee =o( ... Nyt siis kp 3 - 24/32 elikkäs jälleen sitten kohti uutta kiertoa.



Täällä myös yksi siivoushullu elikkäs taitaa meistä suurperheellisistä niitä aika monta löytyä =0) ! Olen huomannut, että usein ihmiset ajattelevat , että kun on useampi lapsi niin koti on kuin myrskyn jäljiltä, mutta luulenpa, että se monesti on toisinpäin .



Nyt lähden iltatoimia suorittamaan ja Niiloakseli tulehan sitten heti huomenna ilmoilemaan fiilinkejä (0= !



Mami

arvatkaa uskallanko mennä vessaan... ihan niin kuin sillä saisi menkat pidettyä pois :o/ no pakko se on jossain vaiheessa kuitenki mennä... huoh! no oireita on pahaolo aikamoinen mutta voipi johtua menkoistakin.... Onneksi oon menossa tänään vähän kaupungille rentoutumaan ja syömään kiinalaista *nam* niin saapi muuta ajateltavaa. Kun vaan ei täti yllätä kesken kauppakierrosta. Tänään illalla viimeistään tulee täti huomenna testi jos ei kuulu.



Niiloakseli kp29/28-29

Kuulostaa niin hyvältä tuo tilanteesi! Toivottavasti täti pysyy kaukana. Pidä meidät jännittäjät ajantasalla :)



Eipä ole tätiä näkynyt minullakaan. Saa nähdä, milloin löytää tiensä perille.



Joku kyseli siivousaktiivisuudesta. Minä olen sen suhteen varmaan aika keskiverto. En todellakaan ole mikään siivousinto. Kyllä meillä tavarat lojuvat ja santaa löytyy lattioilta. Olen kyllä kuitenkin pahempiakin koteja nähnyt ja kyllä meillä aina sentään ihmisasumukselta näyttää. Jos olisin oikein varakas, niin meillä kyllä kävisi siivooja viikottain. Nykyään ulkopuolista siivousapua käy n. kerran kuukaudessa.



Mukavaa hellepäivää kaikille!



Meriutu kp. 29/?

ole tahrattoman puhdasta.. ainakaan yövuoro viikolla. Mitäs mä sit siivoilisin jos olis..pari päivää meni sairastaessa nyt tarvis aloittaa vimmattu pyykinpesu, hirveesti kertyy pyykkiä parissa päivässä. No, poju opettelee kuivaksi ja vahinkoja sattuu..



Kiertopäiviä kasassa 20/28? niin ne jänskät päivät lähestyy..

Rintoja kihelmöi oudosti.!?!?!?

Voi tietty olla myös oire menkkojen alkamisestakin.

minulla kans kihelmöi rintoja vähän samaan tyyliin kuin aikoinaan imettäessä saattoi kihelmöidä. Mutta todella voi viitata ihan kumpaan vaan.

mulla on rinnat myös kamalan raskaat... Ja kaiken huipuksi olen jännittänyt mahan kuralle :o/

Olis varmaan viisaampi testata niin rentoutuisi ja alkaisi menkatkin. Koska tämän sortin jännitys voi kyllä hukuttaa kuukautisetki ties minne :o)

toisaalta mieluummin elän toivossa kuin epätoivossa...

Yksi päivä sinne tänne luulisi ettei ole isoa merkitystä mutta kyllä tässä tilanteessa tunnitki otetaan huomioon :o)



Niiloakseli yrittää pitää jalat maassa vielä vuorokauden

mies tarjoutui menemään apteekkiin ja minä siihen tyynesti vastasin että " ei kiitos!" mikä ihme minuun tuli?? en itsekkään uskonut että sanoin noin. hö, no nyt vielä ootellaan ja ootellaan...

taitaa mua se nega pelottaa niin etten uskalla testata mieluummin elättelen toiveita vielä hetken ja kestän pettymyksen myöhemmin.



