Mä kävin just lenkillä pitkästä aikaa!

En ole harrastanut mitään liikuntaa noin vuoteen. Lihakset ovat surkastuneet ja sydän heikentynyt. En ole jaksanut liikkua ahdistuksen takia. Tänäänkin aamu meni itkiessä ja sängyn pohjalla maatessa. Mutta illalla tultuani töistä tuli vaan sellanen fiilis, että nyt haluan juosta ja kovaa! Niinpä pyrähdin metsäpoluille ja juoksin niin lujaa kuin pystyin! Nyt on tosi hyvä olo! Jee! Pitää ottaa tää tavaks. On sellainen tunne, että ehkä tää ahdistus hellittäisi ainakin vähän. Anteeksi, oli vaan pakko jakaa tää!