2 viikkoa oviksesta eteenpäin

Minä elän koko ajan niin kuin olisin raskaana.



Eli periaatteessa niin, että en juo alkoholia enkä syö mitään raskauden aikana vältettäviä ruoka-aineita. Esikoisen odotusaikaan ei tuottanut mitään ongelmia, joten ei tuota nytkään =)



Nalle

Eli tottahan liikuntaa ja seksiä voi harrastaa raskauden loppuun asti! Ehkä en sitä kissan vessaa pesisi, jos kissa olisi.



Tänään mietin, voinko ottaa tavallisen Buranan, kun muut oli loppu. Otin kuitenkin, koska ei kiinnittymistä joka tapauksessa ole vielä tapahtunut. Muutenkin kestää jonkin aikaa, ennen kuin aineet alkaa oikeasti virrata äidistä sikiöön (/alkioon). Nyrkkisääntönä mullekin neuvolassa (aikaisempien raskauksien) sanottiin, että niin kauan kuin äiti ei itse tiedä olevansa raskaana, ei voi saada aikaan vahinkoa vauvalle. Tietty jokin ruokamyrkytys tms. on sillain eri asia, että se voi kestää vähän kauemmin...

Olen myös miettinyt asiaa, että kuinka ne kaksi viikkoa eläisi. Tiedän hyvin nuo yleiset ohjeet siitä, ettei periaatteessa mistään ole haittaa ennen kuin tietää (eli ajattelen, että kk myöhässä). Mutta kuitenkin... Vältän viimeiseen saakka alkoholia tuona aikana (no en nyt kyllä muutenkaan runsaasti taikka usein käytä), elän niinsanotusti varovasti muutenkin eli kaikki painavat nostot yritän jättää tekemättä, vältän repäiseviä liikkeitä ja salilla olen jättänyt vatsalihasliikkeet vähemmälle. Eli jonkinlailla kuitenkin tietoisesti suojelen mahdollisesti alkanutta elämää.

Heh... on täs tullu sitä jo monta kertaa turhaan suojeltua...mutta ehkä joskus ei mene hukkaan.



juurikin niillä viikoilla jälleen varovaisemmin elävä babyunelma

Vauvaa on yritetty saada alulle kohta 3 vuotta, eikä mun elämä muutu enää kahden piinailuviikon aikana mitenkään. Yrityksen alkuaikoina elin aina oviksesta menkkoihin niinkuin olisin raskaana vältellen alkoholia ja syömällä terveellisesti.



Ei varmastikaan ole terveellisä vetää lärvejä tuona aikana, mutta ei se taida kovin viisasta olla muutenkaan!

jatkan minä! En erityisesti välttele mitään ruoka-aineita ja alkoakin otan, jos sellainen tilaisuus sattuu. Harvoin alkoa yleensäottaen juon.



Raskausaikaiset ruoka-aine rajoitukset on suosituksia. Niitä on tietysti hyvä noudattaa, mutta ei kannata ottaa paniikkia jos on syönyt edellisellä viikolla kraavilohta ja huomaakin olevansa raskaana. Toisekseen Suomessa suositellaan välttämään maksaa, kun taas Ruotsissa sitä suositellaan syötäväksi raskausaikana. Kalojen syönnin suhteenkin on eri suosituksia eri maissa :)



Liikuntaa ja seksiä saa harrastaa raskausaikanakin niin paljon kun jaksaa ja tuntuu hyvälle, niin miksi rajoittaa elämäänsä tämän suhteen ennen kun tietääkään olevansa raskaana? Aerobicciä, saliharjoittelua voi jatkaa vielä mahankin kanssa jos hyvälle tuntuu. Yleensä suositellaan että h 25 jälkeen ei enää mitään pomppivaa ta raskasta repivää liikuntaa, mutta aina siis tärkeä kuunnella omaa kroppaa! Kävelyä ja uintia voi harrastaa niin pitkään kunnes lapsivesi on tullut. Kävellä toki voi tämän jälkeenkin, mutta uimahalliin ei enää kannata mennä tulehdusriskin takija!!



Huoh. Tulipa taas vuodatettua oikein kunnon pläjäys! :D Niin ja muistakaamme, että jokainen tekee niin kuin parhaakseen näkee!



T:Remukka

Normaalia elämää aion jatkaa, vaikka toisen lapsen yritys on menoillaan. Ensimmäistä odottaessa harrastin liikuntaa (kuntosali, lenkkeily, kuntonyrkkeily) entiseen tapaan ihan synnytykseen asti, nostelin tavaroita niin kuin ennenkin (mitä nyt kasvanut maha ei haitannut) ja söin melkein kaikkea.



Mitä jätin pois: alkoholin ja maksaruoat. Alkoholia en muutenkaan nauttinut runsaasti ja maksasta en tykkää. Graavia kalaa, homejuustoja ja raakoja vihanneksia söin niin kuin ennenkin, tosin graavia kalaa vain pari kertaa.



En oikein ymmärrä, miksi raskaana ollessa pitäisi olla ylivarovainen, kun esim. minulla (ja mahdollisella sikiöllä) on suurempi todennäköisyys kuolla päivittäisellä työmatkalla autoillessa kuin ruokamyrkytykseen tai liikarasitukseen? Asioita pitäisi joskus katsella hieman suuremmallakin mittakaavalla, sillä murehtia ja huolehtia ehtii sitten kun lapsi kasvaa. Maailma on vaaroja täynnä.



Raskaus ei ole sairaus vaan iloinen asia, mistä pitäisi nauttia, mutta kukin tavallaan. Toiset ovat varovaisia ja toiset taas (ehkä minäkin?) liian huolettomia.

hyvä aloitus!! Minäkin mietin justiinsa eilen näitä aivan samoja asioita, joita ketjun aloittaja ja te muut vastaajat!



Minulla on reilun viikon päästä lauantaina iltajuhlat, jotka eivät varmaan ole mehujuhlat... Se ilta onkin mietityttänyt. Hitsi, ja vielä on magneettikuvauskin edessä. Mitä tähän sanotte? Onko kenelläkään ollut tällaista kuvaustilannetta?