Niiloakseli kp29/28-29

Oi oi... olenko minä ainoa täällä joka on kaikkea muuta kuin siivoushullu? Inhoan yli kaiken siivoamista. Toki tykkään kun on siisti talo, mutta minulle se on täysi mahdottomuus pitää talo siistinä. Perjantaisin teen aina suursiivouksen josta ei loppujen lopuksi ole mitään hyötyä. En saa kotia pidettyä siistinä, olen hidas siivoaja ja minulla on aina jotain muuta tekemistä enkä haluaisi tuhlata aikaani siivoamiseen. Jos voittaisin lotossa, en enää koskaan siivoaisi vaan palkkaisin jonkun muun tekemään sen homman! Aikaa ei tunnu jäävän tarpeeksi lukemiseen, maalamiseen, piirtämiseen, puutarhahommiin, lasten kanssa pelaamiseen jne. kun aina pitää siivota! Ei minusta taida olla ollenkaan suurperheen äidiksi...



Voi Niiloakseli! Nyt kyllä jännittää! Pidän kaikki peukut ja varpaat pystyssä ettö vihdoin ja viimein onnistaisi.



-Menninkäinen- puhui tuosta hormonikieruasta. Minulla vaivana migreeni mutta kierukka ei pahentanut minulla ollenkaan sitä. Kun söin e-pillereitä niin sain migreeni kohtauksen kuukauden välein tai jopa useammin. Kokeilin eri merkkejä mutta mikään ei käynyt. Sen takia pelkäsin pahoin että kierukkakin tekee saman. Mutta onnekseni näin ei käynytkään! Minulle tulee migreeni vain pari kertaa vuodessa normaalisti. Seksihalut eivät myöskään kadonneet mihinkään. Kierukka sopii minulle mainiosti. Harmi ettei kaikille sovi kuitenkaan. On se vaan niin kätevä kun saa ehkäisyn unohtaa kokonaan sen kanssa.



Minulla myös katumuskausi nyt päällä... Mietin pitäisikö koko vauvahanke unohtaa. Miksi haluan vielä yhden kun elämässä on kaikki nyt niin hyvin? Miksi haluan käydä läpi pahoinvoinnit, keskenmenon pelot ja kaiken muun tukaluuden? Mikä ihme naisessa saa aikaan sen että on valmis ottamaan vastaan unettomat yöt ja vaipparuljanssin? Kolme kertaa jo koettu. Miksi vielä? Minua välillä ahdistaa kun en ymmärrä itseäni. Miksi haluan vielä yhden lapsen ja mistä se tunne tulee vaikka yritän järjellä sanoa että kolmekin on jo hyvä saavutus!! Miksi joillekin naisille tuntuu riittävän hyvin jo yksi lapsi? Heille ei tunnu tulevan tätä hinkua ja kaipuuta sen jälkeen enää ollenkaan. Miksi ei heille mutta minulle kyllä? Päivisin siis pähkäilen ja järki sanoo että " älä nyt hullu enää ryhdy tuohon hommaan" . Mutta kuitenkin joka ikinen yö näen unia vauvoista ja olen niissä niin onnellinen :)

Soffala, kirjoituksesi vauvahankkeen empimisestä osui aivan naulan kantaan omien ajatusteni kanssa. Minulla on viimeisen viikon ollut sellainen fiilis, että pitäisikö tässä ottaa takapakkia ja käydä miettimään jotakin ehkäisyä. Odottelen menkkojen alkua (nyt jo kp.30) ja mietin kuumeisesti, mitä tehdä seuraavan kierron suhteen. Helposti en raskaudu, joten toisaalta tuntuu pahalta edes miettiä ehkäisyä. Mutta kun mä en oikeesti yhtään tiedä, mitä haluan! Näitä kolmea olemassa olevaa lasta olen aina halunnut tulenpalavasti. Ei ole kertaakaan käynyt edes mielessä heitä yrittäessä, että onko koko touhussa järkeä. Nyt olen jo lähes vuoden päivät kiikkunut edes takas ajatusteni kanssa. Toisaalta kuume on välillä ollut kova ja vauvankaipuu valtava. Sitten taas nuo kirjoittamasi ajatukset ovat vallanneet mielen. Päälimmäisenä se aate, että miksi lähteä sotkemaan ja riskeeraamaan elämää, jossa nyt kaikki on kuitenkin tosi hyvin ja olen onnellinen.

