Äitienpäivä ja vaikeat välit omaan äitiin
Taitaapa olla meilläkin kyseessä se perustarina, eli äitini oli alkoholisoitunut ja kohteli meitä kännissä todella, todella huonosti. 17-vuotiaana muutin pois kotoa kunnon teiniuhmalla ja päätin etten ikinä enää ota yhteyttä äitiin. Minun elämässäni on mennyt oikein hyvin, tapasin ihanan miehen, sain hyvän työn ja meillä on nyt pieni vauva. Äiti ei ole vauvaa eikä miestä tavannu.
Äiti on säännöllisesti yrittänyt ottaa yhteyttä puhelimitse ja viesteillä (kerran-psri vuodessa) ja nyt viimeisimmän tiedon mukaan hän on ollut vuoden raittiina ja tavannut miehen ja heillä on häät suunnitteilla. Hän tietää vauvastani (sukulaiset juorusi) ja on vauvan syntymän johdosta lähettänyt meille kukkia.
Nyt sitten harkitsen äitienpäivän kunniaksi yhteydenottoa.
Samassa tilanteessa olleita? Miten hoiditte tilanteen? Miten äiti reagoi? Ja mikä tärkeintä, miten itse reagoitte?
Ota vaan yhteyttä.