Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lapsen tapaamisoikeudesta

Vierailija
09.01.2007 |

Kuinka lapsen tapaaminen pitäisi järjestää, kun vanhemmat asuvat parin sadan kilsan päässä toisistaan. Tapaamissopimusta ei ole. Itse, eikä lapsen isäkään, ole halukas matkustamaan. Isä on sellainen veivaaja, että välillä sanoo, ettei koskaan halua nähdä lasta ja seuraavassa valittaa, että mä omin lapsen itselleni. Nyt oli jo aikeissa tulla lastaan katsomaan, mutta perui sitten, kun rahoilla on kuulema parempaakin käyttöä. Ja ei kuulema ole muutenkaan pitkään aikaan mahiksia lähteä, kun on muita kiireitä. Tänään kyseli, mitä asialle tehdään, ja meniskö sossulle puhumaan. Mites nyt? Sen tiedän, ettei mulla yh:na ole mitään velvollisuutta ees antaa sen nähä lasta, mutta en nyt viitti niinkään ilkeä olla. (Vaikka välillä siihenkin on ollu aihetta.) Miten sossu vois " määrätä" tapaamiset? Järjestettäiskö ne lapsen kotipaikkakunnalla?

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
09.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei sossu eikä kukaan muukaan. Ja onko tuollaisen ihmisen tapaaminen edes lapsen etu... jos ei lapsensa vuoksi matkusta, niin eipä ole paljoa valmis tekemään lapsensa hyväksi.

Vierailija
2/14 |
09.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isällä on siis täysi oikeus saada tapaamissopimus niin halutessaan. Lisäksi tapaamiskulut menevät uusien suosituksien mukaan vanhempien elatuskyvyn suhteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
09.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

isä nähnyt lapsen 4 tai viis kertaa tähän mennessä

Vierailija
4/14 |
09.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja lapsen isä on oikeasti moniongelmainen, muun muassa uhannut tappaa meidät yms. mielenterveysongelmaa, adhd, viina ja pillereitä. ainakin sillon, kun jätin sen. (siis juuri ennen lapsen syntymää.) tosin sillä miehellä on taipumus puhua hyvässä ja pahassa enemmän kun tekee. ja just tota veivaamista, että haluun, en haluu. eli en todellakaan tiedä, mikä tässä on lapsen etu pitkällä tähtäimellä. siis tosi pitkään tein sen eteen kaiken, ja järjestelin kaiken herralle valmiiks. nyt en suostu kyllä tekemään mitään, jos se ei ite näe vaivaa yhtään.

ap

Vierailija
5/14 |
09.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos tuollaisesta käytöksestä on näyttöä, voit vaatia valvottuja tapaamisia. Voihan tosin olla ettei isä enää olekaan niin kiinnostunut tapaamisista tuon jälkeen, sillä se vaatisi häneltä lapsen paikkakunnalle matkustamista. Ja muutenkaan noin pieni ei voisi vielä vuosiin reissata itsekseen, vaikka tilanne olisi muuten ok.



t. lapsen ikää kysellyt

Vierailija
6/14 |
09.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

alkuun, ettei sillä oletko yh, ole mitään tekemistä tapaamisien kanssa-jos isä on tunnustanut lapsen. Toki kannattaa itse mennä puhumaan oman paikkakunnan lastenvalvojalle tilanteesta. Hän voi sitten olla yhteydessä isän paikkakunnan lastenvalvojaan. Itse olen oppinut että, kannattaa aina varautua ja olla askel edellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
09.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

en kyllä varmaan kymmenen vuoden päästäkään halua, että lapsi menee sen luokse yksin. yritin tehdä siitä tappouhkauksesta rikosilmoitusta, mutta jätin sikseen, kun pienen paikan poliisille oli niin ylivoimasta järjestää kuulemista... on mulla tallessa tekstareita ym, missä se sanoo, että älä koskaan kerro mulle siitä lapsesta mitään ym. nykyään en keskustele enää puhelimitse, vaan mesessä ja joskus tekstareilla. saa talletettua kaiken, jos tulee asiattomia.



olenko itsekäs, kun mielummin oikeesti unohtaisin koko ukon. mua ei siis haittaa, vaikka se häipyis. aika pelottavaa, mutta olen nähny monta kertaa unta sen hautajaisista. en kyllä koskaan toivo kenenkään kuolemaa, mutta pakko myöntää, että se olis helpotus.

