Lue keskustelun säännöt.
Nyt se on loppu, olisi pitänyt olla jo kauan sitten
09.09.2014 |
Juopottelua.
Huutoa puhelimessa syistä, jota emme koskaan ymmärrä: ”olette itsekkäitä ahneita kusipäitä”, ”ette yhtään ymmärrä miltä minusta tuntuu”.
Mykkäkouluja syistä, joita meille ei kerrota.
Haukkumista takanapäin: ”eivät osaa kasvattaa lapsiaan”, ”hoitoon vievät liian nuorena”
Anteeksipyyntöjä - ei yhtään, koskaan, mitään. Jälkikäteen näihin ”huonoihin hetkiin” ei palata, ollaan kuin ei olisi mitään koskaan tapahtunut, eikä meilläkään ole ollut uskallusta riittävästi, että olisimme anteeksi-sanaa vaatineet.
Viimeisin oli nyt, kun hain lapset pois humalaisen mummin luota, joka huutaa lapsille (8- ja 10-vuotiaat): ”mitä pahaa minä teille olen tehnyt, kertokaa?”, ”Miksi lähdette ja jätätte minut, vaikka en mitään ole teille tehnyt?” Oli paiskonut ovia, kaatuskellut, itkenyt ja räyhännyt.
Nyt tämä ei enää jatku näin. Anoppi jääkööt pullonsa kanssa. Apua hän ei huoli tai ainakaan minä en sitä osaa oikein tarjota. Tähän asti olemme sietäneet huutamiset ja kiukuttelut ihan liian kiltisti, mutta nyt kun se kohdistui lapsiin, niin se on siinä sitten. Pitäkööt tunkkinsa, me pärjäämme ilman mummia.
Kommentit (5)
Vastaat ensisijaisesti lapsistasi. Vasta sitten tulevat muut, esim. omat tai puolison vanhemmat. Sinun on huolehdittava lapsiesi hyvinvoinnista ensimmäiseksi, mitä kyseisen kaltainen mummi varmasti haittaa. Hyvän päätöksen teit, pysy siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos 2 ja 3. Tuntuu vain niin pahalta, koska hyviäkin aikoja on ollut, tosin koko ajan vähemmän ja vähemmän. Ja tähän asti lapset on kohtuullisen hyvin saatu näistä sotkuista pidettyä erossa, eli heidän suhteensa mummiin on ollut ihan hyvä. Mutta kyllä lapset nyt itsekin tämän viimeisimmän episodin jälkeen kysyivät, että eihän heidän tarvitse enää koskaan mennä mummille hoitoon...
Ap.
Miksi sun lapset oli humalaisen henkilön hoidossa? En jättäisi omiani sellaiselle joka ei kykene huolehtimaan, edes itsestään. Alkoholismi tekee ihmiselle sen. Tuollaisen mummin luona vierailisimme yhdessä silloin kun ei ole sairaskohtaus päällä, ei koskaan lapset yksin.
5: musta tuntuu, että me emme enää vieraile ollenkaan. Lapset menivät siis yökylään mummilaan, kuten aina silloin tällöin ovat mummin pyynnöstä käyneet (harvakseltaan tosin). Juominen oli ilmeisesti alkanut illan mittaan ja vasta aika myöhäisessä vaiheessa lapset olivat tajunneeet, että jotain poikkeuksellista on tapahtumassa, pelästyneet ja sitten soittivat minut hakemaan heidät pois. Siinä vaiheessa humala oli siis jo melkoinen. Tällaista ei ole ennen tapahtunut, juominen on aina aiemmin ajoittunut hetkiin, jolloin hän on yksin kotona. Mutta tästä opimme, että lasten yökyläilyt mummilassa on kyläilty.
Tämä tapahtui siis jokunen viikko sitten jo, mutta nyt mummi kiukuttelee lapsillemme ja meille vanhemmille sitä, että kohtelimme häntä asiattomasti (lapset lähtivät kesken "mukavan" illan pois eikä häneen luotettu). Jos mummi olisi pyytänyt anteeksi, niin asia olisi voitu selvittää ja sopia, että vierailemme hänen luonaan silloin, kun ei ole juonut mitään. Mutta tämä selvinpäin tapahtuva kiukuttelu jälkikäteen (jätti esím. huomiotta lapsen synttärit), teki nyt sen, että ei paljon nappaa olla missään yhteydessä edes niinä selvinä hetkinä.
Ap.
Oikea päätös.