Miten pääsisin näistä tuntemuksista eroon?
Eli sanon jo tähän alkuun et mulla on avohoidon puolen kontakti ja syön mielialalääkitystä, mutta ne eivät ole auttaneet ainakaan tähän vaivaan...
Siksi tahtoisinkin keskustella tästä nyt teidän palstalaisten kanssa.
Asun 3 ravintolan/pubin/baarin yläpuolella ja lyhin ja suorin reitti käy lähikauppaan tuosta aina noiden pubien ohi.
Olen nuori nainen ja liikun yleensä yksin ja hyvän tai omituisen näkönen koska ne pubilaiset on kiinittäny muhun aina huomiota...
Pahinta oli kesällä toi terassi aika. Millon kommentoitiin mun tissiliivejä, millon mitäkin...
Nää ihmiset jotka joka päivä roikkuu tässä lähipubissa, ovat minusta hirmu oksettavaa ja alkoholisoitunutta sakkia.....! siis onko Helsingissä jotenkin normaalia, hengata pubeissa joka päivä aamusta ehtooseen????
No ne on yleensä keski-ikäsiä ihmisiä ja vanhuksia siinä... Oon päässy niiden muiden kanssa "ihan sinuiksi", osannut rankata itseni heidän yläpuolelleen ja ruvennut ajattelemaan että mitäpä tollasista vanhoista puli ukoista ja akoista...! mut sit siinä pörrää 2 hyvännäköstä, ilmeisesti nuorempaa miestä tai nuoren näköistä miestä ja mua on alkanu inhottamaan et mä oon pitäny niitä kusipään olosia tyyppejä hyvännäkösinä ja tuntenu ihastusta niitä kohtaan...!
Mulle tulee yleensä niin kiusaantunu ja vaivaantunu olo, kulkee näiden kahden herran ohitse et mä en enää siihen pysty... mä en tiedä mitä ne musta aattelee... mut mä oon ihmisenä hirveen herkkä ja näin ollen vaistoon myös herkästi asioita ja jotenkin oksettava tunne mulle näistä ihmisistä tulee ja ne aina nauraa räkättää siinä kaikkee paskaa kännissä ja rööki huulessa..... hyi v*ttu! :S
Niin näitten ihmisten takia.......... mä oon joutunu muuttaa mun kulkureittiä kauppaan! siis ihan oikeasti.
Ja välillä mulle tulee niin ahdistunu tunne näistä ihmisistä, et mulla menee koko kroppa fyysisesti oikeesti ihan sekasin, niistä henkisistä epämielyttävistä tuntemuksista ja etenkin näistä parista miehestä, et mä en tiedä mitä mä teen...
Sit toisaalta, tuntuu taas vitun vainoharhaselta alkaa välttelee näitä paikkoja noiden ilkeiden ja oksettavien olosten ihmisten takia...
Sit mä mietin jo et mistä mä voisin kulkee, et ees ne äijät ei nää mua, nii mun ei tarvii tuntee pahaa oloo...
Tai uskallanko mä näyttäytyy oman kämpän ikkunassa mitenkä. Uskallanko kulkee asunnossani alasti, ilman et mua kyylätään tai mulle seläntakana nauretaan ja pidetään nolona...
Ne naisetkin joita on siinä pubin edessä, nii on ihan oksettavia, puliämmiä, ei mitenkään äidillisiä, hirveen ilkeen olosia... ja rööki kans huulessa ja joka päivä kaljalla... :(
Ja se miks mä muutin tähän, nii sen takia koska mä en päässy muuallekkaan ja tää asunto on muuten kyl hyvä ja ihan kivas paikas ja kivat naapuritkin, mut noi v*tun pubit ja baarit oksettaa kyl vaan tossa... ja en ajatellu aluks et niistä ois mitään haittaa mulle, mut nyt oon alkanu tuntee inhottavasti... ja tuntuu et näitä tunteita (ahdistus) tulee ihan minne mä meenki ja ihan millasiin ihmisiin tahansa törmään...! täälläki Helsingissä kun tuntuu et niin monenlaisiin ihmisiin törmää jatkuvasti, kaikenmaailman hulluihinkin välillä ja et jokapaikas jotain spurgua yms... :(( ja tän pitäis kuulemma olla ihan vielä keskiverto asuinalue!
