Lapsuuden haaveammateista
Suurimmalla osalla meistä on lapsena ollut haaveammatti, harvempi meistä koskaan työskentelee sellaisena. Mikä oma haaveammattisi oli, ja mikä olet nyt ammatiltasi ? Itse haaveilin lastenlääkärinä, eläinlääkärinä tai yleislääkärinä toimimisesta, lähihoitajaksi päädyin, kun laiskalle ihmiselle selvisi lääkärin tutkintoon vaadittavien koulutusten kesto ja haasteellisuus. :D
Entäs teillä muilla ? Mistä haavrilit, miksi päädyit ?
Kommentit (12)
Haaveilin ratsupoliisina olosta, näyttelijän työstä, hevostenhoidosta ja eläintenhoitajan työstä.
Pitkään olin huoltoaseman kassa, nyt opiskelen lähihoitajaksi ja aijon jatkaa terveydenhoitajaksi.
Halusin lapsena ratsupoliisiksi.
Ei ole ammattia.
Haaveilin lapsena kemistin urasta. Ihotautilääkärini sanoi, että sovin vain "kynähommiin". Joten olen toimittaja.
3-vuotiaana ilmoitin rupeavani lääkäriksi ja rupesin lääkäriksi.
Halusin eläinlääkäriksi, mutta olen allerginen melkein kaikelle karvaiselle. Ihmislääkäriksi en ole halunnnut koskaan. Joku tiedemieshomma mulla kai oli ajatuksissani ja tulevassa työssäni saankin viilettää labratakki päällä pitkin yliopiston tai muun laitoksen käytäviä tiedettä tehden.
Halusin olla isona elämäntapaerakko, siis ei mitän varsinaista ammattia, mutta olisin elänyt yksinäni kokrvessa luontaistaloudessa ja varmaan siihen olisi kukunut kaikki aika. Tämän jälkeen ajattelin ryhtyväni luokanopettajaksi. Suunnitelma vaihtui tutkijanuraksivkun olin yliopistossa ja tajusin sen sopivan minulle. Siinä hommassa olen vieläkin.
2-3 vuotiaana ilmotin haluavani ambulanssiin töihin. Nykyisin on valmius tehdä sitä työtä, harmi vain, että 10 vuotta vanha kolari vei sen haaveen rpmukoppaan ikuisiks ajoiks. :(
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 23:13"]2-3 vuotiaana ilmotin haluavani ambulanssiin töihin. Nykyisin on valmius tehdä sitä työtä, harmi vain, että 10 vuotta vanha kolari vei sen haaveen rpmukoppaan ikuisiks ajoiks. :(
[/quote]
Saanko kysyä miksi näin :( ? Itsekin haaveilen ensihoidon työstä, en vaan uskonut niinkään paljon sen "erikoistumisen" työllistyvyytren, toisin kuin ihan perushoitajan.
-ap
Olen varmaan tylsä. Haaveilin eläinlääkärin ammatista ja sellainen olen nyt.
Vaik olen nainen ni halusin metallihommiin. No sille tielle sitä jouduttiin ja edelleen ollaan, Orimattilan pinkissä tehtaassa tehdään superia metalliduunia!
Lapsuuteni haaveammatteja olivat eläinlääkäri, kaupan kassaneiti, vaatekaupan myyjä, kokki, kilparatsastaja ja taiteilija.
Minusta tuli farmaseutti. Nyttemmin olen miettinyt, että jos kävisi aikuislukiossa lukion biologian ja fysiikan kursseja ja kokeilisi sittenkin päästä eläinlääkikseen. Onhan tuota ikää jo, mutta miksikäs ei?