Lue keskustelun säännöt.
Alkoholinkäytöstä... Näin juhannuksen kunniaksi...
20.06.2015 |
Miten usein ja mihin kuntoon asti teidän perheessä aikuiset käyttää alkoholia?
Entäs kun mietit niitä tuttujasi, jotka teininä/parikymppisinä bilettivät ja joivat reippaahkosti, niin miten heidän juomakäyttäyminen on muutunut kun ikää on tullut lisää?
Itseäni kyllästyttää mieheni juominen, todella paljon. Siis juomistyyli, ei niinkään ole mitään jatkuvasti kittaavaa sorttia, mutta välillä haluaa "tyhjentää pään" juomalla ja käymällä viihteellä. Tätä tapahtuu ehkä kuukauden - parin välein nykyään. On ollut vähän erilaisia jaksoja tässä asiassa.
Miehen kanssa alettiin seurustella jo alle parikymppisinä ja nyt ollaan lähes nelikymppisiä. Nuorena ajattelin, että alkoholin käyttö juhliessa kavereiden kanssa ja omien rajojen hakeminen siinäkin kuuluu tavallaan ikään. Noh, mieheni siinä n. 25-v. -> rauhoittuikin juomisen suhteen ja sanoi ettei kaipaa enää sellaista, baarit on nähty. Eleltiin muutama vuosi rauhallista elämää (kävi mies joskus viihteellä, mutta hyvin harvoin), mentiin naimisiin ja saatiin lapset ym.
Sitten tuli työstressiä, oli rankkaa kun pienet lapset ja työt, kotityöt päälle. Miehen piti yhteen aikaan päästä "nollaamaan" liki joka viikonloppu. Siitä oon aina pitänyt kiinni, että lasten nähden EI juoda, joten on hoitanut asian muualla mun ollessa lasten kanssa. Mutta paljon on juonut ja nukkunut seuraavan päivän. Nykyään onneksi juominen on sellaista "vain" noin parin - muutaman kk:n välein tapahtuvaa, mutat silloin kun juo, niin siis tosiaan myös juo. Ei edes yritä tuntea rajojaan juomisen suhteen vaan sitä parempi mitä enemmän viinaa ja hän tuntuu oikein arvostavan sitä että juodaan sammumiseen saakka.
Nyt lapset on jo isompia ja käydään miehen kanssa välillä kahdestaankin viihteellä (pari krt vuodessa) ja mua tympäsee aikalailla mieheni juomistyyli ja sen seuraamukset. Mieheni haluaa siis juoda paljon. Alkuun parin olusen jälkeen on seurallinen ja mukava, sitten lisää viinaksia saatuaan muuttuu riitaa haastavaksi machomieheksi. Oikein siis hakee sitä riitaa, milloin musiikki on vääränlaista, jonkun tutun luonne alkaa ärsyttää, milloin minä en ole tarpeeksi rempseällä tuulella ja juo tarpeeksi ym. Yleensä ilta päätyy siihen, että mies on haastanut riitaa siihen pisteeseen, että saanut tappelun aikaan tai sitten häntä on jouduttu estelemään ettei mene tappelemaan jonkun kanssa tai sitten on saanut jonkun/jotkut itkemään. Seuraava päivä miehellä meneekin sitten tosiaan nukkuessa, mutta ai että kun oli rentouttavaa kun sai purettua patoutumiaan ja nollattua päätä.
Ja mieheni on siis korkeasti koulutettu, liki nelikymppinen, normaaliarjessa itsensä hillitsevä perheen isä.
Alkaa tuntua, etten halua miehen kanssa enää lähteä iltoja viettelemään. Itse asiassa koko juominen ja biletys tympii itseäni yhä enemmän ja sellaisen sijaan on alkanut kiinnostaa esim. käsityöt, puutarha, hengelliset asiat/kirkko, ihmissuhteet, sukulaissuhteet, tervehenkinen liikunta, ravinto ym. elämäntavat.
Mutta mies se haluaa päästä viihteelle ja haluaa minut mukaan aina välillä (nyt kun lapset on jo sen verran isoja, että viitsii pistää yökylään) ja tuntuu kuin miehen puolelta tulisi paine, että munkin kuuluisi juoda enemmän ja bilettää villimmin.
Kyllästyttää.
Mites teillä?
