Imetys ja raskaus?

Lopetin imetyksen, kun esikoinen oli 11 kk ja olin kolmannella kuulla raskaana tuolloin. Neuvolatäti sanoi, että imetyksen lopettaminen on suositeltavaa, että sulla riittää energiaa itsellesi ja masuvauvan kasvamiselle. Mutta tiedän kyllä, että jotkut ovat imettäneet koko raskausajankin. Joskus imetys voi aiheuttaa supistuksiakin, joten sekin on yksi syy miksi neuvolassa saatetaan suositella imetyksen lopettamista.

Eli täällä yksi lapseton ottaa osaa keskusteluun:).

Minä olen keskustellut imetystukihenkilön kanssa tästä asiasta ja hän sanoi, ettei imetyksen lopettamiselle ole tarvetta JOS imetys ei supistele kohtua, eikä ole keskenmenon riskiä. Mikäli oma vointi sallii ja imetys tuntuu hyvältä niin siitä vaan.



Mun käsitys on se, että neuvolan tädit siksi kehottaa luopumaan imetyksestä, koska ajatus siitä, että on raskaana ja imettää voi olla outo.



Itse jos/kun saan lapsen ja jos imetys onnistuu, aion imettää kyllä, vaikka tulisinkin raskaaksi pian uudelleen. Edellyttäen siis, että oma vointi sallii sen ja imetys onnistuu.



Joskushan siinä voi käydä niin, ettei lapsi halua enää imeä, kun raskaushormonit muuttaa maidon makua.



Tämä oli nyt minun näkemys asiasta, ymmärrän kyllä, että asiat voivat muuttua kun lapsen jos joskus lapsen saan ja joidenkin mielestä en varmaan tiedä asiasta mitään kun olen lapseton, mutta ajattelinpa, että tuon esiin oman näkemyksen:)

Tulipa pitkä viesti, toivottavasti jaksat lukea.

Kitteni

omakohtaista kokemusta mulla on ekan imetyksestä kun odotin toista. Lopetin raskausviikoilla jotain 13+ kun esikko täytti vuoden.



Nää on enemmän mutu-tietoa, tosin lueskelin aiheesta silloin myös. Musta tuo on hyvä, että tekee just miltä iteltä (ja lapsesta) parhaiten tuntuu. Jos supistelee niin kyllähän sen vuoksi sitten lopettaakin imetyksen, maalaisjärjellä ajatellen. Käsittääkseni aika usein neuvolan neuvot on kyseisen tätin omia käsityksiä, sen huomasin kun yhdessä raskaudessa oli eläkeikää hipova täti ja sitten vaihtui itseni ikäiseen. Eri neuvoja tuli...



Imetystä ja odotusta yhtä aikaa on verrattu rankkuudeltaan kaksosraskauteen, sen verran vie äidiltä energiaa. Kyllä sen huomasi silloin. Että itsestä pitää pitää hyvää huolta että sen jaksaa. Esim kun odotin kolmatta, ei olisi tullut mieleenkään alkuraskauden väsymyksessä enää imettää ketään kun oli niin väsynyt. (Raskaus alkoikin onneksi vasta kun olin jo lopettanut kakkosen imetyksen.) Tuossa edellisessä raskaudessa ei sitä väsyvaihetta ollut, jolloin jaksoin hyvin. Mutta esim myös rinnanpäät voi esittää vastalauseita kyseisestä puuhasta, muistaakseni olivat kyllä kohtalaisen kipeät siinä jossain vaiheessa.



Että omien tuntemusten mukaan.

en siis ole raskaana vielä (tai siis testiä en ole tehnyt) mutta toista yritetään ja menkkojakaan ei nyt ole kuulunut...

Olen lukenu, että se on sama hormooni (eli oksitosiini), joka käynnistää synnytyksen ja aiheuttaa maidon nousua. Siis keskenmenon riski on kait suurempi, kun imettää.



Toinen hyvä pointti on tuo äidin jaksaminen. Imetys vie paljon energiaa ja ainakin itse olen ollut molempien lasten alkuraskaudesta ihan umpiväsyny!