Mä olen päättänyt, etten enää edes yritä olla täydellinen äiti!

Minusta tää riittämättömyyden tunne on jotenkin aika ajoin ahdistava- ei millään ehdi kaikkea mitä pitäisi/haluaisi tehdä :( liikaa jos yrittää niin kaatuu kyllä kaikki niskaan - olisi opittava priorisoimaan (siis asettamaan tärkeysjärjestykseen, muistaakseni ;)) asioita niin ehtisi täysillä nauttiakin äitiydestä eikä vaan suorittaa touhuta ja tehdä :) onnea päätöksellesi ja Hyvää Joulua :)

Olet ymmärtänyt jotain syvällistä, kun myönnät tosi asian. Täydellistä äitiä ei oikeasti ole. Ennakko odotukset ovat suuret, miten minä kyllä kasvatan ja hoidan kodin. Totuus valkenee kun lapsia hoitaa enemmän. Helpottavaa, kun ei tarvitse enää pyristellä.

Kun vaan jotenkin päivä kerrallaan pyristellään eteenpäin. Riittämättömyyden tunteita piisaa, mutta nekin oppii hyväksymään.