Kommentit (25)
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 18:57"]
No kuulostaa aika karsealta näin alle kolmikymppisenkin korvaan, ja vielä pahemmalta ettei ikinä edes kadu noita riidanhaastamisiaan ym.
[/quote]
Kyllä hän niitä välillä sitten selvinpäin katuu. Siis pahimpia loukkaamisiaan katuu, johonkin rajaan saakka tuntuu pitävän suun soittamistakin ihan normaalina kännikäytöksenä ja oikeutettuna, koska syy oli niissä muissa, jotka saivat hänet suuttumaan. Tietää kyllä lyhyen pinnansa kännissä ja morkkis on silloin tällöin pahakin ja tosiaan rajoittaa sitten jonkun aikaa illanviettojaan, mutta eikös sitä taas jossain vaiheessa tule tarve rellestää ja "nollata".
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on puhunut (ollaan asiasta PALJON juteltu), että välillä tuntuu, että on vaan PAKKO päästä nollaamaan. Sen jälkeen onkin sitten kieltämättä pinna vähemmän kireällä vrt. jos ei kävisi ryyppäämässä ja (huonon omatunnon vaivaamana ryyppyreissusta) osallistuu yleensä jonkin aikaa erittäin tunnollisesti lasten ja perheen elämään tehden extrajuttuja ym.
Onko teillä kaikilla + miehillänne siis juominen hyvin hillittyä? Ei kellään teistä tai tutuistanne samaan tyyliin kuin miehelläni?
ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 19:09"]
Mies on puhunut (ollaan asiasta PALJON juteltu), että välillä tuntuu, että on vaan PAKKO päästä nollaamaan. Sen jälkeen onkin sitten kieltämättä pinna vähemmän kireällä vrt. jos ei kävisi ryyppäämässä ja (huonon omatunnon vaivaamana ryyppyreissusta) osallistuu yleensä jonkin aikaa erittäin tunnollisesti lasten ja perheen elämään tehden extrajuttuja ym.
Onko teillä kaikilla + miehillänne siis juominen hyvin hillittyä? Ei kellään teistä tai tutuistanne samaan tyyliin kuin miehelläni?
ap
[/quote]
Jotenkin huolestuttavaa jos ei keksi muuta nollauskeinoa kuin täyden kännin... Siitä kannattaisi varsinkin miehen tilanteessa päästä eroon, jos suvussa on runsaasti alkoholisteja.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 19:09"]
Mies on puhunut (ollaan asiasta PALJON juteltu), että välillä tuntuu, että on vaan PAKKO päästä nollaamaan. Sen jälkeen onkin sitten kieltämättä pinna vähemmän kireällä vrt. jos ei kävisi ryyppäämässä ja (huonon omatunnon vaivaamana ryyppyreissusta) osallistuu yleensä jonkin aikaa erittäin tunnollisesti lasten ja perheen elämään tehden extrajuttuja ym.
Onko teillä kaikilla + miehillänne siis juominen hyvin hillittyä? Ei kellään teistä tai tutuistanne samaan tyyliin kuin miehelläni?
ap
[/quote]
Jotenkin huolestuttavaa jos ei keksi muuta nollauskeinoa kuin täyden kännin... Siitä kannattaisi varsinkin miehen tilanteessa päästä eroon, jos suvussa on runsaasti alkoholisteja.
[/quote]
Juu, totta. Harrastaa kyllä liikuntaakin ym. mutta tuntuu toi kännääminen olevan mieluisin ja täydellisin? =( tapa nollata.
Siis eletään noin muuten normaalia perhe-elämää. Käydään mökillä, mies ajelee nurmikkoa ja hakkaa halkoja, käydään yhdessä lenkillä, perheen kanssa kyläilemässä, mies käyttää lapsia välillä ilman minuakin esim. uimassa tai pyöräilee niiden kanssa tms.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen huomaa kyllä selvästi, että mitä stressaantuneempi mieheni on, sitä suurempi tarve kännätä ja sitä riidanhaluisempi ja sammumiseen saakka juovempi on.
Ehkä yllättäen kännireissun jälkeen on sitten rauhallinen ja "nollattu", hyväntuulisempi ja pitkäpinnaisempi selvin päin arkea elellessään eli ihme kyllä moinen keino tuntuu tehoavan miehen omaan pääkoppaan ja sen rauhoittamiseen, niin inhottava kuin koko asia onkin.
ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 19:17"]
Kunnon WT-meininkiä
[/quote]
Jep. Ei uskoisi että asutaan omakotitalossa hyvällä alueella ja mies on hienossa asemassa työssänsä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 19:20"]
Sen huomaa kyllä selvästi, että mitä stressaantuneempi mieheni on, sitä suurempi tarve kännätä ja sitä riidanhaluisempi ja sammumiseen saakka juovempi on.
Ehkä yllättäen kännireissun jälkeen on sitten rauhallinen ja "nollattu", hyväntuulisempi ja pitkäpinnaisempi selvin päin arkea elellessään eli ihme kyllä moinen keino tuntuu tehoavan miehen omaan pääkoppaan ja sen rauhoittamiseen, niin inhottava kuin koko asia onkin.
ap
[/quote]
Selviä ongelmakäytön merkkejä.
-Juo sammumiseen asti
-Tulee aggressiiviseksi
-Tarve nollata vain kännillä, muuten on ärtyisä.
-Pitää alkoholia niin tärkeänä että paska käyttäytyminen kännissä on ok mielestään .
Ei monikaan jolla ongelma on, ole puistopultsari vaan suurin osa on ihan töissä ja kulissit toimii.
Sinäkin ap toisaalta toimit tuon ongelmakäytön mahdollistajana. Näin ulkopuolisena kun lukee viestiketjua, niin alkuun ensit kerrot ongelmasta ja siitä kuinka ikäviä tapahtumia tämä aiheuttaa, ja ennen kaikkea mitä tunteita se sinussa herättää. Sitten kun muut kommentoivat, että ei tuollainen ole normaalia ja miehellä selvästi on alkoholinkäytön suhteen ongelma (vaikka joisikin kerran kuussa-kahdessa), niin alat toisaalta hieman puolustella miehen käytöstä: Kyllä mies sittenkin katuu välillä selvinpäin, ja on "nollauksen" jälkeen hyväntuulinen, ehkä hän vain tarvii tuon "nollauksen" jotta jaksaa jne.
Mitä tulee tuohon kysymykseen, että miten muiden miehet tekee, niin omasta puolesta voin sanoa etten ole täydellinen eikä miehenikään, ja molemmilla tapahtuu ehkä semmoset perskännit kerran vuodessa, jota hävetään pitkään ja ei todellakaan oteta uusiksi pitkiin aikoihin. Kummallakaan ei ole tarvetta "nollata" vaan kyseessä on aivan puhtaasti esim bileilta kavereiden kesken, jossa ei osata arvioidan omaa juomista. Viina on viisasten juoma, ja ei olla kyllä aina viisaita, vaikka pääsääntöisesti alkoholinkäyttö (jota tapahtuu n. kerran kuussa) jää kahteen annokseen. Erona mieheesi on myös se, että ollaan lapsettomia ja kolmikymppisiä. En voisi kuvitella itseäni vetävän samanlaisia perskännejä nelikymppisenä kun meillä on lapsia (yritämme lasta), enkä todellakaan voisi kuvitella nytkään tekeväni sitä säännöllisesti "nollaus" mielessä. Erona on myös se, että kumpikaan ei ikinä haasta riitaa kenenkään kanssa päissään. Jos haastaisi, niin eiköhän alkon käyttö jäisi lopullisesti pois. Ei alkoholi ole mikään hyvä syy menettää ihmissuhteita ja loukata toisia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitoksia 21 + 22 ja muutkin.
Olihan noissa vastauksissa ajattelemisen aihetta, mitä toivoinkin saavani.
ap
Hyi! Mun exässä oli havaittavissa vastaavia merkkejä (toki välillä joi kohtuudellakin), onneksi juttu jäi lyhyeen yhdessäasumiseen. Joskus kävi mielessä, että kuvaisin kännistä, hävettävällä tavalla käyttäytyvää ääliötä ja näyttäisin videon kun on selvinnyt. Ei ne tajua miten nolosti ne toimii!
Mutta joo. Jos mies muuten ok, niin antaisin mennä vetämään kännejään, mutta itse en mukaan lähtisi ollenkaan. Ja jos juominen jossain vaiheessa muuttuisi tiheämmäksi, harkitsisin jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi vittu mitä jeesustelua, eiköhän ap mene vaihtoon jossain vaiheessa ihan miehen toimesta, kun on panta noin kireällä. Kerta kuukauteen on ihan ok tahti,. Rasittavia moraalinvartijoita 2000-luvulla. Yleensä nää kaikkein kireimmällä pantaa pitävät ovat vielä vähän yksinkertaisia ja tylsiä ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en käytä ollenkaan ja mies käyttää pari kertaa vuodessa. Ei ole halua eikä kiinnostusta juoda.
