Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun sunnuntaisin töihin meno ahdistaa?
17.02.2014 |
En vain pääse tunteesta eroon. Olen introvertti ja teen asiakaspalvelua. Tunnen etten vain sovi siihen. En vain tiedä mikä olisi alani sitten. Tutkijaksi minusta ei ole eikä varmaan yliopisto ammattiin. Nyt AMK koulutus. Lapsiperheessä ei voi lähteä opiskelemaankaan jos on asuntolainaa. Harmittaa alavalinta ja tekis mieli irtisanoutua. Nytkin väsyttää.
Kommentit (20)
Menetkö töihin sunnuntaina vai ahdistaako jo sunnuntaina maanantain työt? Otsikko on monitulkintainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee vähemmän vakavammin sitä duunia kunnes saat sopivamman.
Kun löytäisi sen oman alansa. Niin ja anteeksi epämääräinen otsikko. Maanantait ahdistaa. Ei malta käydä nukkumaan ja aamulla ja koko päivä ahdistaa. En vain koskaan ole löytänyt omaa inspiraatiotani tai juttua missä olisin tarpeeksi hyvä. Tässä työssä ahdistaa pakko sosiaalisuus. Ei voi olla myrtsinä.
Ap
Kun ei tiedä mitä duunia etsisi. Tämä ala ei nappaa. Liikaa sosiaalisuutta ja kokouksia ym.
Kun ei tiedä mitä duunia etsisi. Tämä ala ei nappaa. Liikaa sosiaalisuutta ja kokouksia ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko työssäsi mitään kivaa? Keskity siihen kivaan, jos sitä on.
En tiedä mitä kivaa tässä on jos kaikki on pakkopullaa. Vaikea nousta aamuisin myös. Oon varmaan ihan keskiverto alallani mutta ei jaksa esittää väsyneenä ystävällistä tai kuunnella asiakkaiden juttuja. Arkistoa ehdotti psykologi mutta onko sekään mielekästä? Lisäksi tulisi pitkät opiskelumatkat.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sulla kuitenkin on joku AMK koulutus, niin onko tuo asiakaspalvelu todella ainoa vaihtoehto sun koulutuksella? Voisitko etsiä saman alan hommia, mutta sellaisia, jossa asiakaspalvelua vähemmän.
Ahdistaako nimenomaan se asiakaspalvelu? Vai työpaikan ilmapiiri tai liiallinen työkuorma tms.?
Vietätkö tarpeeksi laadukasta vapaa-aikaa? Kannattaa panostaa myös työn ulkopuoliseen aikaan, se saa hermot rentoutumaan ja silloin työkin tuntuu kivemmalta. Mutta jos olet inrtovertti, asiakaspalvelu ei ehkä ole sinulle paras vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon hoitotyössä ja haluaisin tästä pois ja asiakaspalvelusta. En vain tiedä mihin suuntaan pitäisi mennä. Tuntuu lisäksi että olen työpaikan ainut introvertti joka viihtyy itsekseen. Palkka ei nytkään mikään erityinen eli alanvaihto voisi olla mahdollista. Mutta mihin? Tarviiko vakuutusyhtiöt jotain työntekijöitä jotka ei asiakaspalvelua tee? Virastot? Mutta mitkä? Mikä työ introvertille? Kirjasto?
Ap
On jo vanha keskustelu, mutta osui niin sopivasti omalle kohdalleni. Sunnuntaiahdistus menossa, koska huomenna pitäisi taas töihin mennä. Töissä esimiehen vuoksi huono ilmapiiri, keskustelu yhteys lähes nollassa. Esimies ei ymmärrä ihmisten työtaakkaa tai vähättelee sitä, jos hän kyselee miten asiat ovat ja vastaan totuuden mukaisesti, hän väittää vastaa, ottaa itseensä ja loukkaantuu (mies) sekä puhuu päälle omaa versiotaan asiasta. Tekisi mieli kysyä, että haluatko mieluisan version vai todellisen vastauksen...
