Yhden lapsen vanhemmat

Vahinko kävi. Tosin ajattelinkin, että lapsi olisi joskus kiva. Ja päätettiin etukäteen, että jos lapsi joskus tulee, niin yksi riittää.

Enemmän oli suunnitelmissa seitsemästä puhuttiin.

Synnytys nyt oli vaan niin hirveä, että mies sanoi, että ei enempää. Olin samaa mieltä. Ollaan ihan tyytyväisiä 

Yksi lapsi on ja koko ajan yritetään toista :)

Ekaa lasta odotan, sitten haluan heti sterilisaation. Jos mieli muuttuu ja haluamme myöhemmin lisää lapsia, voimme adoptoida.

[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 14:21"]

Ekaa lasta odotan, sitten haluan heti sterilisaation. Jos mieli muuttuu ja haluamme myöhemmin lisää lapsia, voimme adoptoida.

[/quote]

Mistä tiedät, että saat adoptioluvan..?

Emme tienneet että haluamme yhden lapsen. Ajattelimme että 2-3 lasta voisi olla passeli. Eka vuosi lapsen elämästä ajateltiin näin. Sitten se alkoi pikkuhiljaa kypsymään ajatus että yksi on hyvä. Nyt tuo yksi on 4v ja en nyt koskaan sano ei koskaan, mutta emme ole enää ajatelleet että pitäisi enempääkään olla. Ei siis ole edes suunnitteluasteella. Katsotaan minne elämä vie!

Tää vain meni näin. Lapseni isä kuoli, uusi ei halua onia lapsia, vaikka tästä minun lapsestani on pitänyt aina huolta kuin omastaan.

[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 15:19"]Emme tienneet että haluamme yhden lapsen. Ajattelimme että 2-3 lasta voisi olla passeli. Eka vuosi lapsen elämästä ajateltiin näin. Sitten se alkoi pikkuhiljaa kypsymään ajatus että yksi on hyvä. Nyt tuo yksi on 4v ja en nyt koskaan sano ei koskaan, mutta emme ole enää ajatelleet että pitäisi enempääkään olla. Ei siis ole edes suunnitteluasteella. Katsotaan minne elämä vie!
[/quote]
Ajattelimme (ainakin minä) välillä aika pakonomaisesti että missä vaiheessa se toinen 'tehdään'. Se ei vaan koskaan oikeastaan tuntunut oikealta ja hyvältä samalla tavalla kun haaveilimme esikoisesta, siksi sitä yritystä ei koskaan aloitettu kun molemmat haluaa haluta yhtä paljon sitä lasta kuin ekaa. Sellaista tuskin miehellä enää tulee, enpä ole itsestänikään varma! Kaikki vauvatavarat on pistetty kiertoon jo 1.5v sitten ja nyt ollaan elelty tyytyväisinä kolmistaan:) Mikäs tässä!

Me ajateltiin että yksi tai ei yhtään. Ajateltiin siis että jos tärppää niin kiva, mutta ei aleta mihinkään hoitoihin ym. jos ei lasta kuulukkaan. Tärppäsi kylläkin sitten ekasta kierrosta ja ollaan oltu jo 6v onnelisia yhden lapsen vanhempia. Mieli ei ole vieläkään muuttunut lapsiluvun suhteen. Mielestäni jokainen tekee niin monta lasta kun rahkeet (henkiset/taloudelliset/mitä vaan) riittää :)

Ennen ensimmäistä kuviteltiin, että halutaan neljä lasta. Sitten kun ensimmäinen oli syntynyt, niin ajan kanssa tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että tämä yksi riittää. Vaikka ei hän ole ollut mitenkään vaikea lapsi, päin vastoin. Toisaalta emme ole olleet aktiivisia perhesuunnittelijoita. Ehkäisyä ei ole ollut käytössä ja silti niitä lapsia ei ole enemmän tullut. Jos ehdottomasti olisimme olleet useampia lapsia vastaan, varmaan olisimme käyttäneet ehkäisyä. Meillä on ollut tuuria sikäli, että tämä yksi on meille hyvin riittänyt, kun ei niitä luonnostaan ole enempää tullut.

Enemmän oli toiveissa. Toinen lapsi syntyi kuolleena, loput mennyt kesken jo alkuvaiheessa. :(

Etukäteen päätettiin että yksi riittää.