Lue keskustelun säännöt.
Ajan läheiset pois
08.09.2014 |
Olen huomannut muutoksia sosiaalisessa käytöksessäni. Tunnun väkisin ajavan kaikki läheiset ihmiset pois luotani. En ole suoranaisesti ilkeä, mutta perun tapaamisia, en vastaa puhelimeen.. Kärsin masennuksesta ja ties mistä muusta mielenterveysongelmasta, joka varmasti on suurin syy tähän kaikkeen. Mutta vaikka tiedostan asian, niin en pysty jotenkin korjaamaan tilannetta. Itken jo valmiiksi sitä, että kohta olen aivan yksin.
Kommentit (3)
Anna vaan tuo itsellesi anteeksi äläkä murehdi sitä. Olet masentunut, ja masennus juuri aiheuttaa tuollaista ettei pysty eikä jaksa samalla tavalla sosiaalisuuteen kuin ennen. Se on ihan normaalia, ja normaalia on sekin, ettei masentunut pysty "ryhdistäytymään" ja korjaamaan tilannetta. Keskity itsesi hoitamiseen, masennuksen hoitamiseen, ja luota että kyllä kaikki tulee menemään ok. Mitään hyvää et saavuta sillä että murehdit ihmisten mahdollista menettämistä, jos et kuitenkaan jaksa asian eteen mitään tehdä.
Itse muuten menetin masennuksen kautta kaikki ihmiset elämästäni paitsi vanhempani, mutta silti olen todella paljon onnellisempi ihminen kuin ennen nyt, kun olen jo toipunut masennuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos. Et uskokaan kuinka paljon tuo helpotti oloani.
Tuo on osa masennusta sairautena. Itse teen aivan samoin, ja olenkin jo karkottanut muut paitsi ne tosiystävät ja muut, jotka rakastavat minua huonoinakin aikoina (ei ole kovin montaa). Mutta en jaksa välittää, tai pitää yhteyttä. Olen sulkeutunut ja käpertynyt itseeni, ja luulen, että on läheistenkin kannalta parempi niin. Jos olisi tarve puhua, puhuisin terapeutille, mutta en halua puhua. Lääkkeitä syön ja hyviä päiviä alkaa jo olla enemmän. Tykkään syksystä. :)
Voimia! Älä syytä itseäsi sairautesi aiheuttamista asioista.