Minnesota-hoidon käyneen miehen vaimo vastailee hetken jos jollain on kysyttävää

Onnea! Kuinka kauan miehesi on ollut raitis? Onko hänellä jatkohoitoa, terapiaa tai lääkitystä? Kuinka muuta perhettä tuetaan?

Onko miehesi nyt täysin juomatta alkoholia? Miten paljon joi ennen hoitoon hakeutumista? Juotko itse?

Onneksi olkoon! Täällä toinen minnesota-"vaimo"

Kuka 'keksi', että mies lähtee hoitoon?

Onko 11 kuukauden jälkihoito vielä päättynyt? Oliko sen loputtua yhtään vaikeampaa?

Alkoholismi on sairaus, joka istuu aina olkapäällä. Yksi kaljapullo vie mukanaan, ongelma on se, että juomista ei pysty mitenkään hallitsemaan. Jos hoito onnistuu, niin " ei voi juoda"-asenne muuttuu " ei tarvitse enää juoda"-asenteeksi. Hoidossa ei opetella kohtuukäyttöä, vaan täysraittius on ainut mahdollinen inhimilisen elämän mahdollistava vaihtoehto alkoholistille. Alkoholismi myös tappaa; osa ei parane koskaan.

t. ei-ap, mutta saman kokenut

Alkoholismi on myös asia, jota tunnetaan tavattoman huonosti, myös ammattipiireissä. Siinä vaiheessa kun ihminen tajua, ettei hän olekaan paska...a ihminen ja täysin kusipää , vaan "vain" alkoholisti, jonka käytös johtuu alkoholismi- sairaudesta, niin moni asia helpottaa. Alkoholismi muuttaa persoonaa ja saa ihmisen käyttäytymään omien arvojensa vastaisesti ja täysin itselleen käsittämättömällä tavalla. Esim. ajamaan autoa humalassa, unohtahaamn työt ja lapset jne...

Ylläolevan sen sanoikin,paluuta "kohtuukäyttöön" ei ole,eikä siihen oli raitistuneella alkoholistilla tarvetta tai haluakaan.Mies ehti juoda koko aikuisikänsä,on käynyt töissä ja menestynytkin siinä,mutta sellaista kausiluontoista,tolkutonta juomista häiriökäyttäytymisineen-oli täysin eri persoona.Kuivana kautena (tai kuten siellä sanottiin,kuiva humala) yritti sitten paikata kaikkea,niin ihmissuhteissa kuin työelämässä,ja pelkäsi koko ajan seuraavaa juomiskautta.Joiden väli alkoi kyllä lyhentyä lopussa niin,että oli enemmän humalassa kuin ilman.Idea hoitoon hakeutumisesta oli työterveyslääkärin.

Ja varsinaisen hoidon jälkeen on 11 kk mittainen jatkohoito,käytännössä alkoholistien ja heidän läheistensä (vapaaehtoista tietysti) keskusteluryhmä viikottain.Ja siellä hoitolassa saa käydä kyllä varsinaisen perushoidon jälkeen,mieskin kävi siellä jossain vaiheessa viikonlopun olemassa paraikaa hoidossa olevien kanssa.Erityinen maininta läheisviikonlopusta,se on itselleni ollut aikuisiän merkittävin hetki ja aika syventyä tietysti alkoholismiin,mutta myös muihin elämän asioihin.Ja se läheiskohtaaminen,missä alkoholistille sai purkaan kaiken pahan olon,oli varmasti se tärkein tekijä että olemme nyt onnellisesti yhdessä eikä ole kaunaa tai katkeruutta menneistä.

Ihanaa, että on toivoa! !  :-)