Joku järki tähän hommaan olisi saatava. Pitäisi päättää, haluaako yrittää vai ei. Tämä soutaminen ja huopaaminen on aika rasittavaa ja ärsyttävää. Ei kai niitä haaveita kuitenkaan saa painettua unholaan, vaikka tekisi järkiteon ja päättäisi unohtaa pikkuneloset.



Mitenkäs Niiloakseli? Onko uutisia? Voi kun toivon sinun olevan raskaana :)



Meriutu

soffala ja meriutu minulla myös ajatukset sahannut laidasta laitaan tämän vauva projektin kanssa. Välillä hirveä kuume ja välillä tosiaan miettii ehkäisyä. Mutta minä luulen että jos jättäisin tekemättä tämän viidennen viimeisen vauvan niin tulisin myöhemmin katumaan.Sitten kun se vauva on vihdoin sylissä sitä miettii miten on koskaan voinut epäillä sen järkevyyttä :o) kieltämättä se on ärsyttävää kun oma pää heittää koko ajan laidasta laitaan mutta mehän ollaan naisia ;o)



).( ei tätiä, ei testiä. Tänään käyn apteekissa ja huomenna aamulla testaan JOS vielä tarvetta on. Toissa yönä sain unessa vahvan plussan ja viime yönä unessa alkoi menkat.... Jännäksi menee. Mulla on myös iskenyt kaikkia pelkoja jos nyt oisinki raskaana. Voiko se vielä olla terve,entä jos se menee kesken tai kuolee kohtuun... :o( mutta yritän olla murehtimatta etukäteen.



Tänään ois esikon 9v synttärit eikä mua yhtään huvittaisi. Jos tämä ettei mikään huvita olisi raskausoire niin olisin sata varmasti raskaana :o) kaikki tuntuu niin vaikealta, hö!



Niiloakseli kp 30/28-29

Ihan kuin omasta kynästäni nuo ajatukset soutamisesta ja huopaamisesta... Eli välillä vauvan kaipuu on ihan järkyttävä ja sitten kun mietin, että kun nytkin kolmen kanssa pinna palaa, niin mitä se on neljän kanssa...Pahoinvoinnista ajattelukin tekee pahoinvoivaksi...samoin tiedän että selkäni prakaa ja polvinivelet paukkuvat, lonkkia kolottaa...ja mitä vielä...tiedän että minun pitäisi laihtua 10kg ennen yritystä mutta kuten meriutukin, en ole helposti raskautuvaa sorttia...ekaa yritettiin vuosi, sitten yksi keskenmeno vähän yli puolen vuoden yrityksen jälkeen, keskimmäistä km:n jälkeen työstettiin 9kk ja kolmosta 8kk...joten olen varautunut n. vuoden yritykseen. Lisäksi mulla on melko pitkä ja vähän epäsäännöllinenkin kierto. Ikääkin kun tulee koko ajan lisää, en halua lykätä enää tuonnemmaksi.



Ihanaa kun täällä voin puhua kuitenkin haaveistani, tiedän, että omassa lähipiirissä lähinnä kauhisteltaisiin jos kertoisin haluavani vielä neljännen. Neljäs on lisäksi ehdottomasti viimeinen-minulle on tehty 3 sektiota eikä kohtu kestää enää enempää kuin tämän neljännen-siinäkin on jo pieni riskinsä,mutta eikös raskauksissa aina?



Minä en ees tiedä milloin tarkkaan ottaen tädin pitäsi tulla kylään, kun tämä yritys tapahtui niin yllättäen... siis minä olen kyllä pitkään haaveillut neljännestä mutta miehelle tapahtui joku kummallinen päähänpisto ja vaikka on koko ajan ollut kovasti vastaan ja sanonut että voidaan harkita asiaa ehkä kun nuorimmainen menee eskariin, niin nyt siis yht äkkiä sanoi että mikä ettei-vaikkakin kyselee yhä joka päivä perusteitani että miksi minä sen nelosen haluaisin...ja en osaa vastata mitään järkevää... se on vaan sellainen tunne joka kumpuaa jostakin syvältä...



Mutta nyt liikaa jo höpötystä. Täällä Mikkelissä paistaa aurinko täydeltä terältä! Ei kun ulos loman viettoon!! Miten te muuta, oletteko kotiäitejä vai työelämässä mukana? Minulla on ammatin suoma pitkä kesäloma, arvaatkin varmaan jo mikä on ammattini=)

Minä nimittäin haluaisin, että koti on järjestyksessä ja sitten kun se ei ole, niin pinna meinaa palaa ja palaakin...Mutta niin kuin aikaisemmassa viestissäni mainitsin, olen jo alkanut " parantua" taudista lasten myötä. Tädilläni on 10 lasta ja muistan aina kun lapset olivat vielä koulu/leikki-ikäisiä, niin heillä oli aina koti tip top, kun sinne meni. Mutta toisaalta heidän yläkerta oli lapsille varattu ja siellä olikin sitten toisenlainen järjestys, mikä oli tietysti hyvä, koska kyllähän lasten täytyy saada leikkiä ja silloin yleensä tulee -meidän aikuisten näkökulmasta- sotkua ja epäjärjestystä :) Itsekin olen yrittänyt tietoisesti katsoa kodin epäjärjestystä sormien läpi, mutta aina en siinä onnistu. Ja olen myös sitä mieltä, että jos epäjärjestys on jatkuvaa, niin sitten tavaraa vain on liikaa -ja lapsiperheessähän sitä tavaraa on yleensä paljon!



Vielä hormoniehkäisystä eli Soffala mainitsit käyttäneesi hormonikierukkaa. Minulla taas oli hormoniRENGAS, joka on siis eri asia. Rengas laitetaan 3 viikoksi emättimeen ja otetaan viikoksi pois. Hormonikierukkaa en ole koskaan kokeillut ja olenkin aikonut mahdollisen neljännen lapsen jälkeen sellaista kokeilla. Periaatteessa rengaskin on hyvin vähäannoksinen hormonivalmiste (verrattuna siis e-pillereihin), mutta silti mulle tuli noita sivuoireita. Eihän pienet sivuoireet toki haittaa, mutta jos seksielämä ei oikeasti huvita pätkääkään, niin itselleni (ja varsinkin miehelleni) se oli liian iso sivuoire ;) No, nyt ei siis mitään ehkäisyä, vaikkakin minäkin olen alkanut jo miettimään, että onko tässä neljännen vauvan haaveilussa järkeä...Meinasin jo yksi päivä, jos siirrettäisiin yrittämisen aloittamista vuodella...Itse pelkään oikeastan eniten sitä alkuraskauden inhottavaa pahoinvointia ja sitten omaa jaksamista kaikkien mukuloiden kanssa...Mutta toisaalta ikääkin alkaa jo olla reilusti yli 30v ja raskautuminen vaikeutuu vuosi vuodelta, riskit kasvavat jne....Ja toisaalta jos nelonen tulisi esim. seuraavan vuoden-kahden aikana, niin olisi vielä leikkikaveriksi vanhemmille...Ihan iltatähteä joskus nelikymppisenä en ehkä kuitenkaan jaksaisi...



Sekavin miettein,

menninkäinen

Huomasin, että oltiin kirjoiteltu aika samankaltaisia ajatuksia nelosen haaveilemisesta...Ja moni muukin täällä tuntuu pähkäilevän samankaltaisten soutamis-huopaamisjuttujen välillä...On se välillä niin vaikeeta...Jospa vaan antaisi " luonnon" päättää...Mullakin ollu melkein aina haave neljästä lapsesta. Välillä olemme tosin miettineet sitäkin, että adoptoisimme neljännen lapsen ulkomailta...

-menninkäinen-

ostin testin apteekista kassalla alkoi huimata samalla ku maksoin koska ajatus vauvasta tuntui niin hurjalta. No klo 11.46 uskaltauduin tekemään testin. Istuin odottamaan ja yritin lukea muka lehteä heh. klo 11.49 pomppasin ylös ja sydän hakaten hoen itelle " nega nega nega" etten pettyisi. Arvatkaa kuin kävi? se on hailakka plussa!!!! apua!!! ihan selkeä punainen viiva siinä on joskin haaleampi kuin se kontrolliviiva. Testi aconin 10 early detection. Voinko tähän luottaa??? voinko nyt ajatella olevani raskaana?? uskallanko uskoa että vuoden yrityksen jälkeen meille todella olisi tulossa vauva??

Hui!



Niiloakseli ymmällään :o)