Tää avautuminen ees vähän helpotti. :)
Kommentit (3)
[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 17:32"]Älä yritä kieltää tunnetta.
Anna sen tunteen tulla päälle oikein kunnolla, sitten vellot siinä ja ahistut (se on vain tunne, siihen ei kuole). Sitten vaan odotat, että se tunne menee ohi. Siinä voi kestää pari tuntia. Mä teen kaikille ahdistustunteille noin. Annan niiden tulla päälle ihan kunnolla ja kärvistelen sen hetken kun se kamala olo on. Sitten se tunne on käsitelty ja sitä ei enää ole. Niin pitkään kun yrität kieltää jonkun tunteen tai ahdistut jostain tunteesta, niin pitkään se kiusaa sua. Mä oon käyny tosi monet lapsuuden ja nuoruuden tunnetraumat noin läpi yksitellen. Kestän nykyisin ahdistavia tunteita paljon paremmin. Muista, että ne on vaan tunteita, niihin ei kuole ja ne menee ohi, kun niiden antaa vaan tulla.
[/quote]
Tää on hyvä.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 17:32"]
Älä yritä kieltää tunnetta. Anna sen tunteen tulla päälle oikein kunnolla, sitten vellot siinä ja ahistut (se on vain tunne, siihen ei kuole). Sitten vaan odotat, että se tunne menee ohi. Siinä voi kestää pari tuntia. Mä teen kaikille ahdistustunteille noin. Annan niiden tulla päälle ihan kunnolla ja kärvistelen sen hetken kun se kamala olo on. Sitten se tunne on käsitelty ja sitä ei enää ole. Niin pitkään kun yrität kieltää jonkun tunteen tai ahdistut jostain tunteesta, niin pitkään se kiusaa sua. Mä oon käyny tosi monet lapsuuden ja nuoruuden tunnetraumat noin läpi yksitellen. Kestän nykyisin ahdistavia tunteita paljon paremmin. Muista, että ne on vaan tunteita, niihin ei kuole ja ne menee ohi, kun niiden antaa vaan tulla.
[/quote]
Mut entä jos tää ahdistus on ollu päällä monta kuukautta???
Mä en millään viittis lähtee välttelee viimeseen pisteeseen asti tuota pubia ja niitä ihmisiä..... kun tuntuu et se ahdistus menee jo ylipäätää kaikkiin ihmisiin ja moniin eri paikkoihin ja tilanteisiin... hirmu ahtaalle vetää! :(
Ja ihan älytöntä mun ois lisätä mun kauppamatkaan 3km koska mie en pysty oikasemaan tuosta!
Miettikääpä nytten...
Mistä nää tuntemukset ees tulee????
Älä yritä kieltää tunnetta.
Anna sen tunteen tulla päälle oikein kunnolla, sitten vellot siinä ja ahistut (se on vain tunne, siihen ei kuole). Sitten vaan odotat, että se tunne menee ohi. Siinä voi kestää pari tuntia. Mä teen kaikille ahdistustunteille noin. Annan niiden tulla päälle ihan kunnolla ja kärvistelen sen hetken kun se kamala olo on. Sitten se tunne on käsitelty ja sitä ei enää ole. Niin pitkään kun yrität kieltää jonkun tunteen tai ahdistut jostain tunteesta, niin pitkään se kiusaa sua. Mä oon käyny tosi monet lapsuuden ja nuoruuden tunnetraumat noin läpi yksitellen. Kestän nykyisin ahdistavia tunteita paljon paremmin. Muista, että ne on vaan tunteita, niihin ei kuole ja ne menee ohi, kun niiden antaa vaan tulla.