Vierailija
8/14 |
09.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta niin kauan kun sopimusta ei ole, minä yksin määrään siitä, missä ja milloin lapsi on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
09.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

siis sillon lapsen syntymän jälkeen minulle sanottiin, että niin kauan kun sopimusta ei ole, minulla ei ole mitään velvollisuutta kertoa lapsen asioista tai antaa isän nähdä lasta. ja tätä todella suositeltiin, että ei kannata tehdä sopimusta.

Vierailija
10/14 |
09.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niinpä tietenkin kun sopimusta ei ole, mutta isällä siis oikeus alkaa vaatimaan tapaamisia, tokihan siihen menee aikaa..

Tuon pohjalta mitä kerroit, kyse on mielestäni hetkellisestä päähänpistosta ja tuskin on aikaa/ halua alkaa käymään prosessia läpi.

Sinuna kuitenkin varmistaisin että, saan jatkossakin määrätä lapsen parhaaksi, kävisin keskustelemassa siellä lastenvalvolla ja hakisin asioille lainvoiman.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
09.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

siitä, että vaatii yhteishuoltajuutta yms. ja siitä se ei tykkää yhtään, että elatusmaksut menee ulosottoon.



muutenkin saanut raivareita. suuttui mulle aivan kamalasti, kun halusin lapselle oman sukunimen, enkä sen... sen mielestä mä jyräsin sen kaikissa lapsen asioissa. no, nyt tytöllä on isänsä suvusta toinen ja kolmas nimi. itse vieroksun aina kolmea etunimeä, mutta saipahan isä jotain päättää.



välillä mä mietin, että jos suostun aina niihin sen ehtoihin, että tuut lapsen kanssa tänne sillon ja sillon, saan pidettyä sen tyytyväisenä, että ei jaksa vauhkota noin. mutta siis oikeasti, nyt on eka kerta kesän jälkeen kun se ees sanoo haluavansa nähdä lapsen.

Vierailija
12/14 |
10.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos susta tuntuu et, voisit suostua tapaamiseen. Kannataisko asettaa ehdoksi valvottu tapaaminen ja testata yksi kerta? Kun tapaaminen on valvottu. Järjestetty aika ja paikka, siitä ei kyllä kärsi juurikaan myöhästyä tai jättää väliin viime hetkellä, muuten se menee ohi.

Valvotuissa oloissa voisit itsekin olla rauhallisella mielellä eikä tarvitsisi huolehtia lapsen hyvinvoinnista.

Ja tällähän ajan takaa sitä, että on aika todennäköistä mieheltä, keksiä joku tekosyy. Mutta, sulla ainakin hyvä omatunto siitä että olet yrittänyt;)

-Mulla itsellä kans kokemusta tuon kaltaisesta miehestä, (mulla yh) annoin miehen alussa pompottaa 6/0, ennenkuin tajusin ettei lapseni menetä mitään vaikkei niin säännöllisesti tapaakkaan isäänsä. Meillä toki nykyään erilainen tilanne, ja lapsi jo koululainen.

Muistissa kuitenkin aika selkeästi tuon kaltaisia tuntemuksia, älä anna periksi kun tiedät mikä on oikea tunne!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
10.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Menet lastenvalvojan luo ja kerrot tilanteesi. Näytät jo nyt tekstiviestisi sillä vuosien varrella ne katoavat ja saatat niitä joskus todellakin tarvita.



Jos isä on ihmisiksi niin hän voi tulla tapaamaan lastasi (!)

paikkakunnallenne.



Sinun ei tarvitse viedä lastasi mihinkään! Eikä myöskään seurata jonkun edesvastuuttoman isän oikkuja.



Pakko lisätä, omantunnon kysymys. Ethän vain sinäkin ole edes

Vierailija
14/14 |
10.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

minäkin niin pitkään uskottelin, että lapsella on oikeus isään... olen kyllä aivan varma, jos valvottu tapaaminen (tai tapaaminen ylipäätään) sovitaan minun kotipaikkakunnalleni, isä ei jaksa vaivautua paikalle.

ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi seitsemän yksi