Mikä *voimasana* siin on, et mammat poraa palstalla, eikä puhu ongelmista ukkojen kanssa!?
Meillä käytetään se pari olutta/viinilasia viikkotasolla. Ei tarvetta ns. nollaukselle, krapulassa en ole ollut vuosiin tai juonut itseäni muistittomaksi edes nuorena.
Otetaan vähän enemmän pari kertaa vuodessa jos lapsi on mummolassa. Silloinkin juominen on sellaista että jutustellaan myöhään yöhön viinipullo pöydällä. Koskaan ei ole mitään kännirähinää tai ns kännejä muutenkaan. Baareissa ei kumpikaan viihdytä ollenkaan.
Me ollaan nelikymppinen pariskunta. Emme juo koskaan itseämme humalaan asti, vaan illanistujaisissakin pari riittää. Nuorempana juotiin molemmat kunnolla, mutta jälkikasvun tullessa tehtiin yhteinen päätös, ettei enää kännätä, koska ei haluta ikinä erota, eikä haluta olla huonoja vanhempia.
Aika perinteistä suomalaista menoa. En pidä harvinaisena.
Saattaa kehittyä alkoholismiksi isompien huolien osuessa kohdalle.
Lisään, että itse ihan mielelläni juon silloin tällöin esim. pari lasillista viiniä tai pari - kolmekin siideriä fiiliksen mukaan, mutta siis vain silloin tällöin harvekseltaan + ilman pakkoa tehdä niin ja en todellakaan änkyräkänniin.... Nuorena sekin (änkyräkännit) on kokeiltu myös mun osalta ja en näe "kunnon kännäämisessä" itse mitään hohdokasta, en halua sellaista.
Baarissa käyminenkin joskus on ihan ok (tosin pärjään kyllä ilmankin), mutta sillain että saisi olla oman fiiliksen mukaan (mulla ehkä 24 - 1 asti) eikä niin että on paineita bilettää villisti "pilkkuun asti".
Tota pilkkuun asti biletystä harrastin miehen kanssa parikymppisenä joskus ja silloin se oli hauskaa (kokeilua), mutta en oikeasti enää jaksa ja evvk.... Mies sen sijaan asettaa mulle selvät paineet asiasta ja on pettynyt kun en osaa enää pitää hauskaa.
No enpä kyllä edes "uskalla" juoda paljoa, kun aamuyöhän menee miestä paimentaessa ja huolehtiessa että löytää kotiin jne.
ap
Kiitos vastauksista, itse olen miettinyt samantyylistä ratkaisua kuin 8. Ei oikeasti huvita lähteä mosiin enää ollenkaan. Toisaalta olisi kyllä kiva nähdä yhteisiä ystäviä, mutta inhottavaa kun joudun aina loppuyöstä häpeämään yleensä miestäni heidän edessään (moni on ääneen ihmetellyt mieheni käytöstä) tai porukasta riippuen sitten itseäni kun en solju tarpeeksi villisti porukan mukaan (tosin noi villit bilettäjät on lähinnä miehen kavereita, mulle enemmänkin tuttavia).
En viitsi asian vuoksi erotakaan, koska mies ei kuitenkaan juo lasten nähden ikinä ja arki on ihan ok. Lapsilla on ihan kiva perhe eikä mies kuitenkaan kittaa viinaa viikottain tai yleensä ei edes kuukausittain.
Kyllä se mieheni onkin joskus "nenä poskella" tullut kotiin tapeltuaan kun on ilman mua ollut rellestämässä ja on rikkonut välejään joihinkin ihmisiin kyllä. Joskus katuu tuollaisen reissun jälkeen eikä pidempään aikaan käy, mutta sitten taas jossain vaiheessa innostuu viipottamaan viihteellä.
Miehen suvussa on alkoholismia sekä isän että äidin puolella. Suvussaan on myös mm. alkoholin vuoksi tehtyjä arvioeroja jne. Sitä mietin, että osaksi on varmaan kulttuurisidonnaistakin. :( Itse tosin liittäisin enemmän nuoruuteen/opiskelijaelämään? joka meillä on kyllä ohi jo.
ap