**SYYSTOIVEET-06 viikon 50 pinoon (12.12.-18.12.)**

Puzzle: Minkäs ikäinen teidän neitonne on? Minäkin muuten vietin viime joulun raskaana. Pahin pahoinvointivaihe oli just takana ja pystyin nauttimaan jouluherkuista. Mutta sit uuden vuoden oksensin, tosin en enää raskaudesta vaan mahataudista. On jäänyt mieleen... Juu, ja haikeeta on laitella pieneksi jääneitä suloisia vaatteita pois...



Mieheni taas suloisesti eräänä iltana sanoi haluavansa lisää lapsia. Ihanaa, kun hänkin on alkanut haaveilla... Mut tosiaan, ootetaan sitä ens syksyä, jospa sitten...



Mutta kääks!! Mun pitäis tosissaan laihduttaa ainakin ne 10 kg pois ennen uutta raskautta. Voi kunpa siihen ois joku hokkus-pokkus-keino, et yhtenä aamuna heräiskin 10 kg laihempana... ;) No, olen päättänyt, että tammikuun alusta alan tarkkailla enemmän syömisiäni ja lykkiä noita vaunuja pitempään tuolla ulkona. Jospa se siitä. On vaan niiiiin vaikea sanoa EI suklaalle, pullalle sun muille herkuille. Onko muilla samaa ongelmaa??



Hauskaa tiistain jatkoa kaikille!!

T. Sanjuska

Me ollaan nyt joulu ekaa kertaa kotona.. Aina aikaisemmin ollaan oltu vanhempien luona. Ja nyt kun osalla isovanhemmilla on muuta menoa, niin onkin kivaa olla kotona. Tänä vuonna on enemmän joulumieltä juuri sen takia. Toisaalta stressiä alkaa pukata valmistelujen takia, kun meille tulee jouluksi muutama sukulainen. Ekaa kertaa pitää nyt sitten paistaa itse kinkku yms. Mutta lahjoja on jo osittain ostettu tai laitettu muuten alulle. Harmi vain, että taas joulu tulee niin nopeasti ja kaikkien osoitteet ovat taas hukassa. Joulukortteja ei siis lähde kovinkaan monia taaskaan. On kuitenkin ollut kivaa ostella kotiin kaikkea jouluista ja jutella neidin kanssa joulusta, kun nyt tyttö siitä jotain jo ymmärtää ja osaa odotellakin joulua.



Vauvakuume taas nosti tänään enemmän päätään, alkaa olla kierron loppuvaihe.. Nyt ei ole kyllä mitään vahinkojen mahdollisuuksia, joten ei tarvitse nyt kuvitella mitään olemattomia raskausoireita.



Kuumeilu jatkuu yksinään. Miehelle en ole kyllä aiheesta taas maininnut ollenkaan.

Sanjuska: Meidän tyttö on nyt kokolailla 5kk ja 2vko. Syntyi siis 30.6.2005. Mulla loppui pahoinvointi vasta uutena vuotena eli joulu meni aikalailla vielä sumussa. Olipa ihanaa viime jouluna kertoa suvulle uutinen meidän pikkuisesta. Huokaus!



Mun pitäisi kans pudottaa painoa ainakin 10kg. Siinäpä meille tavoitetta tulevaksi vuodeksi. Mä en edes yritä nyt aloittaa mitään laihista kun on joulukin tulossa ja minä imetänkin vielä... :)



Puzzle

PUZZLE: Meidänkin neiti syntyi 30.06. klo 23.12!! Mihinkäs aikaan teidän neiti syntyi? Ja aika hyvä tää toinenkin meitä " yhdistävä" tekijä, tää, että kummankin pitäis pudottaa painoaan 10 kg! JEE, tsempataan toisiamme, vai mitä? Mut tosiaan, vasta ens vuoden puolella, nautitaan joulusta ensin. :)



Meillä imetys loppui monestakin syystä jo aika alkuvaiheessa. Nyt jo syödään puuroa ja liha-kasvissoseita hyvällä ruokahalulla. Olisin kyllä halunnut imettää lastani niin pitkään kuin mahdollista. Ikävää, että helposti tuomitaan, jos ei imetä. Ajatellaan, et äiti haluaa päästä helpommalla tms. eikä oteta huomioon, että voi olla muita syitä, äidistä riippumattomia. Joskus vaan vieläkin nousee pintaan, että olenko huono äiti, kun en imettänyt lastani. Mutta sitten ajattelen niitä syitä, jotka meillä johtivat imetyksen lopettamiseen ja totean, että näin oli kaikille parempi ja tein ihan oikean ratkaisun. Pääasia, että lapseni voi hyvin ja kasvaa. :)



Hyvää yötä!

Sanjuska: Meidän neitokainen näki päivänvalon kello 12.07 eli hieman aiemmin kuin teillä! Onpa mukava kuulla että täällä on toinenkin kuumeilija joka on samoissa tunnelmissa kuin itse. Tämä meidän tyttö on niin ihana että sanoin mihelle heti synnytyksen jälkeen että näitä lisää! Jos vain meille annetaan.



Meillä myös maistellaan jo kiinteitä tai kai sitä voisi jo sanoa syömiseksi. Tällähetkellä menee yksi mössöateria päivällä ja puuroa illalla. Muuten ollaan Ämmän varassa. Niin ja eilen otettiin mukaan myös lihat.



Meillä imetys on sujunut ihmeen helposti, vaikka aluksi vähän jännitinkin että kuinka lähtee sujumaan. Minä olen ymmärtänyt vasta nyt, kuinka tunteita herättävä asia tuo imettäminen on. Mutta sinun ei kannata potea syyllisyyttä sen vuoksi että et pystynyt imettämään. Tärkeintähän on kuitenkin tyytyväinen lapsi ja onnellinen äiti! Ei siinä ole mielestäni mitään järkeä että lapsen ensimmäiset kuukaudet menevät kuin sumussa kun yritetään verenmaku suussa vain imettää.



Ja kyllä minä myönnä välillä kaipaavani että saisin tämän kroppani vain minun omaan käyttööni. Ensin raskausaikana ja nyt imetysaikana pitää aina miettiä ensin että miten tämä nyt vaikuttaa vauvaan. Ja silti olen uudelle kierrokselle jo hinkumassa... :)



Mukavaa päivänjatkoa



Puzzle

Ei jotenkin voi mitään sille, että pieni stressi alkaa nostaa päätään näin joulun alla. Onneksi melkein kaikki lahjat ovat hankittu, mutta muutama kinkkinen paketti on vielä hommaamatta. Kaikkein helpoin ois ostaa vaikka mitä omalle lapselleen, mutta suvun ainoana pienenä tulee samaan niitä paketteja muilta ihan riittävästi, joten äidin täytyy hillitä itseään.



Mitäs teidän jouluherkkuihin kuuluu? Itse en oikein ikinä ole tykännyt jouluruuista kovin paljon, joten olen opetelleut niitä syömään. Vieläkään mikään ei ole suklaan voittanutta.

kerkiin minäkin tänne kirjoittamaan... On ollut niin kiireinen viikko harjoittelun ja joulun valmistelujen kanssa, etten oo netissä paljoa ehtinyt olla. Ihanaa, että nyt on joululoma! Kaksi ihanaa viikkoa! :) Onneksi olen kaikki joululahjat jo hommanut. Ensi viikolle jää vain ne perinteiset leipomiset ja mukavat suursiivoukset :) Olen kyllä jo jotain leiponut, mutta laatikot yms on vielä tekemättä. Me mennään jouluksi mun vanhempien luo, että ei sen takia hirveesti tarvii tehdä, kunhan nyt pitää äitiä autella. Joulupäivänä lähdetään sitten miehen sukulaisten luokse :) Miehen sisko odottaa vauvaa, vitsi mä oon onnellinen sen puolesta! En varmaan osaa muusta puhuakkaan koko jouluna :) Toivottavasti minäkin saisin olla maha pystyssä sitten ensi jouluna..



Mutta oikein mukavaa viikonloppua ja joulunodotusta kaikille!

Nyt on sitten joululahjatkin suurimmaksi osaksi hankittu. Pari päivää tässä leivoin kakkuja ystäville joululahjaksi. Oli oikein mukavaa leipoa ja ihan onnistuneita niistä kakuista tuli.



Västäräkki kyseli jouluherkuista. No, mun suosikki jouluna on lanttulaatikko, graavilohi ja sienisalaatti. Jälkkäriksi luumurahkaa, nam! Kyllä mulle muutkin jouluruuat maistuu, mutta noi on ihan kärkipäässä.



Puzzlelta vielä piti kysymäni, että missä synnytit? Mä synnytin Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Viime kesänä iskelmäradiossa soitettiin usein Anne Mattilan " Perutaan häät" -biisiä ja nykyisin kun kuulen sen, niin muistuu mieleen, kun sairaalassa makailin ja odottelin synnytyksen käynnistymistä. Alkaa aina hymyilyttää... :) Joko teillä käännytään vatsalleen? Entä onko teidän neidillä hampaita? Meillä tyttö kääntyy oikean kyljen kautta vatsalleen, pari kertaa on tainnut mennä toisenkin kautta ja hampaita ei vielä ole.



Pitäisköhän etsiä se meidän esittelypino ja nostaa näkyville, ties mihin kauas se on jo pudonnut??!!



Mukavaa lauantaiehtoon jatkoa!

Uh, nyt tuntuu että koko Helsinki on herännyt joulukiireisiin. Kaupoissa sikamaiset jonot ja kiukkuisia ihmisiä.. Ihanaa, että sain omat jouluostokset perjantaina tehtyä. Nyt voin pysyä poissa keskustasta :)



Näen jouluna mummojani, ja on kamala moraalinen ongelma tämän vauvakuumeen suhteen. Toisaalta tekisi mieli ilahduttaa heitä kertomalla vauvakuumeesta ja mahdollisesta odotuksen odottamisesta kesällä/syksyllä 2006, mutta toisaalta, mitä tahansa voi tapahtua. Voipi ollakin, että elämäntilanne muuttuu, tai ei vain tule raskaaksi sitten kun " haluaa" , tai jotain muuta.. Mutta haluaisin silti kertoa, koska molemmilla on niin paljon ikää, ettei koskaan tiedä, milloin on viimeinen kerta, kun kerkiää asiasta kertomaan. Näemme yleensä toisiamme vain 1-3 kertaa vuodessa. Ja toiselle mummolle meidän lapsi olisi ensimmäinen lapsenlapsenlapsi. Joten, onko kenelläkään mitään rakentavia neuvoja?



Jouluruuista vielä: oma ehdoton suosikkini on imelletty perunalaatikko! Graavilohi tulee hyvänä kakkosena, ja tähtitortut ovat makeista herkuista parhaita. Kinkkua en popsi, kun en syö lihaa ollenkaan. Muistelen kyllä, että ihan hyvää sekin oli silloin, kun sitä vielä söin..

Sanjuskalle: Minä synnytin länsi-pohjan keskussairaalassa. Minulla on synnytyksestä monia hyviä mielikuvia. *oih, jää haaveilemaan* Minulle ainakin synnytys oli todella jotain suurta ja ihanaa. Kipu on unohtunut jo kauan sitten ja kaiken kauniin vain muistaa. Oi sitä tunnetta kun tyttö nostettiin tuohon vatsan päälle. Siinä se oli, meidän vauva.



Meidän tyttö kääntyilee jo kovasti vatsalleen ja muutaman kerran ollaan päästy jo vatsalta selälleen. Hampaita ei vielä ole mutta kuolan määrästä päätellen pian on! Koska sinulle oli laskettuaika? Muistaakseni kirjoitit että sinullakin jouduttiin käynnistämään synnytys. Meillä sama tarina. Synnytys käynnistettiin rv 41+1 ja seuraavana päivänä tyttö syntyi.



Kandivaiheelle: Voisithan kertoa mummoillesi että sinäkin haaveilet jo omasta vauvasta. Että alkaa tuntumaan että nyt olisi sinun elämässäsi aika perheelle ja lapsille. Eihän välttämättä tarvitse sanoa mittään tarkkaa aikaa, vaan vähän vihjailla että ehkä jo parin vuoden päästä. Minä ymmärrän kyllä että haluat kertoa. Itse olen aika varovainen tuon kertomisen suhteen. Minulla on takana yksi keskenmeno ja se kyllä opetti että mitään ei pidä pitää varmana.



Mukavaa illanjatkoa



Puzzle

Mulla menee koko vuoden rytmi yliopiston lukukausien mukaan. Nyt alkaa olla suurin osa tenteistä takana, eikä luentojakaan ole kuin muutama. Varsinaista lomaa en kuitenkaan pitkään vietä, koska osa-aikatyöt vievät illat ja viikonloput.

Aatonaattona on tarkoitus hypätä junaan ja suunnistaa maalle vanhempien luokse, kumpikin omilleen. Meillä on se helppous, että vanhempamme asuvat 10 minuutin ajomatkan päässä toisistaan. Voimme siis olla aattona kumpikin omien vanhempiemme luona, ja sukkuloida sitten joulupäivänä toistemme sukulaisilla. Mullakin on nuoria, vielä kouluikäisiä sisaruksia, joille on tärkeää nähdä isosiskoa jouluna.

Juuri tässä pohdin, millaista se tulee olemaan lapsen kanssa. Jäämme varmaan sitten tulevaisuudessa kolmestaan tänne pääkaupunkiseudulle. Muuten tulisi kamala riita appivanhempien kesken, jos suosisimme aattona toisia!



Niin ja jouluvalmistelut on tähän mennessä rajoittuneet piparien paistoon ja lahjojen pakkaamiseen :)

Joulumieltä tuntuis multa löytyvän täksi jouluksi vaikka pidemmäksi aikaa, mutta varsinainen joulun juhlinta jää ton aaton sijoittumisen takia niin lyhyeksi. Me mennään kotikonnuille, jouluruuhkassa vois arvioida matkan kestoksi n. kuus tuntia, AH SITÄ IHANUUTTA! Ollaan koitettu miettiä aikataulua joulunpyhien ajalle, kun niiden muutaman päivän aikana pitäis kaikki mummut, kummit ja isomummut huomioida. Kaikki aina murehtii, kuinka joudutaan juoksemaan joka paikassa ja sit kun ollaan siellä, niin odotukset meidän päivittäiseen tapaamiseen on vielä suuremmat. No onneksi nyt ollaan sillä ajatuksella, että asiat kun sopii ennakkoon, niin on turha tulla äkiseen kenenkään. Okei, tästä valituksesta huolimatta joulut on aina olleet kivoja. Tämä joulun odotus saa vaan tuskaisimman muodon aina näissä sukuloimishuolissa.



Me ollaan tässä joulutorttuja paisteltu jo useampaan otteeseen ja tietenkin glögia nautittu. Vinkkinä muuten, kokeilkaapa omenahilloa torttuihin luumun sijasta! Yhden sortin keksit olen myös leiponut ja leivän ajattelin aatoksi valmistaa. Muutenhan sitä pääseekin sitten valmiille.



Sitten seuraavan joulun ajattelin viettää raskaana ;)



Sarafan

Täällä taas, vaikka välillä mietinkin että miksi ihmeessä täällä jo nyt pyörin. No ainakin on mukava lukea toisten plussauutisia ja haaveille siitä ensi syksystä. Nyt minulla pyörii päässä lähinnä töihin paluu keväällä, mutta en jaksa siitäkään oikein vielä ressata. Kuumeilu nostaa ainaa päätää vähän lujemmin kun käärin tuon meidän neitokaisen pieneksi jääneitä vaatteita pois. Huokailen välillä ihan ääneen ja mies pyörittää päätään ihmeissään :)



Niin joulu, me ollaan menossa minun kotiseudulle jouluksi ja sitten vuodenvaihteeksi sitten anoppilaan. Tämä on ensimmäinen joulu meidän tytölle. Viime joulun muuten minä vietin raskaana. Pahoinvointi oli kamalaa ja tänä vuonna ei laatikot maistu kun niitä viime jouluna niin antaumuksella oksensin. :)



Mukavaa joulunodotusta



Puzzle