Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ystävän onnistunut laihdutus....Ongelma.

Vierailija
28.12.2006 |

Aina sanotaan, että naiset eivät osaa iloita toisen onnistumisesta. Ystäväni laihdutti 25 kiloa ja on nyt normaalikokoinen aikuinen. Aivan uskomattoman sisukas saavutus, hän kun on ollut koko ikänsä enemmän tai vähemmän lihava. Itsellänikin on ylipainoa, mutta samanlaista sisua en ole saanut itselleni kerättyä. Osa lukiojoista voikin helposti laittaa juttuni kateellisen panetteluksi. Ymmärrän.

Ongelmia tosiaan on. Ystäväni ei enää puhu kuin ruuasta. Tavatessamme keskustelun pääaihe on ruoka ja se mitä hän syö tai ei syö. Kahvin jälkeen hän saattaa mennä peilin eteen ja katsella turvottaako kyseinen kahvikupponen kovastikin. Meneekö tämä ohi jossain vaiheessa? Aikaa on nyt kulunut kohta kaksi vuotta!

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
28.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

No minä laihdutin viime talvena n. 25kg ja luulen, että osaan kyllä edelleenkin puhua muustakin kuin ruuasta. Itseasiassa mua ujostuttaa kaikki mikä liittyy laihtumiseeni. Välillä ahdistaa kun joku tuttava miettii, että " voi voi, mitähän sulle nyt tarjoais kun sä oot laihduttanu.. syötkö sä ollenkaan enää pullaa tms..."



Syön tottakai!!!



Enkä mene peilin eteen katsomaan tuloksia viiden minuutin välein.. =)



Mutta anna kaverin iloita laihtumisestaan, kyllä se joskus menee ohi!

Vierailija
2/2 |
28.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä laihdutan parhaillaankin, nyt olen pudottanut n. 30 kg ja vielä pitäisi jaksaa 12 kg, jotta olisin ns. " normaali" . Ja väitän, että osaan puhua muustakin kuin ruoasta. Tunnistan kyllä tarpeen puhua näistä asioista ja korostaa lähimmille ihmisille sitä muutosta, joka omissa tottumuksissa on tapahtunut. Syömisestä puhuminen on myös itselle keino käydä asiat läpi ja pitää mielessä, että " tähän on kiinnitettävä huomiota" .



Ymmärrän hyvin, että jatkuva ruoasta puhuminen rasittaa, eikä kyseen tarvitse olla kateudesta. Ärsyttäisi minuakin! Voisiko asiasta joskus puhua ihan kevyesti ja nätisti - antaa positiivista palautetta vaikka ja sen kautta kertoa, ettei ystävän ehkä tarvitsisi enää miettiä jokaista kahvikuppia erikseen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla