Erosin kirkosta - jännä fiilis
Olen aina suhtautunut hihhuleihin epäillen. Joten ovat vilpillistä porukkaa. No, periaatteessahan he voivat tehdä mitä tahansa, ja kaiken saa anteeksi, kunhan uskoo...
nyt otin asiakseni selvittää mitä eroamisesta seuraa ja mitä siitä ei seuraa. Eroakirkosta.fi sivut olivat muuten yllättävän asiallisesti kirjoitetut, vaikka ehkä kirkkoa voisivat mollatakin, syystäkin.
jokatapauksessa selvisi sekin, että jos alkaa kaduttamaan, niin kirkkoon liittyminen onnistuu vielä helpommin kuin eroaminen. Parilla klikkauksella.
niinpä irtisanouduin tuosta ev.lut. järjestöstä. Tuli hyvä ja rauhallinen olo.
taisin tehdä hyvän valinnan :)
Kommentit (14)
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 22:20"]
Paljonko saat palkkaa tästä jatkuvasta Eroa kirkosta -sivun mainostuksesta?
[/quote]
tällaisia vastauksia odotinkin...
ois kiva kuulla muidenntuntemuksia kun olette eronneet kirkosta.
Ehkä tiede selittäää joku päivä, mikä uskovaisia vaivaa.
Minulle oli itsestäänselvyys erota kirkosta heti 18-vuotta täytettyäni. Ei se ole tähän päivään mennessä herättänyt mitään kummempia tunteita, vaikka aikaa on kulunut ja elämää eletty.
Helluntailaisethan ei edes kuulu kirkkoon. Kirkko taas auttaa usein köyhiä yms. heikompiosaisia, joten kirkon olemassaolo on ihan hyvä juttu.
Eroamisestani on jo yli kymmenen vuotta, silloin piti vielä tulostaa eroamislomake ja lähettää postitse maistraattiin. Oli hieno tunne, ensimmäinen merkittävä ratkaisuni täysi-ikäisenä aikuisena.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 22:27"]
Helluntailaisethan ei edes kuulu kirkkoon. Kirkko taas auttaa usein köyhiä yms. heikompiosaisia, joten kirkon olemassaolo on ihan hyvä juttu.
[/quote]
Kannattaa tutustua kirkon varojen käyttöön. Vain hippusen puolikas menee hyväntekeväisyyteen... Ei sitä halunnut todeksi uskoa kun se minulle selvisi. Olin kanssa ajatellut kirkon olevan hyväntekijä. Kun kirkkoon vähän perehtyy, niin sehän on kiinnostunut vain omasta edustaan, uskonnon levittämisestä, lisätulennhankkimisesta, ja papit taistelee asemastaan kynsin hampain, alhaisinkin keinoin.
SPR tekee hyvää, kuten monet muut ei-uskonnolliset järjestöt. Kirkossa melkein kaikki raha menee uskonnon etujen ajamiseen tai sen harjoittamiseen. Ja pappien palkkoihin. SPRssä auttamiseen menee kaksikymmentä kertaa isompi osuus järjestön tuloista. Siinä kirkko on vain kalpea haamu vieressä..
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 22:22"][quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 22:20"]
Paljonko saat palkkaa tästä jatkuvasta Eroa kirkosta -sivun mainostuksesta?
[/quote]
tällaisia vastauksia odotinkin...
ois kiva kuulla muidenntuntemuksia kun olette eronneet kirkosta.
[/quote]
Olisiko siitä kaksinaismoraalistien tekopyhästä verovaroin ylläpidettävästä höpön-löpön ja ISO ISO valhe satuolentojen aivopesu ja pakkousko fanclubista erotessa heittäytyä vielä tunteelliseksi?
Minä erosin kirkosta viime vuonna laittamalla netissä ihan suoraan maistraatille eroilmoituksen. Se vasta helppoa ja nopeaa olikin, ilman välikäsiä :)
Mutta tunnelmat samat kuin ap:lla. Kevyt ja onnellinen olo. Voi kuulostaa hassulta, mutta saan hirveästi voimaa ja energiaa tästä omasta varmuudestani, siitä omasta sisäisestä tunteesta, että näinhän sen kuuluu ollakin. Uskon elämään, tähän yhteen. Uskon siihen, että ihmisen tehtävä on tehdä tästä elämästä hyvä itselleen ja muille.
Olen koko elämäni jotenkin ihannoinut kaikenlaisten uskovaisten uskon vahvuutta, sitä omistautumista asialle, yrittänyt itsekin tuntea jotakin sellaista. Huomaan silti teeskennelleeni, hampaat irvessä olen yrittänyt uskotella itselleni jotakin, koska en vaan pysty uskomaan kristillisten tai muidenkaan jumaliin, mihinkään yliluonnolliseen. Lopullisesti havahduin siinä vaiheessa, kun minun olisi pitånyt kertoa uskonnollisista asioista omille lapsilleni, tai siis kertona totena kristinuskon "totuus". En pystynyt.
Niinpä tein lopullisen päätöksen erota kirkosta. Kirkollisveron verran rahaa olen suunnannut siitä lähtien Unicefille, koska minulle oli alusta asti selvää, että en eronnut kirkosta rahan vuoksi. Väitän eläväni elämääni nyt jopa parempana (ja onnellisempana) ihmisenä kuin ennen, koska uskon ettei toista mahdollisuutta tehdä hyvää, kuin tämä elämä, enää tule. Olen vilpittömästi huolissani kovin uskovaisista ihmisistä (oli uskonto sitten mikä hyvänsä), ainakin jos uskonto näyttäytyy heidän elämässään voimakkaasti rajoittavana, tuomitsevana ja jollakin tapaa orjuuttavana tekijänä.
En ymmärrä mikä siinä voi tuntua yhtään miltään. Taas kerran käsittämättömiä tuntemuksia... Seurakunta on vaan yhdistys, ei se ole Jumala, ei edes kirkko ole Jumala, vaan rakennus. Jumalaan voi uskoa tai olla uskomatta kuuluu kirkkoon tai ei, usko on ihmisen henkilökohtainen asia joka kuuluu vain hänelle ja Jumalalle.
Jos eroaa kirkosta, se tuntuu samalta kuin eroaisi vaikka nypläyskerhosta.
Onko siinä jotain, et huomaa tulleensa huijatuksi nämä kaikki vuodet ja tajusi nyt lopettaa sen?
tai uskonto kun on huumetta, onni huumeesta eroon pääsystä?
oman elämän valinta. Oma oivallus, jota kotona ei kaikille opetettu?
Mäkin erosin tunti sitten. Olen kyllästynyt siihen, että yhteiskunta vie jo nyt palkasta neljänneksen ja ajattelin, että tämä on ainoa keino säästää. Yle-veroa vastaan ei voi taistella, mutta tätä voi. Voisipa vielä erota maksamasta toimitusjohtajien överipalkkoja ja kehitysapua niin olisin tyytyväinen.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 22:47"]
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 22:27"]
Helluntailaisethan ei edes kuulu kirkkoon. Kirkko taas auttaa usein köyhiä yms. heikompiosaisia, joten kirkon olemassaolo on ihan hyvä juttu.
[/quote]
Kannattaa tutustua kirkon varojen käyttöön. Vain hippusen puolikas menee hyväntekeväisyyteen... Ei sitä halunnut todeksi uskoa kun se minulle selvisi. Olin kanssa ajatellut kirkon olevan hyväntekijä. Kun kirkkoon vähän perehtyy, niin sehän on kiinnostunut vain omasta edustaan, uskonnon levittämisestä, lisätulennhankkimisesta, ja papit taistelee asemastaan kynsin hampain, alhaisinkin keinoin.
SPR tekee hyvää, kuten monet muut ei-uskonnolliset järjestöt. Kirkossa melkein kaikki raha menee uskonnon etujen ajamiseen tai sen harjoittamiseen. Ja pappien palkkoihin. SPRssä auttamiseen menee kaksikymmentä kertaa isompi osuus järjestön tuloista. Siinä kirkko on vain kalpea haamu vieressä..
[/quote]
SPR on huono valinta. SPR:n pomoilla on törkeän kovat palkat. Suuri osa lahjoitusvaroista valuu heille. En tosin kuulu kirkkoonkaan, mutta uskon kyllä Jeesukseen Vapahtajanani.
Hienosti kirjoitettu ja ajateltu. Kannatan lämpimästi ajatuksiasi. Ap.
ja muuten, nyt annnat hyväntekeväisyyteen paljon enemmän, koska kirkon veroista vain noin 2% menee hyväntekeväisyyteen...
Paljonko saat palkkaa tästä jatkuvasta Eroa kirkosta -sivun mainostuksesta?