Teidän kuumeilunne
taitaa olla ympäristön tuho. Kovasti ihmiset tälläkin palstalla pohtivat, että miksi haluavat sen kolmannen, neljännen, viidennen jne, ja pähkäilevät että riittääkö rahat, jaksanko yövalvomisia...
Missä on pähkäily siitä, kestääkö ympäristö? Oikeesti, meitä on täällä jo liikaa.
Mutta kun mä haluun..., kuulen miljoonan äänen sanovan nyt.
Ja sitten vielä moititaan vapaaehtoisesti lapsettomia itsekkäiksi. Huoh.
Kommentit (9)
tavoittaa vauvakuumeilijat. Tupakoijat, autoilijat, sähkönylikuluttajat tavoittaa muilta palstoilta, kirjoitan heille sinne. Toki heitä voi olla täälläkin. Tervehdys ja mietintämyssy päähän niillekin, jotka tunnistavat itsensä näillä edellä mainituilla määreillä.
Enpä muuta sano, kuin että taitaa se ylikansoittumisen ongelma olla jossain muualla kuin kotisuomessa ja toisekseen: onko täällä joku moittinut vap.eht.lapsettomia itsekkäiksi? En minä ole ainakaan moisia kommentteja nähnyt, että se siitä. Jatkan kuumeilua (ensimmäisen).
Hyvää sunnuntain jatkoa kaikille tasapuolisesti! :)
Fertiensis <3
..mutta kannattaisi siirtyä varmaan kehitysmaihin valistamaan, missä syntyvyys on OIKEASTI ongelma. Siellä sellaisetkin, jotka EIVÄT halua tulla raskaaksi raskautuvat, mutta täällä suomessa yleensä vain rakautta tosissan yrittävät (ja ei meistäkään kaikki). Kaikenlaiset mielipiteet ovat toki sallittuja, mutta aika marginaalista puhutaan, jos syytetään Suomen synnyttäjiä ympäristö uhasta!
lapset harvoin elävät niin pitkään että ehtisivät kuluttaa ympäristöä niin paljon kuin meidän lapsemme; he eivät todennäköisesti ajele tulevaisuudessa autoilla, kuluta maailman ruokavaroja omaan lihomiseensa, roskaa, tuhlaa sähköä jne.
En niinkään ajatellut provota, vaan oikeasti kysyä, ajattelevatko ihmiset neljättä, viidettä ja ties kuinka monetta lasta tehdessään ympäristön tilaa.
tehdä ympäristötietoisia valintoja elämässäni ja lasten elämässä; kestovaipat, lähiruoka, ei turhaa autolla ajelua, kierrätys ym ym.
Mutta tuntuu että se mitä minä teen on yksi kärpäsen paska niin kauan kuin isot maat eivät tunnusta ongelmia ja oikeasti tee jotain.
En tosiaan osaa ajatella lapsilukua mietittäessä niin pitkälle, yritän opettaa lapsilleni ekologisia elämäntapoja. Ikinähän ei tiedä mitä tuleva tuo tullessaan!
...hakkaavat sademetsät..., myyvät luonnonrikkaudet meille teollistuneille, jotta me päästään köröttelemään tila-autoillamme.
Edelleen -aika kaukaa haettua siis :)
kaukaa haettua viettää autotonta päivää? Merkkaako pikkuruisen Suomen autoton päivä mitään?
Onko kaukaa haettua yrittää käyttää mahdollisimman vähän sähköä? Syödä lähiruokaa? Rummuttaa ympäristöasioiden puolesta oikealle ja vasemmalle niin kauan kuin henki pihisee? Rummuttaa siitä kaikille; tupakoijille ja tupakoimattomille, lapsellisille ja lapsettomille, autollisille ja autottomille?
Sitä suuremmalla syyllä haluan säästää jotain jälkipolvillekin, kun oma kasvaa mahassa :-) Eiköhän se ole niin, että vastuu ympäristöstä kuuluu meille kaikille, lapsellisille ja lapsettomille, eikä vain yritetä vierittää syytä " isoille maille" tai " kehittyville maille" .
Kokemukseni mukaan juuri isot perheet ovat niitä, joissa muut arvot kuin raha ja kulutus ovat tärkeitä - jo taloudellisista seikoista. Nämä perheet elävät säästäväisesti ja siis ympäristönkin kannalta järkevästi, eivät tuhlaa autoihin, omakotilinnoihin, etelänmatkoihin yms. Juuri näiden suurperheiden lapset oppivat, että raha ei kasva puussa ja että omista mielihaluista on tingittävä kokonaisuuden vuoksi, minkä lisäksi oppivat myös ottamaan toiset ihmiset huomioon.
terveisin kalliope rv 14+3, ensimmäistään ja luultavasti ainoaa odottava mutta suurperheestä kotoisin!
Entäs he? Entäs he, jotka käyttävät sähkö miten sattuu, eivät kierrätä ja heittävät roskat maahan? Entäs he, jotka polttavat tupakkaa? Tai juovat kahvia?
Ymmärrän pointtisi oikein hyvin ja olet rohkea kun tulit sen nimimerkilläsi tänne kirjoittamaan. Maailman pelastaminen on oikeasti pieniä tekoja ja valintoja.