Kun olisi rohkeutta ottaa tämä askel...

Huoh. Ärsyttää tuo tekstisi. Kirjoitit sen tänne siksi että saisit buustia ja positiivista huomiota, mutta ei kyllä jaksa tuollaista marttyyria tukea. Tiedät itsekin mitä pitää tehdä. Älä ole vätys vaan tee elämällesi jotain. Mitä saat siitä että olet vuodesta toiseen onneton ja sitten vielä jäät siihen makaamaan ja vätystelemään? 

Surullista. Taas yksi heikko ja hukkaanheitetty elämä. Käy sääliksi ihmisiä, jotka tuhlaa tämän ainoan elämänsä tyhjään roikkumiseen. Tajuat kai, ettet enää koskaan, et ikinä enää tule olemaan sinä? Et saa toista mahdollisuutta elää mukavaa ja mielenkiintoista elämää? Sinusta tulee surullinen ja katkera vanha nainen, joka viettää elämänsä viimeiset 30 vuotta itkien. Sitäkö haluat?

Tuota noin, jos olet ollut miehen kanssa yhdessä 33 vuotta ja epäilyttää eroaminen, niin ehkä suuhteessa on kuitenkin jotain hyvää tai varmasti on ollut, olisithan muuten jo lähtenyt? Miksi et kokeilisi kuulostella tunteitasi enemmän, menkää vaikka yhdessä parisuhdeterapiaan? Musta olisi todella törkeää jos oma puoliso miettisi eroa 33 vuopden yhdessäolon jälkeen yrittmättä edes saada juttua vielä kaikin keinoin toimimaan. Ei eroaminen välttämättä tuo mitään parempaa kuin se, että yhdessä saatte alun rakkauden taas takaisin. 

Suoraan sanottuna todella itsekästä miettiä heti eroa, kun yli 30 vuotta takana - koittakaa nyt ensin selvittää missä on parisuhteen ongelma, puhukaa ja pussatkaa, hakekaa ulkopuolista apua jos omat keinot parisuhteen elvyttämiseen ei riitä. Ei noin pitkää suhdetta kannata heittää hukkaan koska seksi ei just nyt toimi, seksielämänsä piristämiseen löytyy kyllä keinoja vaikka kuinka. 

Muista, että vain kuolleet kalat uivat virran mukana.

Miten niin yli 30 v yhdessä? Ap.on 39 v.
Ap, ota ja eroa

Miten te saitte päähänne, että ap ollut miehensä kanssa 30 tai 33 vuotta?