olen alistunut mieheni elämään:kuinka löydän itseni

Siinäpä se: mummoni aina myötäili miestään, mutta lopulta piti päänsä ja järjesti elämänsä haluamakseen. samoin äitini.

huomaan, että olen valinnut myöskin tällaisen ehdottoman miehen, mutta olen alistunut elämään siten, etten enää mieti mitä minä haluaisin. havaitsin juuri, että en tee kompromisseja vaan yritän noudattaa kaikessa mieheni ajatuksia ja tahtoa ja pitää sillä tavoin avioliittoni hyvänä. 

voin itse huonosti, olen kadottanut itseni niinkuin muumeissa osuvasti sanottiin. 

mitä teen nyt, että löydän ajatukseni, itselleni merkitykselliset asiat ja alan taas arvostaa itseäni ja koen elämäni jonkin arvoiseksi. huomaan alkaneeni masentua. tunnun, etten kelpaa omana itsenäni. lisäksi tuntuu, että joudun luopumaan liikaa ja hinta on liian kova, jotta meillä sujuisi miehen kanssa. aina, kun innostun jostain, saa hän minut lopulta luopumaan asiasta ja jään taas tyhjän päälle.