Tästä pitäisi raahautua unille, vaikka tiedän että tuojutut ne päässä pyörii sängyssäkin. Ahdistavaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä hoitoalan työssä on kokouksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon kunnalla ja täällä on kokouksia ja koulutuksia joka kk, tarkempaa alaa en viitsisi sanoa tunnistamisen pelossa.
Ap
Oon kunnalla ja täällä on kokouksia ja koulutuksia joka kk, tarkempaa alaa en viitsisi sanoa tunnistamisen pelossa.
Ap
En ainakaan kirjastoalaa suosittele introvertille.
Ap, voi olla, että ns. siistejä sisätöitä et mitenkään saa nykypäivänä tehtyä ilman palavereita ja jonkinlaisia asiakkaiden kohtaamista. Kaikki työt, joissa ei vuorovaikutusta tarvita, hoitaa nykyään kone. Jotain datasyöttöä tms. voi olla tarjolla, mutta se on yleensä huonosti palkattua ja kausiluontoista työtä. Ja todella haluttua silti, koska sopii hyvin esimerkiksi opiskelijoille.
Miettisinkin, onko työyhteisössäsi jotain ahdistavaa. Minusta tuntuu, että et oikein sopeudu työpaikkasi sosiaaliseen ilmapiiriin. Sinulla kuitenkin varmaan on oikeassa elämässä ystäviä. Mieti, mitä sellaiset ystäväsi, jotka pitävät työstään ja työyhteisöstään tekevät. Heidän alallaan voisi olla sinullekin paremmin sopiva työympäristö.
[quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 11:33"]Ap, voi olla, että ns. siistejä sisätöitä et mitenkään saa nykypäivänä tehtyä ilman palavereita ja jonkinlaisia asiakkaiden kohtaamista. Kaikki työt, joissa ei vuorovaikutusta tarvita, hoitaa nykyään kone. Jotain datasyöttöä tms. voi olla tarjolla, mutta se on yleensä huonosti palkattua ja kausiluontoista työtä. Ja todella haluttua silti, koska sopii hyvin esimerkiksi opiskelijoille.
Miettisinkin, onko työyhteisössäsi jotain ahdistavaa. Minusta tuntuu, että et oikein sopeudu työpaikkasi sosiaaliseen ilmapiiriin. Sinulla kuitenkin varmaan on oikeassa elämässä ystäviä. Mieti, mitä sellaiset ystäväsi, jotka pitävät työstään ja työyhteisöstään tekevät. Heidän alallaan voisi olla sinullekin paremmin sopiva työympäristö.
[/quote]
Mielenkiintoinen kirjoitus. Minulla yksi hyvä ystävä jonka kanssa tekemisissä enempi. Tekee tehdastyötä nykyään. Mutta sekin koneellistetaan nykyään ja ihmisiä irtisanotaan. Ainakin paikkakunnallani. Olenko siihen lisäksi ylikoulutettu? Saisinko paikkaa... On kyllä käynyt mielessä tehdastyö. En mitään työtä arvostele.
Ap
Kirjastoala on todella murroksessa ja siellä on tarjolla enää vähenevissä määrin ns. sisätyötä. Kykyä sosiaaliseen vuorovaikutukseen, opastuksiin, koulutusten ja tapahtumien järjestämiseen sekä verkostoitumiseen sen sijaan edellytetään lähes pääsääntöisesti.
Joko kouluttaudut uudelleen tai sitten asennoidut tekemään töitä myös sunnuntaisin. Mä teen vuorotöitä ja kyllä ne su-lisät kivasti palkkapussia lisää. Sitäpaitsi on ihanaa kun on arkivapaita ja omaa laatuaikaa yksin, kun muut on koulussa/töissä, niin kuin nytkin :)
Ja myös asuntolainan omaava voi kouluttautua uudelleen, niin minäkin jouduin tekemään kun sain lopputilin. On pienemmät tulot jonkin aikaa, mutta aikuisopiskelijoilla on paremmat tulot kuin nuorilla. Ota asiasta selvää.