Miksi eläimet ns. pitävät minusta?
Siis kiehnäävät, tulevat luokse, vaikkapa joku vieras kissa pelkää kaikkia muita vieraita paitsi minua. Omat koirat kipittävät koko ajan perässäni, jopa hyötyeläimet ovat minusta kiinnostuneita ja paljon kesympiä kuin muiden kanssa.
Samaa en voi sanoa ihmisistä. Ihmisten kanssa en saa sellaista hyvää kontaktia kuin harvoin.
Kommentit (5)
Mä olen myös ihmisten keskuudessa väheksytty eikä mua oikeastaan huomata tai oteta silleen huomioon ollenkaan. Eläimet taas kokevat mut ihan eri tavalla, kiinnostuneina ja kontaktialttiina. En tiedä syytä.
Rauhallinen luonne, tai kenties miellyttävät ja rauhoittavat kehon feromonit? Olen samanlainen kuin ap.
Vanha ketju mikä tuli hakukoneella vastaan.
Olen itse huomannut saman ja keksinyt syynkin.
Eläimet vaistoavat stressin ja pakenevat. Jos taas olet empaattinen, rauhallinen ja ennen kaikkea läsnäoleva ja kiireetön, niin eläimet eivät lähde karkuun.
Ihmiset ovat toinen luku. Ihmiset vieroksuvat "vastavirtaan kulkijoita" eli kaikkea erillaista, kuten stressittömiä ja kiireettömiä ihmisiä. Tämä vain siksi, että suurinosa ihmisistä elää ja suorastaan palvoo kiireyttä. Kiire pitää läsnäolon tuomat aidot tunteet loitolla. Kiire ja lääkkeet sekä kipeät defenssit jäävät tiedottomien ihmisten ainoaksi tiedetyksi ja normaaliksi "co-op;ing - mekanismiksi.
Jos opit läsnäoloa ja se tuo mukanaan ihmisten kipuilua/vieroksuntaa, älä välitä.
Mulla sama ilmiö enkä tiedä myöskään syytä. Ihmisten parissa olen aina ollut kiusattu ja halveksittu tai yksin jätetty. Elänkin hyvin erakkomaisesti kun en ole puolisoa tai ystäviä koskaan saanut.
Mutta eläimet ovat aina minusta tykänneet. Osansa on ehkä sillä kun olen ns. tylsä ihminen, sellainen hyvin rauhallinen ja tyyni, kai ne vaistoavat jotenkin sen että tuolta tyypiltä ei tarvi pelätä mitään nopeita odottamattomia liikkeitä. Olen ottanut jopa kuvia instaan linnuista kun ne laskeutuvat ottamaan pähkinää kädestäni, mitä ihmiset ihmettelee että miten ne siihen tulee. Kun jaksaa rauhallisena paikallaan odottaa niin kyllä ne vaan tulee.