Mita ajattelet perheesta, jolla on todella paljon lapsia (5+), kumpikaan vanhemmista ei ole toissa, elavat taysin tukien varassa?

Lapsia on neljä eikä meistä aikuisista kumpikaan ole töissä eikä ole menossakaan. Elämme toimeentulotuella.



Se mikä ei näy päälle on se, että olemme molemmat sairauden vuoksi työkyvyttömiä. Kumpikaan ei sataprosenttisesti, mutta terveisiin verrattuna eväät ovat niin heikot, ettei työllistymisestä ole mitään toivoa. Ei edes siivoajana eikä puhelinmyyjänä. Niihinkin on terveitä aina tyrkyllä.



Meitä pidetään varmasti pummeina, kun emme sairauksistamme kylillä huutele. Miettikääpä itse kun seuraavan kerran paheksutte, että perheellä voi olla mikä tahansa tarina taustallaan. Mitä meidän pitäisi tehdä? Antaa lapset pois ja ryömiä sillan alle kuolemaan?

Enpä taida. Mutta vielä yksi lapsi lisää voisi olla kiva ;)

en voi moralisoida tietenkään sitä että joku on kotona, ei kykene töihin, mutta kykenee kuitenkin lapsia tekemään lisää??? Juu, eräs asiakkaani on neliraajahalvautunut ja töissä 6h päivässä, kotona 2 kouluikäistä lasta ja 1 alle kouluikäinen. Kaiken järjen mukaan hänen terveydelliset edellytyksensä työhön ovat aika vähäiset, mutta halu tehdä töitä ja ansaita elanto miehen kanssa ovat suuremmat. Vakuutuksen turvin voisi kyllä olla kotonakin. Meitä on moneen junaan...

mulle riittää omat asiat, ehdi enään toisten asioita ajatella

Ehkä kuitenkin kannattaa jättää se lapsi tekemättä. Vanhemmilla on velvollisuus elättää lapsi. Ikävää, että olette sairaita, mutta joka tapauksessa eiköhän jo nuo elätettävät riitä.

Kyllä minullakin työhaluja olisi vaikka kuinka, samoin on miehellä. Kaikilla ei kuitenkaan ole niin onnellisesti, että on varaa valita meneekö töihin vai ei. Kun ei pääse, ei pääse. Ei tämä yhteiskuntamme niin upeasti järjestetty ole, että kaikille olisi duunia.

Tottakai minä nyt mieluummin tekisin töitä ja saisin rahaa kuin kituuttaisin köyhyysrajalla koko ikäni. Ei kerry eläkekään.



Ja kyllä minä lapsen otan vielä vastaan jos tulee. Helppohan se on sanoa, että jätä tekemättä ja että onpas ikävää, mutta sopeudu. Noinkohan itse jättäisit lapset tekemättä pelkästä vastuuntunnosta yhteiskuntaa kohtaan? Sellaista yhteiskuntaa, joka on kerta toisensa jälkeen painottanut minulle, ettei minua tarvitse mihinkään?

eli ei uutta vauvaa, jos edellisetkin elättää yhteiskunta!



Uskomatonta, että järjestelmämme sallii tällaisen!

Pitäisikö uhrata oma elämä ja kärsiä vain, jos sattuu saamaan syntymässä huonot kortit?



Saapa nähdä, oletko samaa mieltä jos saat sairaan lapsen joskus. Sanotkohan hänellekin, että sinulla ei sitten ole oikeutta perheeseen, muistakin... Epäilen kyllä, ettet sano. Sitten voisi löytyä ymmärrystäkin.



Kumma kun yleensä painotetaan, että sairaat ovat eri asia kuin pummit. Ja sitten kun kertoo olevansa sairas, saa aina kuullakin olevansa pummi. Ihmeellinen juttu ;)

mutta työnhaussa se tulee väkisinkin esiin ja työtä ei tasan anneta. Tavallaan ymmärrän kyllä, miksei, mutta ei se minusta silti mukavaa ole.

Tapanani ei ole sitä huudella missään ja tunnistamissyistä en tässäkään viitsi.

perheen kanssa pärjää, mutta töissä ei. Minullakin sellainen, sinnittelen nippanappa osa-aikaisessa työssä ja jaksaminen on koetuksella. Sairauteni todettiin vasta lasten saamisen jälkeen, ei elämä todellakaan mene aina kuten kuvittelisi!



Minäkin jäin miettimään, tuomitisitteko omat (sairaat) lapsennekin jos he tekisivät lapsia ilman, että pystyisivät olemaan työelämässä?

Ei kaikki ole rahasta kiinni. On se omituista jos ei yhteiskunnassa sallita muita elämäntapoja kuin työnteko. Kun vanhemmat ovat kotona, lapsi oppii paljon sellasta mitä ei työssäkäyvät vanhemmat jaksa/viitsi opettaa, kuten kierrätystä, kirliankuvausta yms. Oppivat pitämään huolta toisistaan kun kaikkea ei voi rahalla maksaa.

Tiedän monilapsisen perheen jossa toinen vanhemmista sairaseläkkeellä (päällepäin tätä ei voi tietää!) ja toinen kotihoidontuella hoitaakseen lapsia.

Miten kukaan voi ensinnäkin odottaa, että yhteiskunta elättää itsensä saati vielä tehdä lapsia ja odottaa että nekin elätetään.

Joulusta tulee taas hyvä. Kuukaudessa kun pitää jäädä vuokran jälkeen n.311e/aikuinen ja n.250e/lapsi. Eli yli 1000e kuussa.

Laskuina vaan nettilasku 30e, ja ruokaan menee n.500e/kk joten lahjoihin jää vielä yli 500e.

Ruuat ostetaan lapsilisästä ja 210eurolla syö tosi hyvin viikonlopun!!

Siis jos tilanne on, se että molemmat vaikka työttömiä, mutta haluasivat itse elättää itsensä, tilanne on eri, kuin esim. yhden tietämäni monilapsisen perheen.

Tässä perheessä kumpikaan ei edes halua töihin. Kaikki mahdolliset tuet haetaan ja esim. tarjotuista työllistämiskursseista yritetään kieltäytyä. Pimeää rahaa perhe ansaitsee ainakin isän autojobbari-hommilla.

Jos toinen vanhempainvapaalla ja toinen työtön, niin minkäs tilanteelle voi. Mutta jos eletään ihan tahallaan heittäytyen yhteiskunnan tukien varaan, en oikein ymmärrä.

Lapsia ei pitäisi hankkia, jos vähäisinkin vaatetus esim. jää toisten hoidettavaksi. Vaikka rakkautta riittää, pitäisi ottaa vastuu lapsistaan ja elämästään!

kaikkien tuntemieni suurperheiden vanhemmat ovat töissä ja akateemisesti koulutettuja.